Turva – Hymy

Mikä takaa Euroopan turvallisuuden? – EU-päättäjillä eri näkemyksiä pehmeistä ja kovista otteista

Kuva: Lehtikuva
Terrori-iskut ovat ravistelleet Eurooppaa viime vuosina. Valkoiset ruusut koristavat Nizzassa katua, jossa mies ajoi tasan vuosi sitten väkijoukkoon tappaen 86 ihmistä.

Euroopan päätöksentekoelimissä toimivat suomalaiset pohtivat Euroopan turvallisuutta, kun esimerkiksi terrorismi ja kyberhyökkäykset alkavat olla arkipäivää. Suomi-areenan paneelissa päättäjät korostivat laajasti yhteistyön merkitystä turvallisuuden takaajana.

– Yksikään EU:n jäsenmaa, isokaan, ei kykene yksin puolustamaan kansalaisiaan. Yhteistyöllä saadaan parempaa turvallisuutta aikaiseksi, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) painotti.

Konkreettisia aloitteita on hänen mukaansa tulossa. EU:n tulevaan budjettiin sisältyy varoja muun muassa puolustus- ja turvallisuustutkimukseen. Niitä voi hakea, jos vähintään 8 jäsenmaan tutkimuslaitokset lyövät hynttyyt yhteen. EU on luomassa myös uutta rahastoa yhteistyössä tuotteita tekeville yrityksille.

– Tärkeintä on, että jäsenmailla on nyt mahdollisuus integroitua poliittisesti. Jos esimerkiksi Suomeen kohdistuu kyberhyökkäys – sähköt katkeavat, vedensaanti loppuu ja pankit eivät toimi – Suomi voisi pyytää apua muilta unionin mailta, Katainen mainitsi.

Pohjoismainen yhteistyö puolustuksessa kannatetaan laajasti Suomessa. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää sitä hyvänä alkuna, eikä suinkaan tulppana eurooppalaiselle yhteistyölle, päinvastoin.

Kumpula-Natri istuu valiokunnassa, joka käsittelee tutkimusrahoja. Hän on huolissaan, miten käy muun tutkimusrahoituksen, jos rahoja siirretään suurin määrin puolustuksen ja varustelun tutkimiseen.

– En sano sitä, etteikö puolustus tarvisisi varoja, mutta pitää nähdä muutakin. Se ”muu” ei saa jäädä puheen tasolle, kun lähdetään varustelemaan ja pelastamaan eurooppalaista asevientiteollisuutta.

Tämä on hänen mielestään hyvä muistaa, kun EU neuvottelee niukkenevasta budjetistaan jälkeen brexitin.

– Pitää käyttää runsaasti aikaa keskusteluun, että kokonaisuus saadaan oikeaan asentoon.

Turvallisuus liittyy kovin moneen arkiseen asiaan.

Kumpula-Natri vahvistaisi erityisesti yhteistyötä kyberturvallisuudessa, joka ei ole missään jäsenmaassa valmiina.

– Jos sähköt katkeaisivat Satakunnassa talvella, täällä ei pärjättäisi kovin pitkään. Siksi pitää panostaa energiapuoleen. Turvallisuus liittyy kovin moneen arkiseen asiaan, hän huomautti.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on Kataisen kanssa samoilla linjoilla: yksin ei ole turvallista.

– EU tarvitsee laajempaa yhteistyötä, parempaa rajavalvontaa ja yhteispeliä tiedustelussa.

Pietikäinen varoittaa unohtamasta inhimillistä turvallisuutta. Esimerkiksi ihmisoikeudet, rauha, demokratia, kriisinhallinta ja ennakoiva työ esimerkiksi pakolaisuudessa pitää nostaa hänen mielestään tehokkaammin esille.

– Pehmeä ja kovempi voima kulkevat käsi kädessä. Puolustamisen kova ydin tarkoittaa sotilaallista kapasiteettia, joka puuttuu nyt EU:lta. Yhteiset laitehankinnat eivät ole myöskään huono idea.

Radikalisoitumiselle alttiit toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajanuoret muun muassa Ranskassa ja Britanniassa huolestuttavat europarlamentaarikko Nils Torvaldsia (r.) erityisesti.

– Terrorismi on vakava uhka tulevaisuudessa ja valtava haaste meille. Jos sitä ei oteta tosissaan, syntyy melkoinen sotku.

EU:n ei tarvitse syventää puolustusulottuvuutta.

Keskustan europarlamentaarikon Hannu Takkulan mielestä EU:ssa ei tarvita enempää rahaa sotilaallisiin toimiin.

– En ymmärrä tällaista keskustelua. Mielestäni EU:n ei tarvitse syventää puolustusulottuvuutta.

Hän mainitsee suurimmiksi uhiksi radikaalin islamin ja kyberhyökkäykset kuten hakkeroinnin.

– Ei niihin vastata uusia hävittäjiä ostamalla tai muuta sotilaallista voimaa kasvattamalla.

Takkula korostaa EU:n perustehtävää arvoyhteisönä.

– Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita on vietävä voimakkaammin eteenpäin. Se on isoin kysymys.

Euroopan neuvoston suurlähettiläs Jari Vilen on eri mieltä Takkulan kanssa siitä, tarvitaanko ”kovaa rautaa”. Hänen mielestään ei pidä sulkea silmiä, kun esimerkiksi Venäjä haastaa EU:n koko ajan ja Turkin ihmisoikeuksista ja demokratiasta ei ole viitteitä. Vilen näkee Suomen roolin näin:

– Meidän on sitouduttava EU:n kaikkeen toimintaan, pitää läheistä suhdetta Venäjään koko EU:n puolesta ja pidettävä yllä uskottavaa kansallista puolustusta.

Uskottavan kansallisen puolustuksen puolestapuhuja kaikissa EU-maissa on myös europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (uv.). Hän suhtautuu skeptisesti kuitenkin EU-tason puolustusalan tutkimusrahoitukseen.

– Me siirrämme näin rahaa EU:lle, joka antaa varoja yrityksille. Ne ovat yhteisiä verorahojamme, jotka pitäisi kohdentaa kansalaisten elämän parantamiseen, Ruohonen-Lerner vaati.

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.