ehdokaspaneli

Mikä takaa Euroopan turvallisuuden? – EU-päättäjillä eri näkemyksiä pehmeistä ja kovista otteista

Kuva: Lehtikuva
Terrori-iskut ovat ravistelleet Eurooppaa viime vuosina. Valkoiset ruusut koristavat Nizzassa katua, jossa mies ajoi tasan vuosi sitten väkijoukkoon tappaen 86 ihmistä.

Euroopan päätöksentekoelimissä toimivat suomalaiset pohtivat Euroopan turvallisuutta, kun esimerkiksi terrorismi ja kyberhyökkäykset alkavat olla arkipäivää. Suomi-areenan paneelissa päättäjät korostivat laajasti yhteistyön merkitystä turvallisuuden takaajana.

– Yksikään EU:n jäsenmaa, isokaan, ei kykene yksin puolustamaan kansalaisiaan. Yhteistyöllä saadaan parempaa turvallisuutta aikaiseksi, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) painotti.

Konkreettisia aloitteita on hänen mukaansa tulossa. EU:n tulevaan budjettiin sisältyy varoja muun muassa puolustus- ja turvallisuustutkimukseen. Niitä voi hakea, jos vähintään 8 jäsenmaan tutkimuslaitokset lyövät hynttyyt yhteen. EU on luomassa myös uutta rahastoa yhteistyössä tuotteita tekeville yrityksille.

– Tärkeintä on, että jäsenmailla on nyt mahdollisuus integroitua poliittisesti. Jos esimerkiksi Suomeen kohdistuu kyberhyökkäys – sähköt katkeavat, vedensaanti loppuu ja pankit eivät toimi – Suomi voisi pyytää apua muilta unionin mailta, Katainen mainitsi.

Pohjoismainen yhteistyö puolustuksessa kannatetaan laajasti Suomessa. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää sitä hyvänä alkuna, eikä suinkaan tulppana eurooppalaiselle yhteistyölle, päinvastoin.

Kumpula-Natri istuu valiokunnassa, joka käsittelee tutkimusrahoja. Hän on huolissaan, miten käy muun tutkimusrahoituksen, jos rahoja siirretään suurin määrin puolustuksen ja varustelun tutkimiseen.

– En sano sitä, etteikö puolustus tarvisisi varoja, mutta pitää nähdä muutakin. Se ”muu” ei saa jäädä puheen tasolle, kun lähdetään varustelemaan ja pelastamaan eurooppalaista asevientiteollisuutta.

Tämä on hänen mielestään hyvä muistaa, kun EU neuvottelee niukkenevasta budjetistaan jälkeen brexitin.

– Pitää käyttää runsaasti aikaa keskusteluun, että kokonaisuus saadaan oikeaan asentoon.

Turvallisuus liittyy kovin moneen arkiseen asiaan.

Kumpula-Natri vahvistaisi erityisesti yhteistyötä kyberturvallisuudessa, joka ei ole missään jäsenmaassa valmiina.

– Jos sähköt katkeaisivat Satakunnassa talvella, täällä ei pärjättäisi kovin pitkään. Siksi pitää panostaa energiapuoleen. Turvallisuus liittyy kovin moneen arkiseen asiaan, hän huomautti.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on Kataisen kanssa samoilla linjoilla: yksin ei ole turvallista.

– EU tarvitsee laajempaa yhteistyötä, parempaa rajavalvontaa ja yhteispeliä tiedustelussa.

Pietikäinen varoittaa unohtamasta inhimillistä turvallisuutta. Esimerkiksi ihmisoikeudet, rauha, demokratia, kriisinhallinta ja ennakoiva työ esimerkiksi pakolaisuudessa pitää nostaa hänen mielestään tehokkaammin esille.

– Pehmeä ja kovempi voima kulkevat käsi kädessä. Puolustamisen kova ydin tarkoittaa sotilaallista kapasiteettia, joka puuttuu nyt EU:lta. Yhteiset laitehankinnat eivät ole myöskään huono idea.

Radikalisoitumiselle alttiit toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajanuoret muun muassa Ranskassa ja Britanniassa huolestuttavat europarlamentaarikko Nils Torvaldsia (r.) erityisesti.

– Terrorismi on vakava uhka tulevaisuudessa ja valtava haaste meille. Jos sitä ei oteta tosissaan, syntyy melkoinen sotku.

EU:n ei tarvitse syventää puolustusulottuvuutta.

Keskustan europarlamentaarikon Hannu Takkulan mielestä EU:ssa ei tarvita enempää rahaa sotilaallisiin toimiin.

– En ymmärrä tällaista keskustelua. Mielestäni EU:n ei tarvitse syventää puolustusulottuvuutta.

Hän mainitsee suurimmiksi uhiksi radikaalin islamin ja kyberhyökkäykset kuten hakkeroinnin.

– Ei niihin vastata uusia hävittäjiä ostamalla tai muuta sotilaallista voimaa kasvattamalla.

Takkula korostaa EU:n perustehtävää arvoyhteisönä.

– Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita on vietävä voimakkaammin eteenpäin. Se on isoin kysymys.

Euroopan neuvoston suurlähettiläs Jari Vilen on eri mieltä Takkulan kanssa siitä, tarvitaanko ”kovaa rautaa”. Hänen mielestään ei pidä sulkea silmiä, kun esimerkiksi Venäjä haastaa EU:n koko ajan ja Turkin ihmisoikeuksista ja demokratiasta ei ole viitteitä. Vilen näkee Suomen roolin näin:

– Meidän on sitouduttava EU:n kaikkeen toimintaan, pitää läheistä suhdetta Venäjään koko EU:n puolesta ja pidettävä yllä uskottavaa kansallista puolustusta.

Uskottavan kansallisen puolustuksen puolestapuhuja kaikissa EU-maissa on myös europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (uv.). Hän suhtautuu skeptisesti kuitenkin EU-tason puolustusalan tutkimusrahoitukseen.

– Me siirrämme näin rahaa EU:lle, joka antaa varoja yrityksille. Ne ovat yhteisiä verorahojamme, jotka pitäisi kohdentaa kansalaisten elämän parantamiseen, Ruohonen-Lerner vaati.

”Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassa” – SAK esittää 50 miljoonaa aikuisohjelmaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Palkansaajakeskusjärjestö SAK esittää 50 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa aikuisten osaamisen edistämiseen. Se suunnattaisiin Perustaitotakuu-ohjelmaan, joka kattaisi pelkän peruskoulun varaan jääneen työikäisen väestön. Ohjelman avulla parannettaisiin puutteellisten perustaitojen varassa olevien aikuisten osaamista.

SAK:n johtaja Saana Siekkinen huomauttaa Suomessa olevan 613 000 aikuista, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto.

– Hallituksen tulisi nostaa aikuisten koulutusvelan lyhentäminen työllisyyspolitiikan keskiöön. SAK:n ehdottamalla määrärahalla noin 5 000 aikuista saisi vuosittain opiskelupaikan ja mahdollisuuden palata työelämään, hän laskee.

Koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste vuonna 2015 jäi 43,7 prosenttiin, kun se keskiasteen tutkinnon suorittaneilla oli 67,2 prosenttia (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto).

Hallitus toimii kuin työpaikkojen rakenne ei olisi muuttunut.

Vähän koulutettujen työnsaantia vaikeuttaa erityisesti työpaikkarakenteen muutos. Suomesta on vuoden 1987 jälkeen kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin riittää perusasteen koulutus. Samalla työpaikat ovat keskittyneet muutamaan kasvukeskukseen.

Siekkisen mukaan hallitus toimii työllisyyspolitiikassaan ikään kuin työpaikkojen rakenne ei olisi vuosikymmeniin muuttunut.

– Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassakaan. Rankaisemisen sijaan voimavarat pitäisi suunnata työttömien osaamisen kohentamiseen helpottamalla heidän pääsyään omaehtoiseen ja sivutoimiseen koulutukseen.

Työllisten ja työpaikkojen määrän ja rakenteen kehitystä on selvittänyt tilastotutkija Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat -tutkimuksessaan. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, joka selvittää digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen.

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

”Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta ei puhuta” – Sotaharjoitukset voivat nousta esiin Putinin vierailun aikana

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT
Venäläinen ydinkäyttöinen Pjotr Veliki -taisteluristeilijä Pjotr Veliki saapui tänään Suomen rannikon edustalle kansainvälisille vesille. Venäjä tuo Itämerelle ydinkäyttöisiä aluksiaan, kun maa järjestää 30. heinäkuuta laivastoparaatin Pietarin edustalla.

Suomessa on huolestuneesti seurattu Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta tässäkin kohtaa Suomen ja Venäjän suhteet ovat Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan paremmat kuin Venäjän suhteet mihinkään toiseen maahan Itämeren alueella

Venäjän ja Kiinan laivastoharjoitus voidaan presidenttien tapaamisessa mainita, samoin Valko-Venäjällä toteutettava Zapad-harjoitus ja Nato-vahvistukset Baltian maissa. Myös Ukrainasta ja Syyriasta voidaan antaa lausuntoja.

Veäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa loppuviikosta. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat vierailun aikana Savonlinnassa.

– Vaikeita asioita voidaan mainita, mutta en usko, että osapuolet odottavat mitään päätöksiä näistä kysymyksistä, Moshes sanoo.

Vaikeita asioita voidaan mainita.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan arvioi, että talouden ohella yhtä oleellista on käydä läpi turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa. Hän uskoo muun muassa, että kaikki sotaharjoitukset käydään läpi.

– Se on aivan luonnollista, että niistä puhutaan. Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta asiasta ei puhuta.

Kangaspuro arvelee, että Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarve tuoda esiin myös arktisen alueen asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

– Suomi haluaa tietysti työskennellä rakentavasti, ja Venäjä on arktisen yhteistyön osalta iso peluri.