– Yksikään EU:n jäsenmaa, isokaan, ei kykene yksin puolustamaan kansalaisiaan. Yhteistyöllä saadaan parempaa turvallisuutta aikaiseksi, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) painotti.

Konkreettisia aloitteita on hänen mukaansa tulossa. EU:n tulevaan budjettiin sisältyy varoja muun muassa puolustus- ja turvallisuustutkimukseen. Niitä voi hakea, jos vähintään 8 jäsenmaan tutkimuslaitokset lyövät hynttyyt yhteen. EU on luomassa myös uutta rahastoa yhteistyössä tuotteita tekeville yrityksille.

– Tärkeintä on, että jäsenmailla on nyt mahdollisuus integroitua poliittisesti. Jos esimerkiksi Suomeen kohdistuu kyberhyökkäys – sähköt katkeavat, vedensaanti loppuu ja pankit eivät toimi – Suomi voisi pyytää apua muilta unionin mailta, Katainen mainitsi.

Kumpula-Natri istuu valiokunnassa, joka käsittelee tutkimusrahoja. Hän on huolissaan, miten käy muun tutkimusrahoituksen, jos rahoja siirretään suurin määrin puolustuksen ja varustelun tutkimiseen.

Tämä on hänen mielestään hyvä muistaa, kun EU neuvottelee niukkenevasta budjetistaan jälkeen brexitin.

– Pitää käyttää runsaasti aikaa keskusteluun, että kokonaisuus saadaan oikeaan asentoon.

Kumpula-Natri vahvistaisi erityisesti yhteistyötä kyberturvallisuudessa, joka ei ole missään jäsenmaassa valmiina.

– Jos sähköt katkeaisivat Satakunnassa talvella, täällä ei pärjättäisi kovin pitkään. Siksi pitää panostaa energiapuoleen. Turvallisuus liittyy kovin moneen arkiseen asiaan, hän huomautti.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on Kataisen kanssa samoilla linjoilla: yksin ei ole turvallista.

– EU tarvitsee laajempaa yhteistyötä, parempaa rajavalvontaa ja yhteispeliä tiedustelussa.

Pietikäinen varoittaa unohtamasta inhimillistä turvallisuutta. Esimerkiksi ihmisoikeudet, rauha, demokratia, kriisinhallinta ja ennakoiva työ esimerkiksi pakolaisuudessa pitää nostaa hänen mielestään tehokkaammin esille.

– Pehmeä ja kovempi voima kulkevat käsi kädessä. Puolustamisen kova ydin tarkoittaa sotilaallista kapasiteettia, joka puuttuu nyt EU:lta. Yhteiset laitehankinnat eivät ole myöskään huono idea.

Radikalisoitumiselle alttiit toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajanuoret muun muassa Ranskassa ja Britanniassa huolestuttavat europarlamentaarikko Nils Torvaldsia (r.) erityisesti.

– Terrorismi on vakava uhka tulevaisuudessa ja valtava haaste meille. Jos sitä ei oteta tosissaan, syntyy melkoinen sotku.

Keskustan europarlamentaarikon Hannu Takkulan mielestä EU:ssa ei tarvita enempää rahaa sotilaallisiin toimiin.

– En ymmärrä tällaista keskustelua. Mielestäni EU:n ei tarvitse syventää puolustusulottuvuutta.

Hän mainitsee suurimmiksi uhiksi radikaalin islamin ja kyberhyökkäykset kuten hakkeroinnin.

– Ei niihin vastata uusia hävittäjiä ostamalla tai muuta sotilaallista voimaa kasvattamalla.

Takkula korostaa EU:n perustehtävää arvoyhteisönä.

– Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita on vietävä voimakkaammin eteenpäin. Se on isoin kysymys.

Euroopan neuvoston suurlähettiläs Jari Vilen on eri mieltä Takkulan kanssa siitä, tarvitaanko “kovaa rautaa”. Hänen mielestään ei pidä sulkea silmiä, kun esimerkiksi Venäjä haastaa EU:n koko ajan ja Turkin ihmisoikeuksista ja demokratiasta ei ole viitteitä. Vilen näkee Suomen roolin näin:

– Meidän on sitouduttava EU:n kaikkeen toimintaan, pitää läheistä suhdetta Venäjään koko EU:n puolesta ja pidettävä yllä uskottavaa kansallista puolustusta.

Uskottavan kansallisen puolustuksen puolestapuhuja kaikissa EU-maissa on myös europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (uv.). Hän suhtautuu skeptisesti kuitenkin EU-tason puolustusalan tutkimusrahoitukseen.

– Me siirrämme näin rahaa EU:lle, joka antaa varoja yrityksille. Ne ovat yhteisiä verorahojamme, jotka pitäisi kohdentaa kansalaisten elämän parantamiseen, Ruohonen-Lerner vaati.