SDP:n entinen puoluesihteeri, kansanedustaja Mikael Jungner kirjoittaa, että yhä useampi Euroopan valtio ja Yhdysvaltain osavaltio joko laillistaa kannabiksen käytön tai sitten sen käytöstä ei niissä rangaista.

Jungnerin mielestä tämä on mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle.

– Itse en kannabistuotteita käytä eikä niiden laillistaminen Suomessa ole millään tavoin minulle sydämen asian. Silti kannabiksen laillistumisen eteneminen maailmalla kiinnostaa, erityisesti Coloradon esimerkki. En siis aja kannabiksen laillistumisen nopeuttamista Suomessa, mutta kehotan miettimään niitä mahdollisuuksia, joita tämä trendinomainen kehitys jatkossa saattaa Suomelle avata.

Jungner kirjoittaa, miten Colorado on väestöltään aika tarkkaan Suomen kokoinen osavaltio Yhdysvalloissa. Siellä kannabis laillistettiin vuosikymmenen alussa.

– Coloradossa on sallittua kannabiksen lääkekäyttö, viihdekäyttö, kasvatus ja hallussapito pienissä määrin. Lisäksi kannabista saa kasvattaa, jalostaa ja myydä kaupallisesti suurissakin määrin, mutta yhdellä ehdolla. Coloradossa myytävän kannabiksen pitää olla kasvatettu ja valmistettu valvotuissa olosuhteissa Coloradossa.

Juuri tämä on Jungnerin mukaan Suomen kannalta mielenkiintoinen näkökulma.

– Jos kannabiksen salliminen etenee Euroopassa, olisi Suomen hyvä pohtia Coloradon mallia ennen kuin EU ehtii kilpailulainsäädäntöineen sulkemaan aikaikkunan protektionismille. Suomessa siis taisi tuolloin kehittää, valmistaa ja myydä kannabista kaupallisesti, mutta vain jos koko prosessi tehdään kasvatuksesta lähtien valvotusti Suomessa. Luontevaa olisi myös korkea 30 prosentin haittavero, jonka tuotto voitaisiin ohjata esimerkiksi maakuntien kehittämiseen tai koulutukseen.

Mikael Jungner kirjoittaa, että Coloradossa kyse on vuositasolla jo lähes miljardin dollarin markkinasta.

– Tuosta 30 prosenttia menee suoraan verona Coloradon koulujärjestelmän kehittämiseen. Loput sadat miljoonat työllistävät ja tuovat elinvoimaa Coloradon maatalouteen.

– Jos Suomi haluaa tähän mahdollisuuteen tarttua, tarvitaan ensinnäkin osaamisen lisäämistä. Kannabista kasvattaa nykyisin (laittomasti) jo noin 10 000 suomalaista, mutta tieteellisempi tutkimus Suomeen sopivasta lajikkeesta, sen kasvuolosuhteista ja teollisen mittakaavan viljelystä olisi tarpeen, jos tästä haluaa vientikelpoisen busineksen tehdä. Vaikka laajempi laillistaminen häämöttää vasta ensi vuosikymmenellä, olisi tutkimukseen panostettava jo nyt, koska se tulee viemään vuosia.

– Toisekseen tarvitaan myös brändäystä. Suomen kesän pitkät päivät auringonvalossa saattaa hyvinkin vaikuttaa positiivisesti kannabiksen vaikuttaviin aineisiin, kuten mansikoissa pitkä valoisa aika vaikuttaa makuun. Napue-gin on oiva esimerkki siitä, kuinka arvokasta onnistunut brändäys tämän tyyppisissä kuluttajatuotteissa on.

Kolmanneksi tarvitaan Jungnerin mukaantuotekehitystä.

– Poltettava kannabis on yhtä lailla vaarallista kuin tupakka. Siksi tavoitteena tulisi olla savuttomat kannabistuotteet, kuten nesteet, leivokset ja muut suun kautta nautittavat tuotteet. Myös vastuullisuus on tärkeää, niin kasvatuksessa, tuotteissa kuin käytössä.

– Kaiken tämän tähtäimenä olisi ottaa Suomelle taloudellisesti merkittävä osuus maailman nopeaan tahtiin laillistuvasta kannabismarkkinasta.