Lyhyesti kyse on transihmisten itsemääräämisoikeuden tukemisesta, joka toteutuu käytännössä, kun juridinen sukupuolen vahvistaminen erotetaan lääketieteellisestä diagnoosista.

Lakiesityksen mukaan sukupuolensa voi vahvistaa viranomaisille annettavalla ilmoituksella, jonka harkinta-aika on 30 päivää. Monien pettymykseksi ilmoitus on sallittu vain täysi-ikäisille. Lakiesitys ei huomioi myöskään muunsukupuolisten asemaa.

Esityksen kenties suurimpana ihmisoikeusaskeleena voidaan pitää sitä, ettei sukupuolen vahvistaminen enää lain myötä edellytä lisääntymiskyvyttömyyttä.

Hallituspuolue keskustasta ei käytetty yhtään puheenvuoroa. Ei, vaikka translain uudistus on hallitusohjelmassa ja keskusta, jolla on puoluekokouspäätös uudistuksen tukemisesta, hallituksessa.

MOLEMMAT TRANSLAISTA mouhanneet oppositiopuolueet muistivat puheenvuoroissaan erityisesti keskustaa, vaikka lain valmistelusta on vastuussa Aki Lindénin (sd.) johtama sosiaali- ja terveysministeriö.

Kd:n ja ps:n mukaan on käsittämätöntä, että keskusta voi hallituspuolueena olla tuomassa saliin translain kaltaisen sukupuolijärjestystä mullistavan lakiesityksen.

Eräs selitys keskustan outoon rooliin löytyy GAL-TAN-akselista. Kyse on selitysvoimaltaan heikentyneen oikeisto-vasemmisto-jaon rinnalle kehitellystä analyysityökalusta, jolla pöyhitään puolueiden aatteellisia eroja.

Akselin “liberaalista” GAL-päästä löytyy puolueita, joiden ajattelussa korostuvat vihreys, vaihtoehtoisuus ja liberaalius. “Konservatiivisemman” TAN-pään puolueille on ominaisempaa perinteisyys, autoritäärisyys ja kansallismielisyys.

Viime eduskuntavaalien perusteella suomalaiset puolueet asettuvat janalle seuraavassa järjestyksessä: vihreät, vasemmistoliitto, RKP, SDP, kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.

Keskusta on siis kolmen “konservatiivisimman” puolueen joukossa yhdessä kd:n ja perussuomalaisten kanssa.

GAL-TAN EI OLE ongelmaton. Keskustan kohdalla konservatiivisuutta vastaan puhuu muun muassa se, että sillä on jo mainittu puoluekokouspäätös translain uudistamisesta. Esityksellä on myös keskustan eduskuntaryhmän enemmistön kannatus.

Mutta tässä ei ole koko totuus, joka selittäisi sen miksi perussuomalaisten Mari Rantanen ja kd:n Sari Essayah heristelivät sormeaan keskustan suuntaan.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kertoi tiistaina julkisesti vastustavansa translakia ja äänestävänsä salissa sitä vastaan. Aittakummulla on allaan jo yksi eduskuntaryhmän antama varoitus viime heinäkuulta, jolloin hän vastusti keskustan ryhmäpäätöksen vastaisesti hallituksen esitystä vanhemmuuslaiksi. Perusteena oli tuolloin vanhemmuuden erottaminen biologisesta sukupuolesta.

Myös translaissa on kyse biologian ja identiteetin erottamisesta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli ei tänään suostunut kertomaan aikooko keskusta vaatia translakiäänestyksessä ryhmäkurin noudattamista. Kallin mukaan kyse on keskustan sisäisestä asiasta.

Aittakumpu on vaatinut äänestykseen omantunnonvapautta. Vahva veikkaukseni on, että hän sen myös saa. Muussa tapauksessa Aittakummulle pitäisi antaa toinen varoitus, josta saattaisi seurata ryhmästä erottaminen.

Varoitus tai erottaminen eivät näyttäisi hyvältä puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja.

Aittakumpu sai Oulun vaalipiiristä kevään 2019 vaaleissa 4469 ääntä.