Tänään Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström on ilmoittanut, että maan hallitus aikoo tuoda esityksen Nato-jäsenyyden vahvistamista valtiopäiville jo maaliskuussa.

Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili eilen Tukholmassa tavaten sekä Billströmin että Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on siinä käsityksessä, että nämä keskustelut vaikuttivat siihen, että Ruotsi on liittänyt tänään parlamenttiin tuomaansa ulkopoliittiseen julistukseen tiedon, että Ruotsin hallitus aikoo antaa maaliskuussa lakiesityksen Natoon liittymisestä.

– Nyt he päättivätkin mennä lähes samassa rytmissä kuin Suomi ja tehdä oman kansallisen käsittelynsä tähän väliin. Tämä oli minun mielestäni kiinnostava asia.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) on kertonut Kauppalehdelle suomalaiskansanedustajien ehdottaneen menettelyä ruotsalaiskollegoilleen tiistaina Tukholmassa, kun ulkoasiainvaliokunta tapasi Billströmin ja ruotsalaisen vastinparinsa.

– Toimme voimakkaasti esiin sen, että olisi hyväksi, jos hekin voisivat samassa aikataulussa edetä. Sen jälkeen kun molempien maiden (omat) ratifioinnit ovat selvät, ei ole enää meidän käsissämme, mitä sitten tapahtuu. Se on sitten Turkin ja Unkarin käsissä, Tuomioja sanoi lehdelle.

Demokraatille Tuomioja toteaa, että suomalaisten vierailulla on ollut merkitystä Ruotsin aikataulumuutoksen. Hän jatkaa, että vielä iltapäivällä Ruotsin ulkoministerin ja Suomen ulkoasiainvaliokunnan tapaamisessa Billströmin alkuperäinen lähtökohta oli, ettei Natoon liittymisen esittäminen parlamentille ole vielä ajankohtaista Ruotsissa.

Tuomiojan avaaman keskustelun lopuksi Billström oli kuitenkin todennut, että kun kissa on nostettu pöydälle, asiaa täytyy harkita.

– Harkinta oli johtanut jo illalla siihen, että hallitus oli päättänyt esittää huomenna, että se (esitys Natoon liittymisestä) tulee jo maaliskuussa.

RUOTSIN ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Aron Emilsson on arvioinut Svenska Dagbladetille, että on todennäköistä, että Suomi menee Natoon ennen Ruotsia.

Haavisto ei halua lähteä kommentoimaan tätä lausuntoa yksityiskohtaisesti.

– Se on sitä yleistä keskustelua tietysti. Sitä meillä aikaisemmin käytiin siitä perspektiivistä, että Turkki katsoo nyt, että Suomi on täyttänyt ne ehdot, joita se asetti kesällä (Turkin, Suomen ja Ruotsin) kolmikannassa, ja Ruotsilla on sitten vielä joitain keskeneräisiä asioita Turkin kanssa. Tämä on Turkin näkemys, jota he ovat tässä kevään aikana toistaneet.

Haavisto ei halua itse lähteä spekuloimaan sillä, voisiko Turkki ratifioida Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia.

– Nyt kaikki faktat ovat Turkin pöydällä. Suomen ja Ruotsin, molempien, jäsenyyshakemukset ovat siellä, samaten Unkarin pöydällä. Me olemme erilaisia ajatuksia heidän suunnastaan kuulleet, mutta me aina palaamme siihen, että asia on nyt heidän käsissään.

Haavisto muistuttaa myös, että enää mitään Naton päätöksiä ei tarvita, vaan tilanteeseen voivat puhtaasti vaikuttaa vain Turkin ja Unkarin päätökset.

Viittaako mikään siihen, että Unkari voisi käsitellä hakemuksia eriaikaisesti?

– Ei minun tutkassani ole ollut mitään sellaista myöskään sen vuoksi, että Unkarilla ei ole alun perinkään ollut mitään ehtoja Suomelle ja Ruotsille. Unkari on koko ajan vain vedonnut oman parlamenttinsa aikatauluihin.

NATON pääsihteeri Jens Stoltenberg painotti tänään kiirehtineensä Turkkia ja Unkaria ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet yhdessä jo viime syksynä.

- Olen kiirehtinyt niitä useita kuukausia ratifioimaan molemmat yhtäaikaisesti. Ja kantani ei ole koskaan muuttunut, Stoltenberg sanoi.

Pääsihteerin mukaan on kuitenkin Turkin asia päättää, miten se käsittelee kahta sillä olevaa erillistä dokumenttia. Turkin käsissä on toisin sanoen se, ratifioiko Turkki molemmat, Suomen ja Ruotsin, jäsenyydet Stoltenbergin suosituksen mukaisesti vaiko vain toisen niistä.

Tiistaina Stoltenberg sanoi, että pääkysymys Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa ei ole, tehdäänkö ratifioinnit yhtä aikaa vaan se, että molemmat ratifioidaan jäseniksi mahdollisimman nopeasti.

Niinpä Naton pääsihteerin kannoissa on ollut parin päivän aikana vähintäänkin sävyeroa liittyen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnin aikataulutukseen.

Haavisto muistuttaa tähänkin, että Nato ei ole enää tässä vaiheessa päätöksentekijä, vaan vasta silloin, kun kaikki ratifioinnit ovat tulleet ja Nato kutsuu uudet jäsenet mukaan.

Stoltenberg vierailee Ankarassa huomenna. Keskusteluissa ovat varmasti ainakin Turkin maanjäristykseen liittyvät asiat ja Turkin auttaminen. Myös Naton jäsenyysasiat noussevat esiin.

ERKKI Tuomioja toteaa, että Suomen lähtökohta on, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhtäaikaa. Turkki voi halutessaan maiden ratifioinnit erottaa, mutta Suomen ei pidä Tuomiojan mielestä antaa pienintäkään signaalia siitä, että “se olisi ok”.

Tuomioja ihmettelee myös Stoltenbergin lausuntoja ja sanoo, että jos Turkki torppaa toisen, kyseessä on silloin kriisi Natossakin.

Ulkoasiainvaliokunnan, jossa Tuomioja toimii varapuheenjohtajana, mietintö Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta on valmistumassa jo perjantaina.

Kysymykseen, odotellaanko eduskunnassa asian käsittelyä, jotta Nato-jäsenyydestä päättäminen saadaan synkroniin Ruotsin maaliskuisen päätöksen kanssa, Tuomioja toteaa, että Ruotsin aikataulua ei aivan täsmälleen tiedetä. Joka tapauksessa Suomen päässä päätös tehdään ennen vaalitauon alkamista.

JOS kävisi niin, että Suomi ratifioitaisiin Turkin toimesta ennen Ruotsia, on pohdittu myös sitä, etenisikö Suomen jäsenyys maaliinsa nopeasti vai voisiko Nato viivyttää omaa kutsuaan tai kutsuisi maat vasta yhtä aikaa jäseniksi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto muistuttaa, että asian pohtiminen on spekulatiivista ja Natolla on oma prosessinsa, miten asia etenee. Hän pohtii, että jossakin spekulatiivisessa tilanteessa, jossa päätöksenteko Suomen ja Ruotsin ratifiointien osalta olisi tulossa lähes yhtä aikaa, voisi olla odottamisen hetkiä.

– Mutta en suoraan sanoen pysty sanomaan toisten toimijoiden puolesta, mikä olisi se aikataulu. Varmaan Nato omia aikataulujaan siinä noudattaisi.

Eli ei tiedetä tarkkaan, jos Suomen jäsenyys ratifioitaisiin nyt, kuinka nopeasti Suomen jäsenyys menisi maaliin?

– Kun turvallisuustilanne on näin poikkeuksellinen, siinä varmaan kaikki tällaisetkin asiat painaa, tietysti turvallisuustilanteen kehitys, että onko kysymys tunneista tai päivistä tai muuta. Ne jäisivät nähtäväksi sitten siinä tilanteessa. Siinä on paljon sellaista, jolla ei voi tällä hetkellä spekuloida. Pallo on kuitenkin niin selkeästi nyt Turkilla ja Unkarilla, että heidän liikkeittensä mukaan tulevat sitten seuraavien toimijoiden liikkeet.

Erkki Tuomioja toteaa, että on Naton harkittavissa, odottaisiko se Suomen tullessa ratifoiduksi ensin myös Ruotsia ennen kuin Suomi kutsuttaisiin jäseneksi.

HILJATTAIN Suomessa aiheutti vilkasta keskustelua Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtajan Mika Aaltolan spekulointi Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin eriyttämisestä ja asian signaloimisesta Turkille.

Esiin nousi poliitikkoja, jotka katsoivat, että Aaltola on astunut tutkijan roolista politiikan kentälle. Myös Pekka Haavisto otti tuolloin kriittistä etäisyyttä Aaltolan toimintaan.

– Jos ulkoministeri hätkäyttää ja tuo esiin jopa UPIn rahoituksen, niin kuulostaa vähän Unkarilta ja Turkilta se touhu, Aaltola paukautti eilen Demokraatin haastattelussa.

Aaltolan nimi on ollut korkealla presidenttipörssissä ja hän ei pitänyt mahdottomana, että Haaviston kommentitkin olisivat liittyneet presidenttipeliin.

Aaltola sanoi, että ihmiset saattavat kokea hän nimensä uhkana, vaikka hän on sanonut ei presidentinvaaleille.

– Silti se saattaa sitten ärsyttää, että mukava kopauttaa, jos sellainen tilanne tulee, Aaltola lausui.

Haavisto toteaa Demokraatille, ettei ole varmaan asiallista jatkaa tämäntyyppistä keskustelua.

– Olen puolustanut tutkijoiden oikeutta tietysti toimia ja sitten valtiovalta toimii omalla tahollaan. Nämä ovat eri roolit, joissa kukin toimii.

Haavisto toteaa myös, ettei hän ole ollut puuttumassa UPIn rahoitukseen. Hän muistuttaa, että rahoitus tulee eduskunnan kautta eikä se ole ulkoministeriöpohjaista toimintaa.