Komission esitystä edelsi se, että Saksa ja Ranska olivat päässeet aiemmin sopuun rahastoehdotuksesta. Tiukan talousmaan Saksan mukaanlähtö Ranskan kelkkaan on herättänyt paljon keskustelua. Mitkä ovat Saksan motiivit?

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan Saksan mielenmuutoksen taustalla on useita syitä.

Lue lisää Heinäluoman näkemyksistä: Eero Heinäluoma avaa ”Merkelin pommia” – ”Intressi välttää kaaos Italiassa on ilmeinen”

– Saksan pankeilla on taas oma osuutensa Italian valtion papereista, joten intressi välttää kaaos Italiassa on ilmeinen. Ja tämän lisäksi tulevat yleiset eurooppalaisen yhteistyön tarpeet, Heinäluoma kirjoitti uutiskirjeessään.

Pekkarisen sanoi, että hänen arvionsa Saksasta on melko samanlainen kuin finanssikriisin aikana.

Pekkarisen mukaan finanssikriisin oloissa Saksa muutti nopeasti kantaansa sen jälkeen kun se tajusi, että saksalaisten pankkien rahaa on valtava määrä silloisissa ongelmamaissa. Tuolloin euroa pelastettiin eri välinein ja taloudellisin paketein.

– Saksa lähti mukaan ja vei meidät muut mukaan, Pekkarinen sanoi.

Kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen varoitteli Pekkarista varjonyrkkeilystä finanssikriisin aikojen kanssa. Nyt kyseessä on täysin erilainen, symmetrinen kaikkia maita koskeva shokki talouteen toisin kuin tu0lloin. Pekkarinen harjoitti kuitenkin tavan takaa vertailua finanssikriisin kanssa.

Pekkarisen mukaan tilanne on se, että Italia on elänyt todella huonosti eikä ole pitänyt finanssikriisin jälkeen sovituista periaatteista kiinni. Italian tavoin myös Espanja on velkainen. Ranskan pankit ovat puolestaan rahoittaneet runsaasti Italiaa, mikä on Ranskassa iso juttu.

Pekkarisen mukaan Saksa tajuaa, että jos Italia menee taloudellisesti nurin, se saa heikkoon jamaan myös Ranskan. Tästä yhdistelmästä taasen seuraa suuri riski eurolle.

– Sinä päivänä, kun Saksa katsoo, että nyt on euro todellisessa vaarassa, Saksa lähtee pelastuksen tielle, Pekkarinen jatkoi ajatteluketjuaan.

Pekkarisen mukaan Saksa on nyt tälle tielle lähtenyt ja pyrkii saamaan muut maat mukaan. Suomen Pekkarinen olisi viemässä neljän tiukan maan (Itävalta, Hollanti, Ruotsi, Tanska) joukkoon vaatimaan radikaaleja korjauksia elpymisrahastoon, käytännössä esimerkiksi sen avustusosuuden muuttamista velaksi.

Pekkarinen on kuitenkin hänkin sitä mieltä, että elvytyspaketti tarvitaan.

Ville Niinistö ilmoitti olevansa Saksan motiiveista Pekkarisen kanssa täysin eri mieltä.

Niinistö näkee, että Saksa ja laajemmin monet johtajat Euroopassa näkevät nyt, että koko Euroopan tulevaisuus on pelissä, myös demokratian ja oikeusvaltion tulevaisuus.

Niinistön mukaan Italiakin on ollut hyvin EU-myönteinen maa ja sitoutunut EU:hun mutta nyt myös oikeistopopulismi ja äärioikeisto ovat nousussa.

Niinistö totesi, että mikäli Italian kaltainen maa alkaisi taloudellisesti ja poliittisesti romahtaa, koko Euroopan tulevaisuus olisi vaakalaudalla ja samalla EU:n tulevaisuus.

Niinistö sanoi uskovansa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on miettinyt myös omaa perintöään johtajana ja halunnut tiukassa paikassa vaalia Euroopan yhtenäisyyttä. Merkel on nähnyt, että voi seurata kauaskantoisia poliittisia seurauksia jollei eri EU-maita saada pidettyä pystyssä ja esimerkiksi työttömyyttä alhaalla.

Niinistön mukaan ei ole vain suppeasti ajateltu saksalaisten vientiä Etelä-Eurooppaan ja ranskalaisten pankkien riskejä.

– Toki niitäkin. Tässä on paljon laajemmat asiat pelissä. Minusta on selvää, että Saksa näkee tämän, Niinistö sanoi.