Myös EPP-ryhmän kärkiehdokas Ursula von der Leyen on aiemmin väläyttänyt olevansa valmis yhteistyöhön laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa tulevalla vaalikaudella.

Asia on herättänyt eurovaalien alla paljon keskustelua ja Orpon argumentointia on Suomessa kritisoitu muun muassa SDP:stä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi asiaa viimeksi puoluevaltuuston kokouksessa viikonloppuna.

– Kuinka EPP kykenee poimimaan kumppaneikseen ECR:n sisältä vain muutamia puolueita, mutta kykenee jättämään ryhmittymän merkittävimmät vallankäyttäjät ulkopuolelle? Tähän ei Orpo, eikä eurokokoomus ole kyenneet tolkullisella tavalla vastaamaan, Lindtman myllytti niin ikään.

Orpo on sanonut myös, että EPP tekee yhteistyötä niiden ryhmien kanssa, jotka haluavat kehittää Eurooppaa, kannattavat oikeusvaltioperiaatetta ja puolustavat Ukrainaa.

LAITAOIKEISTOLAISEN ECR:n ja vielä sitäkin radikaalimman europarlamentin ID-ryhmittymän kuviot saattavat olla menossa uusiksi. Eurooppalainen laitaoikeisto on paraikaa jonkinlaisessa käymistilassa. Tänään on uutisoitu, että Ranskan Kansallinen liittouma -puolueen johtohahmo Marine Le Pen on ehdottanut Italian pääministerille Giorgia Melonille käytännössä sitä, että ECR ja ID voisivat lyödä hynttyitä yhteen. Ehdotus sisältää aimo annoksen taktista poliittista peliä eikä se kenties toteudu.

Suomessa Petteri Orpo, jonka kokoomus kuuluu europarlamentissa Euroopan kansanpuolue EPP:hen, ei ole pitänyt EPP:n ID-yhteistyötä mahdollisena.

Yhteistyö myöskään ECR:n kanssa ei maistu Suomessa kaikille kokoomuksen eurovaaliehdokkaille. Kansanedustaja Aura Sallan on uutisoitu äänestäneen Turun Sanomien eurovaalipaneelin lippuäänestyksessä ei tällaiselle yhteistyölle.

– ECR-yhteistyö ei käy, koska ECR ei edusta EU:n perusarvoja tällä hetkellä. Se on se iso ongelma, Salla sanoo Demokraatille ja viittaa esimerkiksi ECR:n erilaisiin näkemyksiin ihmisoikeuksista ja demokratiasta.

Salla ei alkuun katso olevansa eri linjoilla kokoomuksen kanssa, mutta näkee kuitenkin, että jos puolueessa nähdään ECR-yhteistyö mahdolliseksi, se ei hänelle sovi.

Orpo ei kuitenkaan ole sulkenut pois ECR:n kanssa tehtävää yhteistyötä, mutta sinä suljet sen täysin, ymmärränkö oikein?

– No minä suljen sen pois. Jos heillä on tällaisia kantoja, niin silloin se on mahdotonta. Mutta minä en ole tietenkään puoluejohtaja, Salla sanoo ja muistuttaa olevansa eurovaaliehdokas.

AURA Salla nostaa esiin myös kysymyksen siitä, tukeeko ECR maahanmuuttopolitiikassa niin kutsuttua Ruanda-mallia. Tätäkin hän pitäisi yhteistyön esteenä. ECR:n vaaliohjelmassa mallia ei näyttäisi suoraan kirjattuna olevan, mutta ainakin ECR:ään kuuluva perussuomalaiset liputtaa STT:n mukaan mallin puolesta.

Ruandan malli viittaa Britannian tekemään päätökseen, joka sallii maan lähettää turvapaikanhakijoita Itä-Afrikan Ruandaan. Mallissa turvapaikkahakemukset käsitellään Ruandassa. Mikäli hakijat saavat myönteisen päätöksen, he myös jäävät Ruandaan.

EPP:n vaaliohjelmaan on kirjattu malli, joka vaikuttaisi tulevan lähelle Ruanda-mallia. Demokraatille on kuitenkin annettu ymmärtää pääministeri Petteri Orpon (kok.) esikunnasta, että EPP:n vaaliohjelma ei ole enää kaikilta osin voimassa toukokuisen EPP:n hallituksen uuden linjauksen jälkeen. Tähän Demokraatti ei ole kuitenkaan onnistunut saamaan kommenttia EPP:n päämajasta Brysselistä eikä uudesta linjauksesta suhteessa vaaliohjelmaan ole tiettävästi julkaistu kansainvälisiä uutisia.

Aura Salla pitää myös selvänä, että EPP ei Ruanda-mallia kannata. Hänkin viittaa EPP:n hallituksen kantaan. Salla pyytää kysymään medialta sitä, miksei asiasta ole uutisoitu Euroopassa.

Päivän uutisesta, ECR:n ja ID:n mahdollisesta tulevaisuuden yhteistyöstä Salla toteaa, että on ollut onni, että ”laitaoikeisto ja äärioikeisto” eivät ole pystyneet yhteistyöhön. Hän ei oikein vaikuta uskovan yhteistyön syntymiseen nytkään, mutta toteaa, että nähtäväksi jää, mitkä ovat teemoja, jossa ne voisivat löytää yhteistä säveltä.

MYÖS kokoomuksen jatkokautta hakeva europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kommentoi Demokraatille kokoomuksen sisäänsä sulkevan EPP:n ja ECR:n mahdollisuutta tehdä yhteistyötä.

– Kuten meidän pääkandidaatti Ursula von der Leyen on sanonut ja meidän puolueemme (EPP) puheenjohtaja Manfred Weber on toistanut useammassa yhteydessä, EPP tavoittelee perinteistä Eurooppa-myönteistä koalitiota, jossa on Renew Europe -ryhmä ja sosialidemokraatit (S&D) ja se on sitten katsomisen asia, sopivatko vihreät siihen kuvioon vai eivät.

Pietikäinen muistuttaa, että vaalien tulos ratkaisee, miten yhteistyötä tehdään.

– EPP voi tehdä yhteistyötä Euroopan kehittämiseen ja vahvistamiseen sitoutuneiden puolueiden kanssa eli Eurooppa-myönteisten puolueiden kanssa sekä sellaisten, jotka kykenevät tällaiseen laajaan yhteistyöhön. Tästä minä pidän kiinni. Se sitten nähdään vaalien jälkeen, onko ECR sellainen puolue. On ollut vaikea nähdä sen ajavan näitä arvoja monessakaan asiassa nyt olemassaolevassa parlamentissa, Pietikäinen kommentoi.

Parlamentissa tehdään yhteistyötä nimenomaan puolueryhmittymien kanssa. Pietikäinenkin toteaa, ettei parlamentissa voi tehdä yhteistyötä niin, että sitä tekisi satunnaisten puolueiden kanssa eri ryhmistä.

Olisiko ECR tällä hetkellä sinun näkökulmasta sellainen puolue, jonka kanssa voisi tehdä yhteistyötä?

– Siellä on joitakin sellaisia ihmisiä kieltämättä ja ollut sellaisia puolueitakin, Pietikäinen vastaa, mutta lisää, että hänen olisi hyvin vaikea nähdä, miten yhteistä säveltä Euroopan rakentamisessa ja esimerkiksi ympäristökysymysten ratkaisemisessa tai sosiaalisen Euroopan edistämisessä voisi löytyä vaikkapa ECR:ään kuuluvien Puolan Laki ja oikeus -puolueen tai Melonin Italian veljet -puolueen kanssa.

– Mutta senhän näkee sitten, voihan ihme tapahtua vaaleissa, hän jatkaa vaikkei tällaista ihmettä hänen mielestään näköpiirissä olekaan.

Pietikäinen tuntuu ymmärtävän, jos ECR:lle asetetaan tiettyjä ehtoja yhteistyölle, silloin kortit myös jäävät ECR:n käsiin, haluaako se niitä täyttää.

– Se on valinta heillä.

KUN Pietikäisen kanssa keskustelee ECR:n ja ID:n esiin ponnahtaneista yhteistyökuvioista, hän muistuttaa, että laitaoikealla ryhmittymät ovat melko väljiä ja ne elävät.

– Esimerkiksi meidän perussuomalaiset ovat olleet ECR:ssä ja ID:ssä vuorotellen. Silloin, kun me menemme vaalien jälkeiseen aikaan, se sitten näyttää, mitkä poliittiset ja kansalliset ryhmät hakeutuvat kumpaan näistä. Heillä on paljon yhteistä, mutta se yhteinen on kaiken vastustaminen. Vaikeampi heidän on löytää yhteistyön eväitä siinä, mitä pitäisi tehdä tai mitä pitäisi rakentaa. Se ei ehkä ole niin helppoa eikä ruusuista.

EPP:n maahanmuuttopoliittisesta linjasta puhuttaessa Pietikäinen toteaa, että EPP:n vaaliohjelma on tehty ennen EU:n maahanmuutto- ja pakolaispakettia. Hän näkee, että paketti vastaa pitkälti EPP:n tarpeeseen ja antaa turvapaikka-asioiden käsittelyyn nopeutta.

– Sitten kriisitilanteita varten kun ei kyetä käsittelemään, EPP:n linja on se, että voidaan sopia käsittelyprosessista kolmansien maiden kanssa. Nythän on jo esimerkiksi Turkin kanssa tehdyt sopimukset. Mutta varsinaista Ruanda-mallia, että maksetaan laajasti, jotta joku muu käsittelee, vastaanottaa ja hoitaa ilman, että EU puuttuu siihen mitenkään, ei EPP kannata, Pietikäinen sanoo.

Henkilökohtaisesti hänelle tuntuu olevan skeptisyyttä myös siihen, miten Turkki-sopimus toteuttaa ihmisoikeuksia.

Koska EPP:n vaaliohjelma tehtiin tilanteessa, jossa pakolais- ja maahanmuuttopakettia ei ollut vielä hyväksytty ja käsitelty, Pietikäinen katsoo EPP:n hallituksen kannan ohittaneen tai hänen omin sanoin täsmentäneen sen, miten kolmansien maiden kanssa toimitaan.