Suomen 21 hyvinvointialueesta vain neljä, Kanta-Häme, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa, on hoitamassa taloudellisen alijäämänsä lainmukaisessa määräajassa eli vuoden 2o26 loppuun mennessä. Lopuille 17 tilanne on haastava.

Hallitus vastasi alueiden ahdinkoon kesällä ilmoittamalla muuttavansa soten rahoituslakia niin, että vähintään nollatulokseen pääsevät alueet saisivat kahden vuoden lisäajan. Tuolloin lisäaikaa saavien alueiden määräksi arvioitiin kolmea tai neljää.

Hallituksen tulevassa lakiesityksessä joukko on Ikosen mukaan tästä laajenemassa.

– Emme lähteneet alueiden määrän kautta vaan sitä kautta, että poistetaan laista ehto vuoden 2025 ylijäämästä. Se tuo menettelyn piiriin laajemman joukon alueita, Ikonen sanoo Demokraatille.

Lisäajan piiriin pääseminen edellyttää aluevaltuuston hyväksymää taloussuunnitelmaa.

– Tavoitteena on, että saamme jokaisella hyvinvointialueella talouden ja toiminnan kohtaamaan toisensa.

Mikä tähän vaikutti? Oikeuskanslerin lausunto, opposition kritiikki..?

– Kyllähän meillä on ministeriönäkin velvoite seurata alueiden tilannetta. Nyt näytti siltä, että on paljon alueita, jotka ovat lähellä päästä tavoitteeseen, mutta eivät yllä siihen aivan määräajassa. Silloin heitä kannattaa kannustaa sitä työtä tekemään. Ei ole mielekästä, jos suurin osa alueista otettaisiin arviointimenettelyyn.

Hallitus ei Ikosen mukaan ole laajentamassa alijäämien kattamisaikaa kaikille hyvinvointivointialueille, kuten oppositio on lukuisia kertoja esittänyt.

– Ei olisi mielekästä, että alueet, jotka saavat alijäämänsä katettua tavoiteajassa lähtisivät luopumaan tavoitteistaan.

Onko niin, ettei maalitolppia enää tämän jälkeen siirretä?

– Hallituksen esitys oli lausunnoilla tiukempana. Olemme arvioineet sitä tätä olemassa olevaa tilannetta vasten, peilattu kokonaistilannetta ja myöskin oikeuskanslerin kantoja. Uskon, että saamme tätä kautta alueille näkymän eteenpäin.

– Aina täytyy arvioida matkanvarrella miten alueiden tilanteet kehittyvät ja tarvittaessa sitten arvioida myös lainsäädäntötarpeita.

Hyvinvointialueet, jotka eivät alijäämistään selviydy edes lisäajalla, joutuvat arviointimenettelyyn, eräänlaiseen valtiovarainministeriön käsiohjaukseen, jossa ne menettävät osan itsenäisyydestään. Menettely on jo käynnistetty Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla.

Hallituksen hyvinvointialueille antaman lisäajan laajentamisesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.