Työryhmän tehtävänä oli löytää 100 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Ryhmä oli sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) ministeriön asettama.

Työryhmän puheenjohtajana toiminut johtaja Eveliina Pöyhönen ministeriöstä kuvaili tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että puolen vuoden valmisteluaika oli hyvin tiukka laajan uudistuksen tekemiseksi.

EHDOTUKSEN mukaan sosiaalityö ja sosiaaliohjaus säädettäisiin ensisijaisiksi keinoiksi vastata asiakkaan tuen tarpeisiin, jos ne ovat tähän tarkoitukseen riittäviä tai sopivia.

Tiedotustilaisuudessa arvioitiin, että tämä voi tietyissä tapauksissa johtaa siihen, että kynnys palveluiden saamiseen nousee.

Palveluita koottaisiin ehdotuksen mukaan myös laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja yksityiskohtainen sääntely lavenisi. Uudistus antaisi joustavan mahdollisuuden hyvinvointialueille määritellä, millaisia palveluita ja tuen muotoja kullakin alueella järjestetään.

Työryhmä on listannut useita toimia, joilla säästöt voitaisiin toteuttaa. Säästövaikutukset on jaoteltu pieniin, keskisuuriin ja suuriin. Suurin säästövaikutus (arviolta 15-30 miljoonaa euroa) saataisiin asiakassuunnitelmien vähentämisestä ja kirjaamisvelvoitteiden keventämisestä.

Työryhmälle asetettu alatyöryhmä löysi 24-27 miljoonaa euroa mahdollisia säästöjä sosiaalihuollon työllistymistä edistävistä palveluista. Tällaisia ovat kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta.

Säästövaikutukset tarkentuvat jatkovalmistelussa.

LISTA säästöistä jäi tavoiteltua vajaammaksi, koska työryhmä kertoo pyrkineensä ensisijaisesti siihen, että asiakkaan palveluita tai oikeuksia heikennetään mahdollisimman vähän.

Koska tavoitteesta jäätiin, työryhmään tuotiin keskusteltavaksi merkittävämmin palvelutasoa tai asiakkaiden oikeuksia heikentäviä säästötoimia. Näistä ei kuitenkaan ole työryhmän näkemystä.

Tällainen on esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 23 vuodesta 22 tai 21 vuoteen. Lisäksi mainitaan asiakasmaksujen korotukset muun muassa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.

Työryhmä jättää lisäksi jatkovalmisteluun liudan asioita, joista se ei itse pystynyt tuottamaan edes alustavia ratkaisuehdotuksia. Tällainen on muun muassa lastensuojelulain mukainen asiakasmitoitus.

TYÖRYHMÄTYÖHÖN osallistuneet Sosnet yliopistoverkosto, Soste ja Vammaisfoorumi jättivät raporttiin eriävät mielipiteet.

Muun muassa Soste katsoo, että ehdotuksiin sisältyy merkittäviä riskejä sosiaalihuollon asiakkaitten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Lisäksi useampien esitysten arvioidaan voivan vaarantaa erityisen haavoittuvassa asemassa ja elämäntilanteessa olevien ihmisten tuen ja palveluiden saamisen.

Valmistelu sosiaalihuollon palvelu-uudistuksesta jatkuu virkavalmisteluna hallituksen poliittisten linjausten mukaan.

Sosiaalihuollon säästöistä on käyty hallituksen ja opposition välillä kiivasta keskustelua tällä vaalikaudella. Vajaa vuosi sitten nähtiin erikoinen episodi kyselytunnilla eduskunnassa, kun ministeri Juuso ojensi säästöistä kertovan taustapaperin näytösluontoisesti ministeriaitiosta oppositiolle. Oppositio oli aiemmin vaatinut hallitusta julkistamaan paperin.

Työryhmä katsoo, että kaikki ehdotukset edellyttävät yhä huolellista jatkovalmistelua, jonka osana on tehtävä perusteellinen vaikutusten arviointi. Tavoitteena on saada uudistus lausunnoille keväällä ja eduskuntaan syksyllä.

Juuso sanoi keskiviikkona eduskunnassa toimittajille, ettei kommentoi aihetta.

Teksti: STT/Saila Kiuttu

Otsikko ja juttua päivitetty kauttaaltaan klo 16.59.