Politiikka
8.11.2018 17:30 ・ Päivitetty: 8.11.2018 15:58
Ministeri Lindström reagoi SAK:n kohua herättäneeseen avaukseen – ehdottaa mestari–kisälli-mallia
Helsingin Sanomat kirjoitti eilen, että SAK haluaa Suomeen lakisääteisen irtisanomisjärjestyksen. Sen yhtenä lähtökohtana olisi, että työnantaja joutuisi yt-neuvotteluissa suosimaan talossa pisimpään olleita.
Moni poliitikko otti nopeasti etäisyyttä asiaan.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomautti Twitterissä, että työuran pituus on vain yksi tekijöistä, jotka pitäisi huomioida irtisanomisjärjestyksessä. Niitä ovat esimerkiksi ammattitaito, työnantajan palveluksessa menetetty työkyky, huoltovelvollisuuden määrä ja työsuhteen kesto, ei ikä.
Julkinen keskustelu ja kannanotot kuitenkin käytiin lähinnä ikäkysymyksen ympärillä.
(Uutinen jatkuu tviittien jälkeen)
Kyse on kokonaisuudesta, ei vain työuran pituudesta. https://t.co/crgv4CueU0
— Jarkko Eloranta 🇫🇮🇪🇺🇺🇦🏳️🌈 (@ElorantaJa) November 7, 2018
Kyse on työuran pituudesta, ei iästä. Ja muitakin tekijäitä olisi huomioitava. Irtisanomisjärjestys toisi läpinäkyvyyttä työnantajan toimiin irtisanomistilanteessa, nythän on toisin. Esitämme myös muutosturvan kehittämistä, se parantaa kaikkien palkansaajien asemaa.
— Jarkko Eloranta 🇫🇮🇪🇺🇺🇦🏳️🌈 (@ElorantaJa) November 7, 2018
Työuran pituus ei ole kuitenkaan ainoa tekijä meidän ajattelussa, vaikka niitä muitas en juttuun eritellytkään. Ikääntyneiden työllisyysasteen nosto on tarpeen. Irtisanomisjärjestyskriteereitä on jo olemassa työehtosopimuksissa, ei tämä aivan tuntematonta ole.
— Jarkko Eloranta 🇫🇮🇪🇺🇺🇦🏳️🌈 (@ElorantaJa) November 7, 2018
Nuorten työsuhteiden pätkittyminen on oma ongelmansa ja siihen pitää löytää omat lääkkeet. Eikä ns. vapaa irtisanomisjärjestys ole näyttänyt estävän sen ilmiön yleistymistä. Ikääntyneiden matala työllisyysaste on myös ongelmansa.
— Jarkko Eloranta 🇫🇮🇪🇺🇺🇦🏳️🌈 (@ElorantaJa) November 7, 2018
Työministeri Jari Lindström (sin.) toteaa Demokraatille olevana SAK:n kanssa samaa mieltä siitä, että on hyvä, että kannetaan huolta ikääntyneiden työllistymisestä.
– Tässä on vähän sellainen kuva, että taas laitetaan vastakkain nuoret ja iäkkäämmät. Se on minun mielestäni ehkä vähän harkitsematonta. En lämpene oikein. Se on hyvä, että tulee esityksiä, joista voidaan keskustella, hän pyörittelee.
Katsotte kuitenkin, että vanhempia ihmisiä irtisanotaan nykyään helpommin?
– Siinä on puolensa ja puolensa… Kun itse tunnen parhaiten paperiteollisuuden, niin kyllä se käytännössä meni aina niin, kun tuli tiukka paikka, että vanhemmasta päästä potkittiin pihalle, paperitehtailla aikanaan työskennellyt ministeri sanoo.
Lindström muistuttaa, että tuolloin oli kuitenkin vielä eläkeputki.
– Muun muassa oma isäni 55-vuotiaana lähti, ja hän lähti mielellään. Hän sanoi, että haluaa pois oravanpyörästä. Tiedän monia muitakin tapauksia. Sitten on sellaisia, jotka haluaisivat työskennellä pitempään ja jos heidät irtisanotaan vanhemmasta päästä, heidän mahdollisuutensa työllistyä varsinkin tietyillä aloilla on tosi hankalaa, Lindstöm sanoo.
Kun tilanne on tämä, niinpä joudutaankin tekemään Lex Lindströmin (iäkkäiden työttömien eläketuki) kaltaisia päätöksiä.
– Sitten joutuu tekemään juuri tällaisia ratkaisuja, jotka sinällään voivat olla ihan hyviä ja inhimillisiä ja ovatkin, mutta ehkä se on kuitenkin vähän väärä tapa toimia.
”Pk-sektorilla tässä on vielä ongelmia.”
Lindström pohtisi yhtenä ratkaisuna ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi mestari–kisälli-mallia.
– Ihmisen ei tarvitsisi tehdä raskaita töitä lopputyöuraansa, vaan hän voisi pari vuotta ennen kuin on jäämässä pois, jäädä mestariksi. Hän voisi opettaa ja luovuttaa sen hiljaisen tiedon eteenpäin, sitten nuori tulisi sellaisen kaveriksi. Molemmat voittaisivat.
– Meillä on koulutussopimus, oppisopimus ja ehkä sitten työsuhde, mutta tämä ei vielä oikein kunnolla pelaa – eikä varsinkaan siellä missä työllistymistä tapahtuu eli pk-sektorilla. Olen miettinyt, millä tavoin haastaisin pk-sektorin yritykset yhdessä mukaan tähän. Saksassa se perustuu siihen, että siellä yritykset rahoittavat oppisopimusmarkkinoita. Meillä se perustuu siihen odotukseen, että valtiovalta on joka paikassa.
Lindström toteaa, että isot yritykset kuten Stora, UPM ja Neste kouluttavat itselleen oppisopimuksella työvoimaa ja panevat itse tähän myös rahaa.
– Mutta pk-sektorilla tässä on vielä ongelmia.
Koulutussopimuksen myötä ammatillisen koulutuksen uudistus siirtää opintoja yhä enemmän työpaikoille. Lindströmin mukaan halukkaita vanhempia työntekijöitä voisi hyödyntää tässä.
– Keltä saa sellaista tietoa, mitä ei ole missään oppikirjassa. Siltä työntekijältä, joka on 30–40 vuotta tehnyt sitä työtä… Tämä on käyttämätön voimavara suomalaisessa työelämässä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.