Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosittain niin, että sopeutus vastaa puolta prosenttia bruttokansantuotteesta. Tätä tahtia pitää IMF:n mukaan jatkaa, kunnes julkisen talouden tasapaino on saavutettu ja velka on laskevalla uralla.

Ministeriön tiedotteessa kommentoidaan, että kansallinen finanssipoliittinen kehikko auttaa velkaantumisen taittamisessa. Sopeutus edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista sekä menojen uudelleentarkastelua ja välillisten verojen arviointia.

IMF puolestaan antaa raportissaan useita esimerkkejä vaihtoehtoisista sopeutustoimista, kuten sosiaaliturvan tehokkuuden parantaminen, yritystukien vähentäminen ja eläkeuudistuksen tekeminen.

IMF korostaa tarvetta lisätä tuottavuutta rakenteellisten uudistusten avulla sekä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman osaamistasoa. Erityisesti tekoälytaitojen kehittämiseen olisi raportin mukaan panostettava.

Inflaatio pysyy noin kahdessa prosentissa, jolloin reaalipalkat ja käytettävissä olevat tulot kasvavat. Yhdessä verokevennysten ja kotitalouksien korkeiden säästöjen kanssa ne tukevat yksityistä kulutusta ja investointeja. Potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdin IMF arvioi olevan noin yhden prosentin luokkaa.

Talouskasvun riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan. Ne liittyvät kansainvälisen kaupan jännitteisiin sekä geotalouden epävarmuuteen.

Suomen julkista taloutta ovat viime vuosina heikentäneet suhdannekehityksen lisäksi monet muut tekijät: puolustusmenojen kasvu, maahanmuuttoon liittyvien menojen nousu, tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu, indeksoinnista aiheutuvat korkeammat eläkemenot, korkomenojen nousu sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvu.

Näistä syistä alijäämä on edelleen 4,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2025, vaikka hallitus on toteuttanut menosäästöjä. Ilman uusia toimia velkasuhde lähestyy valtiovarainministeriön mukaan jo 95 prosenttia BKT:stä kuluvan vuosikymmenen lopussa.

IMF näkee Suomen suurimmat kasvumahdollisuudet tuottavuuden vahvistamisessa, erityisesti työmarkkinoiden toimivuuden, koulutuspolitiikan ja EU:n sisämarkkinaintegraation syventämisen kautta.

Raportti korostaa myös korkeakoulutuksen vahvistamista ja ehdottaa rajoittamaan mahdollisuuksia suorittaa useita samantasoisia tutkintoja, jotta koulutuspaikkoja vapautuisi ensikertalaisille. Se ehdottaa myös korkeakoulututkintoihin opiskelijamaksuja, koska osallistumisaste on kansainvälisesti matala ja julkisen talouden haasteet rajoittavat rahoituksen lisäämistä.

Valuuttarahasto painottaa maahanmuuttajien tehokkaampaa integroitumista työmarkkinoille: työperäisen maahanmuuton prosessien selkeyttämistä sekä suomen kielen opetuksen vahvistamista.

Lisäksi IMF nostaa tekoälyn, digitalisaation ja innovaatiovalmiudet keskeisiksi tuottavuuden ajureiksi. Vaikka Suomen lähtötilanne on vahva, teknologian laajempi käyttöönotto voi muuttaa työmarkkinoiden rakennetta ja lisätä rakennetyöttömyyden riskiä.

Tämä edellyttäisi panostuksia korkeakoulutukseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja tekoälytaitojen kehittämiseen.

SUOMEN rahoitusjärjestelmän valuuttarahasto arvioi olevan yleisesti vakaa ja pankkisektorin kestävän hyvin häiriöitä. Järjestön mukaan systeemiset riskit ovat tällä hetkellä hallinnassa, vaikka sektorikohtaisia haavoittuvuuksia on edelleen olemassa. Näistä IMF kiinnittää erityistä huomiota kiinteistömarkkinoihin liittyviin riskeihin.

IMF perustaa arvionsa pitkälti aiempiin rahoitussektorianalyyseihinsä (FSAP) ja korostaa, että Suomen rahoitussektorin suuri koko ja vahva integroituminen kansainvälisiin markkinoihin – erityisesti Pohjoismaihin – altistavat järjestelmän rajat ylittäville shokeille.

Makrovakauspolitiikan puskureita tulisi edelleen vahvistaa eikä asuntorahoituksen ehtoja tulisi keventää.

IMF julkaisee vastaavan raportin kaikista jäsenmaistaan osana maaseurantaansa. Raportti käsittelee muun muassa julkista taloutta, työmarkkinoita, tuottavuutta ja rahoitusmarkkinoita.

Raportti pohjautuu IMF:n asiantuntijoiden omiin arvioihin ja keskusteluihin, joita he ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.