Selvityksen mukaan vihapuhe lisää jännitteitä väestöryhmien välillä. Samalla se muokkaa yleistä ilmapiiriä turvattomammaksi. Vihapuhe kohdistuu useimmiten maahanmuuttajiin, vammaisiin, kulttuurivähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

– Erityisen herkästi vihapuheen ja rasismin kohteeksi joutuu useaan eri vähemmistöryhmään kuuluva, selvityksessä todetaan.

Selvityksessä tarkastellaan, miten turvallisuusuhkat ja turvattomuus näyttäytyvät eri väestöryhmien kohdalla ja miten turvallisuuden yhdenvertaisuutta voidaan parantaa.

Myös syrjäytyminen vaarantaa sen, että Suomi olisi yhtä turvallinen maa kaikille.

Syrjäytyminen johtuu selvityksen mukaan yhteiskunnan turvaverkon heikkenemisestä. Selvityksessä todetaan, että syrjäytyminen ja sen uhka koskee erityisesti köyhimpiä väestöryhmiä, kuten työelämän ulkopuolella olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pienituloisia vanhuksia.

Selvityksen mukaan syrjäytymisen on nähty synnyttävän rikollisuutta ja turvallisuuden tunteen heikkenemistä. Syrjäytyminen ja huono-osaisuus ovat myös tekijä radikalisoitumisessa ja poliittisten järjestelmien toiminnan ongelmissa.

Väkivalta on edelleen sukupuolisidonnaista. Miehet joutuvat naisia useammin henkirikoksen tai muun väkivallanteon kohteeksi. Mitä vakavammasta väkivallasta on kysymys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä uhrina on mies. Kuolemaan johtaneet rikokset ovat olleet suurelta osin syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten keskinäistä väkivaltaa.

Naiset puolestaan kohtaavat väkivaltaa useimmiten parisuhteessa tai töissä.

– Työtä väkivallan ehkäisemiseksi on kehitettävä sukupuolitietoisella työotteella, jossa tunnistetaan koko yhteiskunnassa vaikuttavien sukupuolittavien ajattelutapojen vaikutukset ja kyetään pureutumaan väkivaltaa aiheuttaviin syihin eri sukupuolten kannalta.

Selvitys “Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille? Turvallisuuden toteutuminen eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta” julkistetaan Helsingissä tänään.