Tuppurainen sanoi torstaina STT:lle Suomen pitävän kiinni siitä, että metsäpolitiikka on jäsenmaiden hoidossa, ei yhteistä EU-politiikkaa. Komission laatimissa luonnoksissa puututaan aivan liian paljon asioihin, jotka kuuluvat jäsenmaiden päätösvaltaan.

–  Siinä korostuu perusteettoman paljon ekologinen ulottuvuus, metsien hiilinielu ja biodiversiteettitavoitteet. Ne ovat myös Suomelle tärkeitä, mutta me haluamme kokonaisuuden, jossa myös taloudellinen ja sosiaalinen puoli ovat mukana. Metsätalouden kilpailukyky ja sosiaalinen ulottuvuus on huomioitava, Tuppurainen sanoi.

Tuppurainen torjui samalla sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) moitteet Suomen metsäpoliittisesta lobbauksesta. Suomen EU:n suuntaan esittämät kannat ovat Tuppuraisen mukaan noudattaneet niitä linjauksia, jotka valtioneuvostossa on yhdessä sovittu.

Tuppuraisen mukaan keskustelua voi luonnehtia pintakuohuksi, jollaista pitää politiikassa sietää. Hallitus on parin vuoden aikana osoittanut, että vaikeistakin asioista on mahdollista sopia.

Komission ehdotusta metsästrategiaksi odotetaan lähiaikoina ja Tuppurainen toivoo, että siihen saadaan vielä muutoksia. Suomen lisäksi moni muu jäsenmaa pitää sitä ongelmallisena ja komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille aiheesta lähetettävään kirjeeseen on tullut jo kymmenkunta maata allekirjoittajaksi, viimeisimpänä Ranska.

–  Luonnoksessa on hyvin yksityiskohtaisia ohjeita metsänhoidosta, muun muassa hakkuumenetelmien suhteen. Myös avohakkuukielto on ollut esillä. Näin yksityiskohtaisella sääntelyllä EU puuttuu selkeästi jäsenmaiden päätösvaltaan, Tuppurainen kommentoi.

Lisäksi ongelmia on termien määritelmissä, joissa komissio Tuppuraisen mukaan myös astuu jäsenmaiden alueelle.

–  Näyttää olevan aika ylimalkaisesti käytettyjä määritelmiä vanhojen metsien osalta ja metsänkäyttömuotojen osalta. Sen määrittely, mikä on vanha metsä tai luonnonmukaista metsänhoitoa on asia, jota ei voi tehdä kuulematta jäsenmaita.