Mukana olisi myös nykyisessä oppositiossa omaa linjaansa vetävä keskusta, joka pyristelee irti oikeistopuolueiden antamasta punavihreän apupuolueen leimasta.

Ennen kuin uuden hallituksen muodostaminen on ajankohtaista, vasemmistoliitolla on Koskelan mukaan edessään vielä kolmisen vuotta tiukkaa oppositiopolitiikkaa, jonka kohteena on Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus.

– Toivottavasti sitä tehdään hyvässä yhteistyössä muiden oppositiopuolueiden kanssa. Kepu nyt on aika lailla tässä irtisanoutunut yhteisestä oppositiorintamasta ja haluaa tehdä omaa linjaansa, mutta kyllä minä jotenkin ajattelen, että se viime kauden hallituskoalitio voisi olla mahdollinen ensi kaudellakin, Koskela sanoo Demokraatille.

– Katsotaan, millaisia ministerinsalkkuja on jaossa.

Koskela myöntää, että myös gallupit saattavat vaikuttaa siihen, mitä keskustassa tulevista hallituskuvioista ajatellaan.

Viime kauden hallituspohjan paluun puolesta puhuvat Koskelan mukaan Marinin hallituksen saavutukset.

– En ollut viime kaudella tokikaan täällä, mutta siis vaikka siinä oli paljon kaikenlaisia haasteita, kyllä minä silti näen, että siinä saatiin tehtyä paljon hyviä parannuksia ja paljon kaikkea hyvää, oppivelvollisuuden laajentaminen nyt yhtenä aika konkreettisena valtavana asiana, joka on ollut meille tärkeä asia.

PUHEENJOHTAJA Kaikkonen totesi Helsingin Sanomien haastattelussa elokuussa, että keskustan on syytä ryhtyä ajamaan enemmän palkansaajien asiaa. Koskelan mukaan puheet kaipaavat rinnalleen tekoja.

– Toivotan keskustan tervetulleeksi tänne puolelle työmarkkinakeskustelua, mutta kyllä heillä on aika paljon siinä näytettävää. Kiva, että ovat osoittaneet verbaalisesti olevansa tällä puolella, mutta nyt tervetuloa mukaan vastustamaan aktiivisesti esimerkiksi paikallista sopimista. Kyllä tässä on kiky (Sipilän kaudella tehty kilpailukykysopimus) vielä muistissa.

Keskustan nykyisen tai entisen puheenjohtajan poliittiset linjaukset eivät ole Koskelalle erityisen tuttuja.

– En tunne (Annika) Saarikkoa henkilökohtaisesti mitenkään hirveän hyvin enkä Kaikkostakaan. Kaikkosen politiikasta minä en osaa sanoa vielä hirveästi. Se tulee tässä katsottavaksi.

Koskela sulkisi hallitusyhteistyön ulkopuolelle ehdottomasti vain perussuomalaiset.

– En pidä mahdollisena, että me olisimme samassa hallituksessa.

NYKYISEN pääministeripuolueen kokoomuksen suhteen yhteistyön mahdollisuus on olemassa, tosin häviävän pienenä.

– Pidän sitä erittäin epätodennäköisenä etenkään tämän kauden jälkeen, missä kokoomus on näyttänyt, mihin he pahimmillaan pystyvät ja mitä kaikkea he ovat valmiit nielemään, jotta he saavat leikata niin paljon kuin sielu sietää.

Koskela luonnehtii kokoomusyhteistyötä myös “äärimmäisen” epätodennäköiseksi.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana Koskelalle ei ole ehtinyt muodostua suurta määrää henkilökohtaisia tuttavuuksia muiden puolueiden poliitikkojen kanssa.

Kuka on tutuin nykyisistä puoluejohtajista?

– Minä en oikein osaa vastata. Kyllä minä kaikki toki kollegoina tunnen, mutta en ketään henkilökohtaisesti.

– Mutta täällä talossa on mielestäni yleisesti aika poikkeuksellinen tunnelma jotenkin sen suhteen, kun konflkitit ovat tuolla salissa. Sitten tuntuu, että on yhteinen konsensus siitä, että konflikteja ei tuoda salin ulkopuolelle. Täällä kaikki ovat toisilleen mukavia ja ystävällisiä ja se on varmaan edellytys sille, että tällä jaksaa tehdä pitkiä päiviä. Vaikka konflikti kuuluu politiikkaan, kukaan ei pysty elämään jatkuvan konfliktin kanssa.

Päteekö sama myös perussuomalaisiin?

– Ihan samalla tavalla perussuomalaisten poliitikkojen kanssa tulee vaihdettua pari sanaa hississä kuin joidenkin muiden kanssa. Kyllä se pätee ihan kaikkiin.

Demokraatti julkaisee huomenna Minja Koskelan laajan puheenjohtajaehdokashaastattelun.