Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

3.12.2025 10:42 ・ Päivitetty: 3.12.2025 10:42

Mitä elämä olisi, jos ei olisi köyhä? – lapselle köyhyys usein merkitsee ulkopuolisuutta

Milla Kalliomaa

Lapsen oikeuksien viikkoa vietettiin marraskuun lopussa. Tämän vuoden teema oli lapsen oikeus kuulua. Ihmiseksi kasvetaan yhteydessä toisiin ja erityisen tärkeä ryhmään kuulumisen ja liittymisen vaihe on lapsuudessa ja nuoruudessa. Yhä useampi lapsi ja nuori on kuitenkin vaarassa jäädä syrjään perheen taloudellisen tilanteen vuoksi.

SUOMESSA on pian 150 000 lasta, jotka elävät köyhissä perheissä. Tämä luku sisältää STM:n arvion toimeentulotuen uudistuksen vaikutuksista. MLL on yhdessä SPR:n kanssa jakanut Hyvä Joulumieli -ruokalahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille joululahjaksi jo 29 vuoden ajan. Tänä aikana köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut.

MLL:n Perhepulssi kyselyyn vastanneista yhden aikuisen perheistä joka kolmas oli joutunut turvautumaan viimeisen vuoden aikana toimeentulotukeen. Ensi- ja Turvakotien liiton ja Takuusäätiön selvityksessä lapsiperheet kertovat taloustilanteen näkyvän muun muassa perheen ravinnossa ja lasten osallistumismahdollisuuksien kaventumisessa. Kolmannes vastaajista arvioi perheen taloustilanteen lisänneen lasten eristäytymistä ja syrjäytymistä.

VÄHÄVARAISTEN perheiden lapset ovat usein tilanteessa, jossa perheen talous estää heidän osallistumisensa vapaa-ajan sosiaalisiin tapahtumiin. Nämä lapset kertovat, että heille köyhyys merkitsee usein kaveriporukan ulkopuolelle jäämistä. Heidän on keksittävä tekosyitä synttärijuhlista, leffailloista ja tapahtumista pois jäämiseen, koska eivät halua kertoa kavereilleen, ettei heillä ole rahaa.

Omista toiveistaan tai tarpeistaan puhuminen kotona aiheuttaa näille nuorille myös syyllisyyden tunteita, koska he näkevät, mistä kaikesta perheessä tingitään.

SOSIAALINEN media lisää ulkopuolelle jääneen tietoisuutta kaikesta siitä, mistä jää paitsi. MLL:n kyselyssä jopa joka neljäs nuori kertoo kokevansa itsensä yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi nähdessään sosiaalisessa mediassa esimerkiksi kuvia tilanteista, joissa he eivät olleet mukana. Nämä kokemukset ovat lisääntyneet viime vuosina.

Järjestöjen keskustelukanavat ovat erityisesti näille nuorille henkireikä ja yhteisö, jossa uskaltaa puhua. Lapsilla on oikeus elää vapaana toimeentulohuolista ja sen eteen yhteiskunnan tulee ponnistella. Suomella on varaa pitää huolta lapsistaan ja tehdä sen mukaisia arvovalintoja myös tiukassa taloustilanteessa.

”Ei kenenkään muun ikäiseni tarvitse miettiä sitä. Ei kenenkään muun perhe ole köyhä. Mietin joka päivä sitä, että millaista elämäni olisi jos olisin syntynyt normaalituloiseen perheeseen. Luulen, että mukavaa.”, ote MLL:n Nuortennetin keskustelusta.

Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU