Ehdokkaat vastasivat alla oleviin kysymyksiimme sähköpostitse. Kokosimme kysymysten alle kaikkien vastanneiden vastaukset kokonaisuudessaan. Ehdokkaat on listattu alle aakkosjärjestyksessä.

1. Miksi EU-vaalien äänestysprosentti yleensä jää selvästi muita vaaleja pienemmäksi?
2. Mitkä ovat tulevan EU-kauden suurimmat haasteet?
3. Pitäisikö hyväksyä EU:n kehittämisen eritahtisuus maiden välillä?
4. Britannian mahdollinen brexit pienentää EU:n saamia maksuosuuksia. Mistä pitäisi leikata budjetin tasapainottamiseksi?
5. Pitäisikö EU:n puolustusyhteistyötä tiivistää?

1. Kysymys on varsin moniselitteinen asia. Suomessa poliittinen kehitys on ollut hyvin paikallissävytteistä. Euroopassa oleva päätöksenteko on koettu ikään kuin poissaolevana, jossain muualla tapahtuvaksi päätöksenteoksi. Eikä tämä ajattelu ole luonut äänestäjille luottamuksen tai uskottavuuden ilmapiiriä. EU:n tasolla tehdyt päätökset eivät myöskään tule kansalaisten tietoon yhtä nopeasti ja yksiselitteisesti, kuin mihin paikallisella päätöksenteon tasolla on totuttu. Tässä mielessä myös medialla on suuri vastuu ja tekemisen paikka! Kun vielä tuoreet kansanedustajat ilmoittautuvat eurovaaliehdokkaiksi, ei ole ihme, jos luottamus ja usko äänestäjien silmissä katoaa.

2. Haasteita todellakin riittää. Esimerkkeinä ovat ilmastonmuutos ja puhdas energia. Edelleen EU:n alue- ja rakennepolitiikka. On myös vastattava muuttoliikkeen asettamaan kysymykseen. Myös maatalouspolitiikan uudistaminen on yksi haaste. Ja tietysti viimeisenä muttei vähäisempänä on Iso-Britannian brexit-kysymys ja maan mahdollinen ero EU:sta.

3. Ei pidä. Eritahtisuus johtaa vain jäsenmaiden jakautumiseen mikä puolestaan ruokkii populismin kasvua Euroopassa.

4. Maataloutta ja sen saamia tukiosuuksia tulisi harmonisoida ja karsia tukien määrää niiltä mailta, jotka eivät noudata yhteisiä sopimuksia ja allekirjoitettuja pelisääntöjä.

5. Euroopan unionin puolustuksen yhteistyön vahvistaminen tukee EU:n ja Naton yhteistyön kehittämistä. Nämä elimet ovat toimineen tähänkin asti toisiaan täydentävinä ja hyödyttävinä kokonaisuuksina. Puolustusyhteistyön kehittämisen saralla yksi tärkeä sektori on vaikuttaminen hybridiuhkiin. Myös huoltovarmuuden turvaaminen ja sen parempi järjestäminen Euroopan tasolla on merkittävä kohde.

Asiakaskokemusjohtaja, yrittäjä Niko Eskelinen, 47, Hyvinkää

1. Europarlamentin toiminta ja vaikutus jäsenvaltioihin ja sen kansalaisiin on kaikesta tehdystä työstä huolimatta jäänyt usealla kaukaiseksi. Siihen on varmasti monia syitä. Suuri osa seuraa politiikkaa lehdistön kautta ja EU:n päätökset jäävät usein pieniksi otsikoiksi tai niiden vaikutuksia ei ymmärretä. Lehdistö on usein nostanut enemmän ”banaanin mittailua” kuin todellista edistymistä esiin. Suomen mepit ovat tehneet hyvää työtä parlamentissa ja kotimassa, mutta koska määrä on vähäinen jää julkinen näkyvyys usein pieneksi. Kun olen nyt tehnyt kampanjaa, moni on minulle sanonut, että minun kautta on vasta ymmärtänyt mikä EU on ja kuinka paljon se loppujen lopuksi vaikuttaa Eurooppaan. Lisäksi se ovat sanoneet, että Euroopan unioni tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia, kun sen oikein ajattelee. Nuorisolle pitäisi EU-vaaleista puhua yhä enemmän koska heille Euroopan unioni on tulevaisuuden takia tärkeä. Lisäksi populismin nousu aikaan saa sitä, että vaaleihin ja moniin virallisiin instansseihin suhtaudutaan ilman tietoa negatiivisesti.

2. Puheenjohtajakausi vaatii meiltä toki paljon mutta on myös mahdollisuus. Sitten on tietysti brexit ja sen myötä koko Euroopan unionin talous ja vakaus. Isoja ja pienempiä haasteita Euroopan unionissa on ja tulee olemaan aina mutta nostaisin esiin kansalaisten sitoutumisen Eurooppalaiseen näkemykseen. On mielenvikaista, että populistit hakee edustajiksi repiäkseen EU:n rikki. Se kuvaa hyvin tätä aikaa, olen osana mutta hajottaakseni. Meidän tulee saada Euroopan kansalaiset yhä paremmin ymmärtämään ja sitoutumaan Euroopan unionin hyödyt ja mahdollisuudet. Muuten EU tulee olemaan seuraava populismin näytelmä joka tulee vaikuttamaan koko Euroopan tasolla. EU tulee saada kansalaisten mieliin selkeämpänä ja tavoitehakuisempana kuin aikaisemmin. Niin, että ymmärretään miten EU:ssa tehdyt päätökset auttavat meitä yhdessä eteenpäin, koko Eurooppaa.

3. Suunnitellusti. Euroopan unioni tulee perustua sillä, että työ on reilua ja läpinäkyvää. Jäsenvaltioiden eroja on olemassa ja niitä pitää saada samalle tasolle suunnitellusti ja sitoutuen. Tämän takia pitää yhdessä päättää tavoite ja sen perusteella jokaisen maan yksilölliset keinot ja aikataulu niiden saavuttamiseksi. Näin toimien eri maat voivat myös tukea toisiaan ja jakaa kokemuksia, sekä parhaita käytäntöjä. Edellytys kuvaamalleni käytännölle on jäsenvaltioiden aito sitoutuminen ja työ kehityksen saavuttamiseksi.

4. Olen hivenen epäilevä toteutuuko brexit, ainakaan siinä muodossa jossa sitä on esitetty. Mutta jos se toteutuu, niin EU:n budjettia tulee leikata tasaisesti, eli en välttämättä leikkaisi mitään kokonaan pois vaan pyrkisin vakauttamaan budjetin vähentämässä tasaisesti kaikesta. Oikea tapa selviää paremmin kun tiedetään kaikki yksityiskohdat ja budjettia päästään laatimaan. Toimimalla näin yrittäisin vähentää eri osuuksien välistä ristiriitaa. Jos budjetti osoittautuu valtavaksi haasteeksi, olisin valmis nostamaan jonkin verran jokaisen jäsenvaltion maksuja. Yhteisesti hyväksyen ja siksi aikaa, että toiminta sopeutetaan mutta ottaen huomioon käynnissä olevat hankkeet ja niiden toteutuminen.

5. Pitäisi, mutta ei perustaa yhteistä armeijaa. Mielestäni EU:n vahvuus on vahvat jäsenvaltiot jotka kykenevät huolehtimaan itsestään. Pidän silti viranomaisten yhteistyötä eri uhkien torjuntaan ja valmiuden ylläpitämiseen erittäin tärkeänä. Meidän tulee järjestää yhteisiä harjoituksia ja simulaatiota eri tilanteista. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että varusteet ja järjestelmät sopii tai ainakin toimii yhteen. Me voimme myös kehittää puolustusta ja kriisienhallintaa yhdessä ja saavuttaa sitä kautta säästöjä, sekä yhtenäisyyttä. Erityisesti nostan kyberturvan ja kansalaisten tietoturvan ja tietosuojan. Nämä muodostavat kehitykselle ja yksityisyydelle tärkeän kokonaisuuden ja lisäksi rikollisuus siirtyy koko ajan enemmän verkkoon. Ulkorajoja varten taas perustaisin yhteisen rajavartioston johon jokainen jäsenvaltio osallituu rahoituksen ja henkilöstön kautta. Tämä opettaisi yhteistoimintaa ja loisi suhteita. Meidän tulee kuitenkin ymmärtää täydellisesti tälläisen rajavartioston velvollisuudet ja oikeudet.

Puhemies emeritus Eero Heinäluoma, 63, Helsinki

1. EU-parlamentti ja sen päätökset ovat edelleen monelle suomalaiselle kaukaisia. Myös uutisointi parlamentin päätöksistä on kotimaamme eduskuntaa paljon rajatumpaa. EU:n parlamentti on kuitenkin vuosi vuodelta vahvistanut asemaansa, ja sen linjaukset ovat meille yhä tärkeämpiä. Näin on vaikkapa työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksissa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, kauppasopimuksissa ja EU-varojen jakamisessa. Suomalaiset tarvitsevat siis vahvat puhemiehet Euroopassa!

2. Brexit ja maahanmuuton pelisäännöt yhtäällä ja toisaalla ilmastonmuutos ja kansalaisten oikeuksien vahvistaminen kovien markkinoiden maailmassa. Brexit kaikkine ikävyyksineen tyhjentää samalla ilmaa populistien ilmapallosta, kun käytännössä nähdään, kuinka EU-erolupaukset eivät toimi ja kuinka vaikeata elämä EU-erossa on. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on kyettävä radikaalisti parantamaan, jotta EU:ssa meille kaikille tärkeä vapaa liikkuvuus voi toteutua. EU:n on vietävä eteenpäin myös työntekijöiden oikeuksia vaikkapa vapaakaupan ehtona.

3. Sama koko ei enää käy kaikille, ja tämä on tunnustettava. Jotta EU voi kehittyä, on hyväksyttävä se, että Unionin sisällä kaikki eivät ole kaikessa yhteistyössä mukana. Tärkeätä kuitenkin on, että osallistuminen on mahdollista kaikille kriteerit täyttäville halukkaille. Tosiasiassa jo nyt kaikki maat eivät ole mukana yhteisessä rahassa, passivapaudessa tai puolustusyhteistyössä. Yritysverotuksen pelisääntöjen rakentaminen voi sekin olla alue, jossa on hyväksyttävä, että kaikki eivät tule heti mukaan.

4. EU:n on edelleen siivottava omaa hallintoaan. Brexitin vaikutusten ohella on tarve siirtää EU-budjetin painopistettä uusiin asioihin, kuten tk-toimintaan ja turvallisuuteen.

5. Suomen etu on, että EU:n puolustusyhteistyö kehittyy käytännön asioissa. Näitä ovat esimerkiksi harjoittelu, hankinnat, tietojen vaihto ja puolustusteknologian kehittäminen. Yhteistä armeijaa emme tarvitse. Kaikissa oloissa on viisasta, että pidämme omasta puolustuksesta ja sen suorituskyvystä huolta.

Tutkija, valtiotieteiden maisteri Tomi Kontkanen, 28, Helsinki

1. Yksi merkittävä syy taitaa olla se, ettei ihmiset oikein tiedä EU-politiikasta tarpeeksi. Ei tiedetä oikein, millaisia päätöksiä tehdään Euroopan unionissa. Meillä ei puhuta oikein tarpeeksi Euroopan unionin politiikasta. Politiikka tuntuu monelta etäiseltä ja vaikeaselkoiselta vaikka samoista asioista on kyse kuten esimerkiksi kunnassa tai valtiossa.

2. Toki se tulee olemaan näistä kriiseistä selviäminen. Suurin ongelma on se, että Euroopan unioni on vakavasti kyseenalaistettu äärioikeiston toimesta ja heidän ajatuksensa ovat saaneet aika paljon tukea vaaleissa. Tämä asettaa kovat paineet edustukselliselle demokratialle jossa perinteisesti oikeiston ja vasemmiston on ollut hankalaa tehdä
yhteistyötä aatteellisten erojen takia. Nyt nämäkään voimat eivät voi täysin antaa ihmisille omaa vaihtoehtoaan mikä voi lisätä kansalaisten turhautumista. Parlamentaaristen ongelmien lisäksi ihmiset odottavat unionilta ratkaisuja suuriin ongelmiin kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja aika moni haluaisi varmasti myös vähemmän eriarvoistavaa kehitystä yhteiskunnassa. Eräs suurimpia haasteita taitaa olla kaikista rikkaimpien rikastuminen samaan aikaan, kun hyvinvointivaltiolta kuihtuu resurssit.

3. Kyllä. Nykyisten EU:n perussopimuksien valossa ei ole käytännössä muuta vaihtoehtoa tällä hetkellä, jos halutaan lisätä yhteistyötä joissain alueissa.

4. Ensin pitäisi nähdä, mikäli Brexit tapahtuu ja toiseksi pitäisi nähdä miten Brexit vaikuttaa unionin tuloihin ja menoihin. Maataloustukia tulisi joka tapauksessa uudistaa niin, että ne kannustaisivat ympäristöystävällisempään ruoan tuotantoon. Ainakin leikkaukset tulisi noin yleisesti näkyä siinä, että ilmaston kannalta huonoja asioita ei rahoitettaisi.

5. Riippuu millä tavalla se tehdään. Aina välillä kuulee kysymyksiä yhteisestä EU-armeijasta, mutta nykyisillä instituutioilla se ei ole mahdollista toteuttaa. Tulee kaikenlaisia kysymyksiä kuten kuka määrää miten tällaista armeijaa käytetään ja kuka sen rahoittaa. Toki muunkaltaista yhteistyötä voi aina olla. Tosin yhteistyötä voitaisiin syventää muissa sektoreissa kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Jäsenmaat voisivat oppia toinen toisiltaan ja yhteiskehittää jos se tuntuu hyvältä. Näin tapahtuu jo nyt, mutta ehkä EU voisi lähteä tukemaan tällaista kehitystä?

Europarlamentaarikko, insinööri Miapetra Kumpula-Natri, 46, Vaasa

1. Valitettavasti pienempi äänestysprosentti kertoo siitä, että kansalaiset eivät ole ottaneet EU-vaaleja täysin omakseen. Tämä on sääli, sillä oma meppikokemukseni osoittaa, että sillä todellakin on väliä, keitä parlamenttiin äänestetään. Puoluekanta ja poliittinen ajattelu ei muutu, tehtiin politiikkaa Helsingissä tai Brysselissä. Äänestäjien on hyvä muistaa, että äänestämättä jättäminen antaa päätöksenteon aina jonkun muun käsiin.

2. Sotkut (kuten Brexit) pitää siivota, että päästään hyödyntämään EU:ta siellä missä se on voimakkaimmillaan: EU on yli 20 % maailman BKT:sta. Tällä voimalla voidaan ohjata markkinoita löytämään maailmaa uudistavia ilmastoratkaisuja, luoda kauppasopimuksia, ja suojella työntekijöitä sekä kuluttajia sisämarkkinoilla ilman, että kustannuksia sälytetään yksittäisille ihmisille tai maille. Mutta voimaa ei saada ulosmitattua, ellei EU ole päätöskykyinen. Siksi on pidettävä huolta, ettei EU ajaudu toimintakyvyttömyyteen populistien tahdon mukaisesti.

3. Haluaa hyväksyä sitä tai ei, on selvää, että EU kehittyy eritahtisesti; ovathan kunkin kansallisvaltion historiat ja lähtökohdat hyvin erilaiset. Talouksien ja järjestelmien yhteensovittaminen on kuitenkin järkevää ja se lisää niin kotitalouksien kuin valtioidenkin talouskasvua, joka pitkällä aikavälillä hyödyttää kaikkia jäsenmaita!

4. Vanha viisaus taakan jakamisesta pätee tässäkin asiassa. Ei ole hyödyksi, jos vain yhdeltä tai kahdelta sektorilta vedetään mattoa jalkojen alta pois, vaan budjettia on järkevää tasapainottaa monelta osa-alueelta suhteiden mukaan. Katsotaan kuitenkin ensin tarkasti, miten Britannian EU-erolle käy ja milloin se tapahtuu, jos tapahtuu!

5. Kyllä. Suomen on jatkossakin huolehdittava ensisijaisesti omasta uskottavasta maanpuolustuskyvystään. Tämän lisäksi on kuitenkin järkevää koordinoida myös turvallisuuspolitiikkaa entistä tiiviimmin yhdessä EU:n kesken. Oli kyse sitten terrorismin vastaisesta toiminnasta tai hybridiuhkiin vastaamisesta, EU:n toiminta sen omalla-alueella tai EU-alueen ulkopuolella edesauttaa myös Suomen turvallisuutta.

Valtiotieteiden maisteri, ilmastoaktiivi Helena Marttila, 34, Espoo

1. Erityisesti tänä keväänä on haaste saada ihmiset innostumaan toisista perättäisistä vaaleista. Siitäkin huolimatta, että Suomi lukeutuu EU-myönteisimpiin jäsenmaihin: myönteisesti suhtautuvia on nyt enemmän ja kielteisesti suhtautuvia vähemmän kuin kertaakaan sen jälkeen, kun mittauksia on alettu tehdä vuonna 1988. Herääkin kysymys, onko myönteinen suhtautuminen osaltaan alhaisen äänestysprosentin taustalla, jos kansalla ei ole erityistä intoa muuttaa tai vaikuttaa EU:n toimintaan. Toisaalta moni kokee, ettei EU kosketa omaa arkea, vaikka yli puolet lainsäädännöstämme tulee suoraan EU:sta. Pitäisikö mediassa tuoda EU:n päätöksiä enemmän esiin?

2. Tulevien viiden vuoden aikana EU:lla tulee olemaan haasteita yhtenäisen näkemyksen löytämisessä: ilmastotoimilla on kiire, toisaalta maahanmuuttoon liittyvät kysymykset tulevat olemaan pinnalla. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi EU:ssa joudutaan päättämään, mikä on säilytettävää ja mikä rajoitettavaa tai hävitettävää toimintaa, niin taloudessa kuin jokapäiväisessä elämässä. Yhteisen tahtotilan löytyminen tulee olemaan suuri haaste.

3. On selvää, että itsenäisiin jäsenvaltioihin perustuva unioni kehittyy eritahtisesti. On kuitenkin myös asioita, joita ei pidä hyväksyä. Jäseneksi hyväksymisen edellytyksenä on, että valtio noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita. Näiden toistuva rikkominen tai heikentäminen olisi mielestäni perusteltu syy vähentää EU-tukia tai viime kädessä erottaa unionista.

4. Olisin valmis tarkastelemaan maataloustukia. Samalla olisi mahdollista ohjata ruoantuotantoa kestävämpään suuntaan ja erityisesti tehotuotetun lihan tukia voisi vähentää merkittävästi. Ylipäätään lihansyönnin vähentäminen on välttämätöntä, mutta lopettaminen ei: yksi harvoja luonnon monimuotoisuutta suojelevia ruoantuotantotapoja on luonnonlaidunliha. Maataloustuet tulisikin nähdä merkittävänä ilmastopolitiikan instrumenttina, sillä tulevalla toimikaudella on toisaalta löydyttävä lisää rahaa ilmastotoimiin.

5. Kansalliset armeijat ovat hyvä perusta maanpuolustukselle, mutta yhteistoimintaa puolustussektorilla tulisi ehdottomasti kehittää ja syventää. En kuitenkaan näe tarvetta EU:n ”omalle” armeijalle tilanteessa, jossa moni EU-maa kuuluu lisäksi Natoon. Ja eihän Natollakaan ole omaa armeijaa, vaan liitto tukeutuu jäsentensä kansallisiin armeijoihin.

Rikosylikonstaapeli Sari Melkko, 52, Kouvola

1. EU-asiat koetaan varmaankin liian kaukaisiksi, tuntemattomiksi, vaikeiksikin, vaikka todellisuushan on jotain täysin muuta, sillä EU-päätöksethän vaikutuksineen koskettavat ihan jokaista kansalaista.

2. Jos Brexit toteutuisi, mitä en todellakaan toivo, olisi se varmasti suurin haasteita EU:lle aiheuttava tekijä – kukaan ei osaa sanoa tässä vaiheessa, kuinka silloin EU:ssa, saati Iso-Britanniassa loppujen lopuksi edettäisiin. Joka tapauksessa EU-rakenteen uudistamistarve on kuitenkin ilmeinen ja täten huomattavia toimenpiteitä vaativa kokonaisuus. Sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvät haasteet nostattavat myös isoja kysymyksiä, samoin kuin se, millainen maahanmuutto- ja turvapaikanhakijatilanne on seuraavien vuosien aikana.

3. Joiltain osin ehkä kyllä, mutta pääsääntöisesti olisi varmasti pyrittävä samatahtisuuteen ja tiettyyn yhteiseen kehityslinjaan, yhteiseen näkemykseen kehitysaskelista ja päämääristä kaikkien EU-jäsenmaiden kesken, sehän olisi tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuudenkin suhteen oleellista.

4. Maataloustukimuotojen perusteellinen uudistaminen ja harmonisointi on joka tapauksessa välttämätöntä tehdä, ja tällöin on myös vähennettävä maataloustukien kokonaismäärää. Edelleen on tarkasteltava sitä, kuinka paljon voidaan pienentää pöhöttynyttä EU-rakennetta, esimerkiksi henkilöresurssien ja toimitilojen suhteen.

5. Sinällään kannatan sitä, että EU-jäsenmaiden keskinäistä puolustuksellista yhteistyötä edelleen kehitetään, mutta en missään nimessä kannata sitä, että suunnattaisiin tätä kehitystä nimenomaisesti siihen tarkoitukseen, että EU:lle perustettaisiin yhteinen armeija.

Demarinuorten puheenjohtaja, opiskelija Mikkel Näkkäläjärvi, 28, Rovaniemi

1. Se on mielenkiintoinen kysymys, koska EU nauttii laajaa kansan suosiota eli ei se siitäkään voi olla kiinni. Yksi syy on varmasti se, että EU:sta tehdään usein syntipukki huonoiksi koetuille asioille, mutta kun politiikka onnistuu, ottaa kansalliset poliitikot siitä itselleen mielellään kunnian. EU:sta pitää olla myös kouriintuntuvaa hyötyä ihmisille (kuten Erasmus+-ohjelma, roaming-maksujen poisto), mutta EU:n on kyettävä ennen kaikkea vastaamaan tulevien sukupolvien ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen, luonnon monimuotoisuuden heikkenimisen pysäyttämiseen, eriarvoisuuteen ja rauhaan.

2. Iso-Britannian EU-erossa eli Brexitissä riittää ruodittavaa ja EU-budjetti on iso keskustelun aihe. Ääriliikkeiden nousu voi halvaannuttaa EU:n ellei EU:n kehittämiseen rakentavasti suhtautuvat ihmiset lähde äänestämään. Ihmiset odottavat EU:n taistelevan ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta, edistävän EU-kansalaisten turvallisuutta ja toimimalla demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Jos näihin odotuksiin ei kyetä vastaamaan, on EU pulassa.

3. Kyllä. Itse toivoisin, että kehittyisimme samassa tahdissa, mutta kaikki maat eivät ole siihen valmiita eikä sen takia kannata pysäyttää muiden EU-jäsenvaltioiden ja EU:n kehittymistä. Toimiva ja vahva EU tarvitaan.

4. Ensisijaisesti maataloustuista, jotka ovatkin suuruudeltaan lähes 40 %:a EU:n budjetista. Olen myös sitä mieltä, että EU tuottaa niin paljon hyviä asioita, että EU:n jäsenmaksuja voidaan kasvattaa maltillisesti, ettei Iso-Britannian EU-eron aiheuttamaa budjettivajetta tarvitse paikata leikkauksilla kokonaan.

5. Kyllä, ehdottomasti. En kannata EU-armeijaa, mutta EU:n puolustusyhteistyötä on syytä tiivistää esimerkiksi materiaalihankintojen ja yhteisten harjoitusten muodossa. EU-jäsenvaltioiden ja EU:n on otettava yhä vahvemmin vastuuta omasta turvallisuudestaan, kun Yhdysvallat vetäytyy ja kääntyy sisäänpäin.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny, 37, Tampere

1. Ehkä EU-päätöksenteko koetaan etäisemmäksi tai omaan elämään vaikuttamattomaksi. Kun asia on lähes päinvastoin, EU:ssa päätetään asioista, jotka vaikuttavat jokaiseen arkipäiväämme. Aina työelämäkysymyksistä kemikaalien käyttöön tai rahaan ja matkustamiseen liittyviin asioihin.

2. Heti kauden alussa tulee vastaan tietenkin EU:n budjettiin liittyvät asiat, sekä uuden rahoituskehyksen hyväksyminen ja sitten sen mukaisten hankkeiden aloittaminen. Suurimpina asioina on varmasti ilmastotavoitteisiin pääsemisen varmistaminen, sekä EU:n osalta että globaalisti. Tässä vaaditaan kunnianhmoista työtä unionin sisällä ja esimerkiksi kauppapolitiikan käyttämistä ilmastopolitiikan välineenä, jotta saamme muun maailman mukaan.

3. Olisin hyvin varovainen eritahtisen kehityksen lisäämisessä. Unionin kehitys on perustunut siihen, että sen sisällä ei ole ollut erillisiä klikkejä, vaan kaikki ovat edenneet yhdessä. Eritahtisuus voisi mahdollistaa joidenkin asioiden edistämisen ja muiden myöhemmin mukaan tulemisen, mutta samalla se saattaa vaarantaa unionin yhtenäisyyden, jolla myös kansainvälinen asemamme ja vahvuutemme perustuu.

4. Ei Brexit pienennä EU:n budjettia mitenkään automaattisesti. Nyt käynnissä olevissa rahoituskehysneuvotteluissa nimenomaan sovitaan budjetin tasosta ja on aivan mahdollista pitää budjetti nykyisellään tai vaikka kasvattaa sitä. EU:n budjetin osalta tärkeää on se, että se tuottaa aidosti lisäarvoa koko unionille. Siksi sitä tulee suunnata entistä enemmän osaamisen, tutkimuksen, työllisyyden ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen suuntaan.

5. Esimerkiksi kyberturvallisuuden osalta kyllä, ehdottomasti. Kyberuhkiin vastaaminen on asia, joka on jaettu ja jonka yhteisestä osaamisesta koko unioni ja sen jäsenmaat hyötyvät. Muutenkin turvallisuuspolitiikan osalta yhteistyötä on aiheellista tiivistää siellä, missä yhteistyä tuottaa aitoa lisäarvoa osaamisen kannalta.

Puoluesihteeri, valtiotieteiden maisteri Antton Rönnholm, 38, Helsinki

1. Kyse ei ole EU-vastaisuudesta vaan siitä, että EU koetaan etäisenä. Kuitenkin työsuojelua ja kuluttajan oikeuksia koskeva sääntely pohjautuu lähes yksinomaan EU-tason päätöksiin. EU on tärkein kanavamme vaikuttaa globaaleihin haasteisiin. Ei ole suomalaistenkaan kannalta yhdentekevää, millaiseksi Euroopan parlamentin kokoonpano muodostuu.

2. Demokratian rapautuminen ja populismin nousu. Euroopan unionin pitää puolustaa arvojaan, pitää unioni toimintakykyisenä ja maailma mahdollisimman vakaana. Vaikeita kysymyksiä tulee olemaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen, rahoituskehyksen uudistaminen ja yhteisen maahanmuuton ja turvapaikkapolitiikan linjaukset. Työelämän lainsäädäntö tarvitsee uusia aloitteita – työelämän laadun parantaminen muualla on myös meidän korkeampien standardien maiden etu.

3. Samatahtinen EU on hyvä päämäärä, mutta käytännön elämässä se ei ole muutenkaan toteutunut. Jotta EU voi kehittyä, on samanmielisten ryhmillä oltava mahdollisuus edetä edeltä, oli kyseessä sitten EMU, puolustus, tutkimus tai muu. Ryhmittymien ei kuitenkaan pitäisi olla suljettuja, vaan kaikille halukkaille tulisi tarjota mahdollisuus osallistua.

4. Kysymys on nyt vähän kuin valtiovarainministeriö olisi sen laatinut. Unionin budjetti on n. 1% jäsenmaiden BKT:sta ja komissiolla virkamiehiä yhtä paljon kuin Helsingin kaupungilla. Tällä ei mahdottomia tehdä. Kaikki merkittävät muutokset joko vähentävät aluetukirahojen tai maatalouden osuutta tai lisäävät budjetin kokoa.

5. Maailma on muuttunut eikä Eurooppa voi ikuisesti nojata Naton oletettuun turvaan. Tarvetta puolustusyhteistyön tiivistämiseen on eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämisessä ja teknologiassa, tietojen vaihdossa ja käytännön yhteistyössä. EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen ei tarkoita EU:n yhteisen armeijan luomista. Jatkossakin jokainen jäsenmaa on ensi sijassa itse vastuussa oman alueensa puolustamisesta.

EU-asiantuntija, diplomaatti Pekka Shemeikka, 56, Helsinki

1. Mielestäni syy tähän on se, että politiikassa kansallista ja eurooppalaista keskustelua käydään valitettavasti vielä ikään kuin toisistaan erillään. Kansallisissa vaaleissa keskustellaan ”kansalaisia koskettavista” kysymyksistä ja EU-vaaleissa ikään kuin ”kaukaisemmista” EU-kysymyksistä. Muistan eräänkin ilmastopaneelin ennen eduskuntavaaleja, jossa EU:ta tuskin mainittiin! Tosiasiassa kansallinen ja eurooppalainen politiikan teko ovat tietenkin kuin saman kolikon kaksi puolta, toista ei ole olemassa ilman toista. Suomenkin lainsäädännöstä tulee suurin osa EU:n kautta ja kaikki suuret kysymykset globalisaatiosta ilmastonmuutokseen vaativat eurooppalaisia ratkaisuja. EU-vaalien
äänestysvilkkauden nosto vaatii siis uutta kansallisen ja eurooppalaisen tason keskustelun yhdistämistä. Tätä haluan aktiivisesti edistää. Kansallinen ja eurooppalainen identiteetti tukevat toisiaan.

2. Suomen EU-puheenjohtajakauden ajoitus on poikkeuksellinen. Kaikkien EU-instituutioiden täytyisi kyetä järjestäytymään EU-vaalien jälkeen Suomen kaudella. Prosessin helppous tai vaikeus riippuu sekä EU-vaalien tuloksesta että jäsenmaitten hallituksista. Vaikka EU:n neuvoston puheenjohtajamaalla ei ole muodollista vastuuta tästä prosessissa, sen diplomaattisille kyvyille voi aavistella suurtakin tilausta. Lisäksi itse politiikan sisällöissä
uuden EU:n komission tulisi kyetä vastaamaan juuri niihin haasteisiin, joihin Suomen uusi hallituskin on nyt tarttumassa: ilmastonmuutokseen ja EU:n sosiaaliseen turvallisuuteen. Jos olemme nyt riittävän ketteriä, meille on tarjolla poikkeuksellinen mahdollisuus olla edistämässä puolen vuoden ajan eurooppalaista yhteistyötä ja yhteishenkeä. Modernina ja yhteistyön yhteiskuntana Suomella on paljon annettavaa. Suomen uuden hallituksen
kannattaa käyttää tämä tilanne nyt maksimaalisesti hyväksi.

3. Eurooppalaiset tarvitsevat turvakseen vahvaa Euroopan unionia. Sitä tarvitsee myös muu maailma. Vahvuus edellyttää mahdollisimman yhtenäistä unionia. Samaan aikaan EU:n yhdentyminen on sallinut kuitenkin aina tietyn eritahtisuuden. Myös tämä on käytännöllisyyttä esimerkiksi eurossa. Tarvitsemme samaan aikaan sekä yhtenäisyyden ja yhteishengen lisäämistä että tiettyä joustavuutta etenemisvauhdissa jäsenmaiden välillä. Kaikki tämä voidaan yhdistää, kunhan emme tingi unionin perusarvoista. instituutioiden ja jäsenvaltioiden on kuunneltava ja arvostettava toisiaan.

4. EU:n budjetista ja rahoituskehyksistä neuvoteltaessa hämärtyy usein iso kuva tulevaisuuden eurooppalaisten tarpeista. Jäsenvaltiot vääntävät yksittäisistä budjetin alakohdista, jolloin EU:n budjetin pitkän aikavälin tavoitteet ja rakenteelliset uudistukset kärsivät. Seuraavalla komission viisivuotiskaudella ja uudella rahoituskehyskaudella EU:n tulisi kyetä kääntämään ilmastonmuutos uudeksi matalahiilisen ja resurssitehokkaan talouden voittokuluksi. Samassa hengessä olisi kyettävä uudistamaan esimerkiksi unionin maatalous- ja aluepolitiikka. Mikäli brexit lopulta tapahtuu, budjetin välttämätön tasapainottaminen tulisi toteuttaa tämä isompi kuva mielessä. Joka tapauksessa Suomen tulisi puheenjohtajakaudellaan yrittää viedä neuvotteluja rahoituskehyksistä tähän suuntaan.

5. EU on rauhan projekti. EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen vahvistaa Suomen turvallisuutta. Euroopan puolustus rakentuu Naton ja yksittäisten jäsenmaitten puolustuksen varaan. Tämän rinnalla kehitetään Euroopan puolustusyhteistyötä. Suomen kannattaa olla tässä aktiivisesti mukana.

Toimitusjohtaja, teatterijohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo, 48, Tampere

1. Euroopan unioni ja Euroopan parlamentti koetaan vieraaksi ja asiat kaukaisiksi, vaikka ne koskettavat meitä kaikkia. Ajatellaanpa vain esimerkiksi, että nyt voi matkustaa joustavasti Euroopan maasta toiseen ilman pysähtymistä rajalla, kännykkämaksut ovat laskeneet, korkeakouluissa moni opiskelee ulkomailla Erasmus – ohjelman turvin. Vaihto-opiskelua yritetään laajentaa ammattikoulujen puolelle. EU ottaa sitä paitsi ilmastonmuutoksen vakavasti. Äänestysprosenttiin voi vaikuttaa myös se, että EUn asioista ja ohjelmista käytettävät termit ovat kummallisia lyhenteitä ja kuulostavat pelottavilta, vaikka ne suomeksi käännettyinä usein ovatkin ihan tavallisen tamperelaisenkin, kuten minä, ymmärrettävissä.

2. Ilmastotavoitteet. Pyritään rajoittamaan ilmaston lämpeneminen 1, 5 asteeseen. Suurvaltojen käyttäytymisen ennakoimattomuus. Suuret Eurooppaan saapuvat pakolais- tai siirtolaisjoukot ja näiden ryhmien kohtelu ja kustannukset. Populismin nousu demokratian kustannuksella.

3. Kyllä, eritahtinen kehitys pitää mahdollistaa. Jo pelkästään Suomen sisällä on hyvin vaikea toteuttaa kaikkia tavoitteita samanaikaisesti. Esimerkiksi polttomoottoreista luopuminen on paljon helpompaa etelän tiivisti asutuissa kaupungeissa, kuin harvempaan asutuilla alueilla, kuten vaikkapa Kainuu. Tavoitteissa pitää ilmastomuutoksen torjumisen lisäksi ottaa huomioon inhimilliset ja sosiaaliset mahdollisuudet. Suomi on hyvin erilainen maa riippuen siitä, missä asuu. Euroopan mittakaavassa ongelma on sama, vain isommassa koossa. Työelämään pitäisi turvata kaikille eurooppalaisille vähimmäisoikeudet, jotta kilpailusta Euroopan sisämarkkinoilla saadaan reilumpaa. Jokaisen on pyrittävä parhaaseensa yhteisiä sääntöjä noudattaen.

4. Ei pitäisi leikata mistään. Minusta jäsenmaksua pitäisi nostaa, sillä yhteisöllä on yhteiset arvot, joiden suojassa meidän on isompana joukkona hyvä olla globaaleja uhkia vastaan. Unioni tukee koko Euroopan taloutta meille luo turvallisuutta sosiaalisesti. Erityisen tärkeää yhteistyö on ekologisten kysymysten äärellä, koska vain toimimalla yhdessä ilmastomuutosta vastaan, meillä on mahdollisuus onnistua sen torjumisessa.

5. Jokainen maa vastaa ensisijaisesti itse omasta puolustuksestaan, mutta toisten apuun on voitava luottaa. Perinteisten puolustuskysymysten rinnalle on noussut digiturvallisuus ja suojautuminen kyberuhkilta ja hybridihyökkäyksiltä. Tähän suuntaan EUn puolustusyhteistyön kehittämistä pitäisi jatkaa.

Johtava asiantuntija, terveystieteiden maisteri Irja Sokka, 64, Kuopio

1. Valitettavasti ihmiset eivät koe Euroopan unionia niin tärkeäksi omassa elämässään, että äänestäminen kiinnostaisi suuresti. EU koetaan vieläkin liian etäiseksi, vaikka sen päätöksenteko ja linjaukset ovat mukana myös kansallisessa politiikan päätöksenteossa.

2. Brexitin myötä esiin nousseet EU:n rakenteellisen ja arvopohjan säilyttämien ja sen kehittäminen. Kuinka ehkäistään jatkossa tämän tyyppinen kehitys? Jäsenvaltioiden yhteistyön sopimuspohja, kuinka suhtaudutaan erilaisilla arvopohjilla toimiviin jäsenvaltioihin ja heidän kansalliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi Puola, Unkari, Romania, Itävalta, joissa vallassa on selkeästi EU:n arvopohjaan vastainen poliittinen liike. Euro ja talousohjaus, miten ratakistaan heikkojen jäsenmaiden valtioiden talous niin, että se ei lisää muiden EU:n jäsenvaltioiden taloudellista taakkaa (esim. Italian talousongelmat). Ilmastopolitiikka kokonaisuudessaan. Löytää kestävä ratkaisu ja pelisäännöt maahanmuutto-, siirtolaisuus ja turvapaikkakysymyksiin.

3. Kyllä, joudumme pohtimaan tätä vakavasti, liittyen muun muassa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta, mutta myös eri maiden talouspoliitikkojen kannalta.

4. Voisimme paremminkin korottaa maksuosuuksia, kompensoidaksemme menetettyä maksuosuuksia. Jos pitää leikata, pitää tarkastella kokonaisuutta. Jos. esim pienennämme maatalouden tukia, merkitsee samalla kansallisvaltioiden oman tukiosuuden kasvua, ja tämä pätee myös muihin kuluihin , esim. rakennerahaston Suomen osuuden pienentämiseen, silloin pitäisi kansallisesta talousarviosta löytyä lisärahoitusta alueiden kehittämiseen.

5. Kyllä, mutta ei niin, että olisimme perustamassa EU:n yhteistä armeijaa, vaan kehittää eri kansallisvaltioiden yhteistä puolustusyhteistyötä vieläkin pidemmälle kuin mitä nyt tehdään.

Toiminnanjohtaja, sosionomi (AMK) Satu Taavitsainen, 42, Mikkeli

1. Arvelen sen johtuvan siitä, ettei EU ole riittävästi tarjonnut ihmisille uskoa toivosta ja lupausta paremmasta elämästä, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä Euroopassa.

2. Meidän pitää saada köyhyyttä vähennettyä ja Euroopan sisäistä turvallisuutta parannettua, terrorismia ennaltaehkäistyä, ulkorajoen valvontaa parannettua, veroja vältteleviä yrityksiä suitsittua ja työntekijöiden oikeuksia parannettua. Näissä riittää haastetta, mutta näissä on pakko onnistua.

3. Työntekijöiden, luonnon ja eläinten kohtelu on saatava samalle tasolle koko EU:ssa. Näissä ei pidä tinkiä. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n periaatteita on noudatettava. Rikkomuksista on tehtävä sanktioituja. Eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kilpailukyky tulee perustua korkeatasoisiin hyvinvointinormeihin ja haluun yhä parantaa niitä. Esimerkiksi Italiassa maataloustyövoiman hyväksikäytöstä on muodostunut laitonta järjestelmällistä toimintaa. Tätä ei saa sallia.

4. Euroopan komissio on esittänyt maatalous- ja koheesiotukien leikkaamista Iso-Britannian eron aiheuttaman muutoksen vuoksi. Suomen pitää vielä tiukasti neuvotella maataloustukien summasta, sillä jos ei ole suomalaista maanviljelijää, ei ole suomalaista ruokaakaan. Iso-Britannian EU-eroa ei saa maksattaa suomalaisilla maanviljelijöillä. Kyse on myös huoltovarmuudestamme. Maatalous- ja koheesiotukien saaminen tulee mielestäni kytkeä siihen, noudattaako maa EU:n yhteisiä arvoja ja erityisesti oikeusvaltion periaatteita. Jos havaitaan rikkomuksia, niin tukia pitää voida näiltä mailta karsia. Tukirahojen käytössä joissakin EU-maissa on myös esiintynyt holtittomuutta, eikä varojen käyttöä ole pystytty kunnolla valvomaan. Tähän pitää saada tarkkuutta.

5. EU:n ulkorajojen valvontaa tulee parantaa ja yhteistyön vahvistamista kyberturvallisuudessa tarvitaan. Lisäksi pitää lisätä energiaomavaraisuutta. Euroopan sisäisen turvallisuuden vahvistaminen lähtee kuitenkin ihan jokaisen EU-maan perusasioita: varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta, työpaikoista ja julkisista investoinneista muun muassa teihin ja raiteisiin. Näiden perusasioiden rahoituksen leikkaaminen EU:n budjettikurin nimissä on täysin väärää politiikkaa ja heikentää Euroopan sisäistä turvallisuutta, koska eriarvoisuus ja köyhyys tuottaa epävakautta.

Edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo, 49, Helsinki

1. Uskon, että tärkein syy on, että kansalaisten on vaikea hahmottaa äänestämisen merkitystä, koska EU on monille kaukainen ja emmekä osaa riittävästi arkipäiväistää tehtyjen päätösten vaikutusta suomalaisten elämään. EU-sääntely vaikuttaa esimerkiksi suoraan suomalaisiin työntekijöihin, kun puhutaan vaikka oikeudesta neljän viikon vuosilomaan sairastumisesta huolimatta tai lepoajoista uudessa työaikalaissa. Nämä parannukset suomalaisiin lakeihin tulevat työaikadirektiivistä, eurooppalaisesta yhteisestä sääntelystä.

EU:n päätöksentekojärjestelmä on monimutkainen ja EU:n päätökset välittyvät monesti liian epäsuorasti suomalaiseen todellisuuteen. Myös poliittisten ryhmien väliset linja-erot jäävät epäselviksi. Tästä esimerkkinä voi käyttää lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistamista menneellä parlamentin kaudella. Esimerkiksi perussuomalaiset äänestivät oman parlamenttiryhmänsä mukaisesti työntekijöille tehtäviä parannuksia vastaan, kun taas Suomessa he kertovat olevansa myös työntekijän asialla Euroopassa. EU-aiheilla ei myöskään media kerää suuria yleisöjä ja niinpä sekin hoitaa tehtäväänsä tavalla, joka ei ole omiaan innostamaan ihmisiä EU- politiikan seuraamiseen. Europarlamentaarikotkin tahtovat jäädä vieraiksi kansalaisille.

Monimutkaisuuden takaa löytyvät komission, neuvoston ja parlamentin roolit. Uskon, että meidän kansalaisen on vaikea hahmottaa niitä. Neuvostossa ministerit edustavat Suomen hallituksen linjaa. Siinä mielessä eduskuntavaalit ovat yhtä lailla EU-vaalit. Parlamentissa taas EU-vaaleissa valitut edustajat toimivat kansalaisten äänenä ja poliittisten ryhmiensä edustajina. EU-vaalit eivät siten ole missään tapauksessa pelkästään henkilövaalit, vaan silloin valitaan millaista politiikkaa Euroopan parlamentissa tehdään. Kun päätökset toteutetaan näiden elinten yhteistyöllä ja suuri osa päätöksistä vielä siirretään kansalliseen lainsäädäntöön normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä, ei ole ihme, jos yhteys oman äänen ja toteutuvan politiikan välillä jää kaukaiseksi.

Mediassa EU taas näyttäytyy isoina huippukokouksina ja valtavan suurina rakenteellisina kysymyksinä, joihin tavallisen ihmisen on vaikea ottaa kantaa. Esimerkiksi työelämälainsäädännöstä ja siihen liittyvästä eri poliittisten ryhmien linjaeroista raportoidaan harvoin, kuten jo aiemmin esimerkissä lähetetystä työntekijöistä mainitsin.

2. EU:n on kyettävä pitämään kiinni arvopohjastaan. EU edeltäjä perustettiin aikanaan turvaamaan valtioiden yhteistyöllä rauhaa. Sen tavoitteen edistäminen vaatii tulevallakin vaalikaudella demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta kiinnipitämistä ja vaikuttamista niiden toteutumiseen muuallakin. Sen on toimittava monenkeskisen sääntöpohjaisen kansainvälisen yhteistyön puolesta.

Tärkeydeltään samaa luokkaa on ilmastonmuutoksen torjunta ja maapallon pitäminen elinkelpoisena. Tämä on tehtävä, jonka me kaikki tiedämme vaativan maiden rajat ylittävää yhteistyötä. Juuri sitä, mitä varten EU on perustettu.

EU:n on kyettävä lähestymään tavallista ihmistä. Sen on jatkettava sosiaalisen pilarin toteuttamista ja pidettävä huoli siitä, että tasapaino työn ja pääoman etujen välillä toteutuu. EU:lla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa reilun työelämän toteutumiseen. Nyt päätöksiä on tehty liiaksi yritysten ehdoilla ihminen ja oikeudenmukaisuus unohtaen. Alustatalous uhkaa työntekijöiden työskentelyn turvallisuutta, samoin toimeentulon ongelmat. On pidettävä huoli kaikkien osaamisesta. EUn on kitkettävä verokilpailua ja veronkiertoa. Ne ovat suuri uhka hyvinvointiyhteiskunnille.

3. Kyllä, jos ja kun siitä yhteisesti sovitaan. Tavallaan on luontevaakin, että jäsenmaissa kehittäminen tapahtuu jossain määrin eritahtisesti. Nyt eritahtisuudesta on puhuttu erityisesti puolustusuhteistyön yhteydessä.

Näen kuitenkin eritahtisuuteen liittyvän myös uhkia, sillä on mahdollista, että se lisää hajaantumista EU:n sisällä. Eritahtisuus ei saisi jakaa EU-jäseniä erilaisiin ryhmiin eikä se saisi tuoda mukanaan myöskään vapaamatkustajia.

Pidän myös tärkeänä, että Suomi ottaa aktiivisen roolin EU:n kehittämisessä. Vain siten saadaan EU:sta eniten irti.

4. EU:n olisi kehitettävä omaa hallintoaan ja vähennettävä byrokratiaa. Sen olisi otettava digitalisaation tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön. Osa EU-kokouksistakin voitaisiin järjestää etäyhteyksillä. EU:n olisi luovuttava ympäristölle vahingollisista yritystuista.

5. Minusta lähtökohta on, EU:n puolustusyhteistyö on mielestäni riittävällä tasolla. Konfliktien ennaltaehkäisy ja kriisinhallinta ovat ensisijaisia ja edellyttävät tehokasta yhteistyötä kaikkien apua tarjoavien globaalien tahojen välillä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena tulee jatkossakin olla pysyminen konfliktien ulkopuolella.

Puolustusyhteistyötä voidaan tiivistää joillakin osa-alueilla. Lähtökohta on kuitenkin, että Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana ja EU:n puolustusyhteistyötä voidaan kehittää niin, että tämä periaate ei vaarannu. Mitään yhteinäistä EU-armeijaa ei olla luomassa, vaan jokainen vastaa omasta puolustuksestaan.

On muistettava, että nykymaailmassa turvallisuus on muutakin kuin perinteistä sotilaallista turvallisuutta. EU:n on vahvistettava yhteistyötään esimerkiksi kyberturvallisuusasioissa. Samoin turvallisuutta lisätään maailmassa vähentämällä köyhyyttä ja näköalattomuutta. Näiden torjumisessa tarvitaan esimerkiksi kehitysyhteistyötä.