– Eduskuntatiedotuksen ensimmäisessä tiedotusversiosta saattaa syntyä käsitys, että valiokunta tyrmäsi täysin kansalaisaloitteen, vaikka se ei pidä paikkaansa. Nimenomaan valiokunta totesi, että vasta näiden tulevien selvitysten pohjalta voidaan ottaa kanta muun muassa eutanasiaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) täsmentää Demokraatille.

Eduskunta tiedotti aiemmin tänään, että “Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa eutanasian laillistamista koskevan kansalaisaloitteen hylkäämistä”. Myöhemmin se lähetti korjaavan tiedotteen, jonka otsikko oli muutettu muotoon “Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa asiantuntijatyön käynnistämistä selvittämään saattohoitoon ja eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita”.

Kiuru kertoo, että valiokunta hylkäsi teknisesti kansalaisaloitteessa esitetyn mallin, mutta se piti tärkeänä arvokeskustelun käynnistämistä elämän loppuvaiheen hoivaan, saattohoitoon, itsemääräämiseen ja eutanasiaan liittyvistä sääntelytarpeista.

Kiurun mukaan valiokunnan kuulemiset osoittavat, että kuolevan ihmisen hoidon ja hoivan ja palveluiden kokonaisuudessa on eri puolilla Suomea erilaisia käytänteitä tuoreista saattohoidon laatusuosituksista huolimatta. Niihin on Kiurun mukaan saatava parannusta.

– Sen vuoksi katson, että kansalaisaloitteen tärkein anti ei ole ehkä siinä, miten juuri tietyllä tavalla pitäisi toteuttaa Suomessa eutanasia, vaan että nyt pystytään käymään laajempi keskustelu ja saamaan korjaukset koko elämän loppuvaiheen hoitoon liittyviin puutteisiin. Siksi on myös tärkeätä, että valiokunnan vaatimalla tavalla ministeriössä pitää olla selvitysten jälkeen valmiutta myös siihen, että on mahdollista saada pykälätasoisia parannuksia esimerkiksi terveydenhuoltolakia täydentämällä.

– On tärkeää, että yhteiskunnassa halutaan kiinnittää paremmin huomiota hoitoketjun siihen usein vaiennettuun päähän, joka koskee kuolevan ihmisen oikeuksia. Siltä osin laajemman keskustelun käynnistäminen inhimillisyyden tuomiseksi elämän loppuvaiheisiin on tärkeää. Johtaako se sitten siihen, että yhteiskunnassa jää harmaa alue, jossa on tarvetta eutanasialle –  laajemman asiantuntija-arvion pohjalta on sitten otettava kantaa siihen, millaisia toimia tarvitaan, Kiuru kyselee.

Tiedotteen korjatun version mukaan valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen ryhtymisestä lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa. Sen sijaan valiokunta ehdottaa lausumanaan, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.

Valiokunnan mukaan asian arvioinnissa tarvitaan lisäksi muun muassa perusoikeuksiin, rikoslainsäädäntöön ja terveydenhuollon henkilöstön asemaan liittyvää kattavaa selvitystä siitä, tarvitaanko uutta sääntelyä tai muita toimenpiteitä parantumattomasti sairaan potilaan hyvän hoidon ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi elämän loppuvaiheessa. Valiokunnan näkemyksen mukaan kuolevan ihmisen hoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädännön tarve tulee arvioida yllä mainittujen selvitysten jälkeen.

– Valiokunnassa tehtiin yksimielinen mietintö, jossa ei otettu puolesta eikä vastaan kantaa tähän kansalaisaloitteeseen, koska me katsoimme, että valiokunta haluaa lisäselvityksiä ministeriöltä, tulkitsee puolestaan valiokunnan jäsen, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)

– Tiedotteen otsikossa olisi pitänyt olla, että valiokunta edellyttää lisäselvityksiä eutanasian säätämiseksi, hän totesi Demokraatille eduskunnassa ensimmäisen tiedotteen saapumisen jälkeen.

– Jos siitä tulee salissa lausumaehdotus, kyllä tai ei tälle kansalaisaloitteelle, niin itse äänestän kansalaisaloitteen puolesta. Mutta valiokunta oli sitä mieltä, että valtioneuvosto ryhtyy lisäselviyksiin, joiden pohjalta voi sitten kukin valiokunnan tai eduskunnan jäsen ottaa kantaa.