Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Mitä tapahtuisi, jos 2 miljoonaa suomalaista joutuisi pärjäämään yhtäkkiä ilman sähköä? – ”Tilanne on täysin mahdollinen”

Mitä tapahtuisi, jos Olkiluodon ydinvoimalassa sekä Vantaan Länsi-Salmen sähköasemalla sattuisi samanaikaisesti häiriöitä ja noin kaksi miljoonaa suomalaista joutuisi pärjäämään ilman sähköä?

Topi Juga

Kyseistä skenaariota käsiteltiin keskiviikkona Porin Suomi-areenassa, kun iltapäivällä järjestettiin raflaavasti otsikoitu keskustelu ”Kyberhyökkäys Suomeen!”.

– Kyseinen tilanne olisi erittäin vakava ja haastava. Mutta myös täysin mahdollinen, vaikkakin sen toteutumiselle on hyvin pieni todennäköisyys, Vaasan Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki kertoi.

Näin laajan katkoksen vaikutukset olisivat laaja-alaiset ja niiden välitön vakavuus riippuisi myös säästä ja vuodenajasta. Vedensaanti loppuisi, kaupat sulkisivat ovensa ja kännyköistä tyhjenisi pian akku. Liikennekin todennäköisesti ruuhkautuisi pahasti. Jo päivässä puolet suomalaisista yrityksistä olisi toimintakyvyttömiä.

Sähkökatkon sattuessa ensimmäinen tavoite olisi tietysti kartoittaa, mistä sähkökatko johtuu ja paikallistaa viat. Etsimisessä auttaa automatisoidut järjestelmät, mutta tarvittaessa verkkoa käytäisiin läpi myös vaikka jalan. Varajärjestelmät käynnistyisivät esimerkiksi sairaaloissa, jotka selviäisivät keskustelijoiden arvion mukaan omavaraisesti ainakin joitain päiviä.

Vastuu kansalaisilla myös itsestään.

Kansalaisilla olisi kuitenkin vastuuta myös itsestään. Valtiovalta on painottanut, että jokaisen suomalaisen olisi syytä varautua pärjäämään sähköttä 72 tuntia, jos tilanne näin vaatii. Kesähelteellä tämä saattaa kuulostaa helpolta, mutta löytyykö kotoasi varmasti tarpeeksi säilykeruokaa, vesiastioita, lääkkeitä sekä paristoja? Kännykän lataaminen ei yllättäen onnistukaan, joten vanhan koulukunnan radio saattaa nousta arvoon arvaamattomaan.

– Päivittäinen elämä muuttuisi tilanteessa dramaattisesti. Ihmisille tulee valtava tarve saada tietoa, mitä tapahtuu ja mistä on kyse. Ihmisiä voi pelottaa ja näiden ”fakenewsien” aikakaudella voi vielä levittää päälle disinformaatiota. Mutta onneksi näitä harjoitellaan ja viranomaisilla on sovitut vastuut, kuka tiedottaa mistäkin, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi.

– Kansalaisten täytyy saada hyvin nopeasti oikeaa tietoa ja käsitys siitä, että tilannetta hoidetaan. Niin ei synny paniikkia.

Keskustelussa korostettiin myös yhteistyön merkitystä niin viranomaistasolla, mutta myös kansalaisten keskuudessa. Maalaisjärki, rauhallisuus ja naapurin auttaminen ovat sitä tarvittaessa. Tilanteen syntyessä rauhoittavaa viestintää vaikeuttaa se, että katkon syntyessä voi olla mahdotonta sanoa kauanko se kestää. Pahin uhka sähkökatkoksessa olisikin paniikki ja hysteria, mikä tilanteessa saattaisi aiheutua. Edes paneelissa ei tällä skenaariolla haluttu liiemmin lähteä herkuttelemaan.

Tekninen puoli on sähköä tuottavien ja välittävien yhtiöiden vastuulla. Sähkökatko saattaa syntyä lukemattomista syistä aina myrskyn aiheuttamista teknisistä viasta inhimilliseen erehdykseen. Katkojen kesto voi vaihdella minuuteista päiviin.

Puhumme hyvin vakavasta poliittisesta tilanteesta.

Suomi-areenan skenaariossa sähkökatkon syy ei ollut kuitenkaan inhimillinen erehdys, vaan valtion ulkopuolelta tullut vihamielinen kyberhyökkäys.

– Jos jokin ilkeämielinen ulkopuolinen toimija tahallisesti tekisi näin laajan sähkökatkoksen Suomeen, niin silloin puhumme myös hyvin vakavasta poliittisesta tilanteesta, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell huomautti.

– Suomessa sähköverkot ja sähkönjakelu toimivat suomalaisen yhteiskunnan tavoin tietojärjestelmien ja -yhteyksien avulla. Jos ne eivät toimi toivotulla tavalla, niin kyllä me silloin puhumme hyvin vakavasta asiasta.

Limnell viittaa myös viime viikolla Brysselissä järjestettyyn Nato-huippukokoukseen. Kokouksessa nousi jälleen esiin, miten vakava kyberhyökkäys, jossa ihmisiä pahimmillaan kuolee, voi johtaa sotilasliitossa jopa artiklan 5. aktivointiin.

– Tämä voisi johtaa huomattavasti laajempaan, sotilaalliseen konfliktiin.

– Yhtä lailla, kun sähköyhtiöt, tietoliikenneverkkojen ja viestintävirastojen edustajat pohtivat tätä tilannetta, niin minä katson myös valtioneuvostoon ja sisäministeri Kai Mykkäseen, Limnell totesi osoittaen sanansa eturivissä istuneelle kokoomuslaiselle sisäministerille.

Suomesta puuttuu strateginen johtaminen tällaisessa tilanteessa.

Keskeinen kysymys on Limnellin mukaan se, miten Suomi reagoisi poliittisesti tahalliseen, ulkopuolisen tahon toteuttamaan hyökkäykseen. Hän huomauttaa, että vastaavassa kriisissä nousee keskiöön, mikä on kansakunnan sietokyky niin yksilöiden kuin poliittisella tasolla.

Keskustelussa korostettiin Suomen olevan varautunut hyvin niin sähkökatkoon kuin mahdolliseen hyökkäykseen. Mutta ongelmakohtiakin löytyy.

– Mielestäni tärkein kehitettävä asia tällä hetkellä on strateginen johtaminen. Tilannekuva pitää saada nopeasti ajan tasalle, että tiedetään mitä tapahtuu. Kuka päättää, mikä osa Suomea saa sähköä ja mikä ei? Miten lähdemme viestimään ulkopoliittisesti näitä asioita?

– Kärjistäen sanottuna Suomesta puuttuu tällä hetkellä kyberturvallisuuden strateginen johtaminen. Nyt kun katson valtioneuvoston Mykkästä, niin esitän vakavasti, että näitä asioita lähdetään viemään eteenpäin.

Mykkänen vakuutti myöhemmin pitämässään puheenvuorossa, että monissa asioissa johtamisasema on selvä.

– Jos on katko, niin kyllä meillä on määritelty miten Energiavirasto ja Fingrid lähtevät viime kädessä vaikkapa kierrättämään sähkötehoa alueellisesti.

Hänen mukaansa Suomessa myös valtioneuvoston ja presidentin välinen vuorovaikutus on suoraviivaista ja toimivaltaiset tahot kokoontuvat jouhevasti tekemään päätöksiä tilanteen niin vaatiessa.

– Mutta voi olla sellaisia alueita, jotka vastuualueiltaan tippuvat ministeriöiden väliin. Täsmennettävää on ja valtioneuvosto tekeekin parhaillaan kyberturvallisuustrategian päivitystä. Ja toisaalta valmistellaan valtioneuvoston johtamisjärjestelmään muutoksia.

– Nyt itse asiassa kesäkuussa aloitti tällainen valtioneuvoston tilannekuvakeskuksen ”kyber-pöydän” valmistelu, missä varauduttaisiin siihen, että myös kyberhyökkäyksissä olisi yhteinen tilannekuva.

Mykkänen ei kuitenkaan kertonut tarkemmin, ketä pöydän ääreen on suunniteltu. Hän korosti myös, että Suomessa täytyy olla mahdollisimman hyvä kyky selvitä mahdollisesta painostuksesta.

– Poliittisessa mielessä paras itsenäisyyden tae on se, että selviämme tilanteesta. Tässä tullaan myös kansalaisten omaan selviytymispakettiin. Mutta Suomi ei saa olla niin vain potkittavissa.

Kyllä he tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin sisään pääsevät.

Mutta miten todennäköistä on, että kyseisenkaltainen hyökkäys Suomessa nähtäisiin? Panelistien mukaan se on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä.

– Esimerkkejä tietysti löytyy maailmalta, ei niitä tarvitse ruveta sen tarkemmin keksimään. Muutama päivä sitten Yhdysvaltojen tiedustelupäällikkö varoitti kovasti omia kansalaisiaan siitä, että ”valot nyt vilkkuvat tällä hetkellä punaisella” ja erilaisia tunkeutumisyrityksiä Yhdysvaltain energiasektoriin on jatkuvasti. Käydään vähän koputtelemassa ja katsomassa, millaisia tietosuojajärjestelmiä on olemassa, Limnell kuvaili.

– Ei pidä missään nimessä olla liian synkkä, mutta kuitenkin realisti. Jos nyt ajatellaan valtiollista toimijaa, jolla on resursseja ja osaamista. Jos he oikeasti haluavat tulla meidän tietojärjestelmiin sisään, vaikkapa sähkönsiirtolaitoksiin, niin kyllä he tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin sisään pääsevät.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE