Politiikka
21.9.2017 12:28 ・ Päivitetty: 21.9.2017 18:01
”Miten tämä on mahdollista?” – kansanedustaja kiehahti Lindströmille 150 miljoonasta eurosta
Uutissuomalainen uutisoi eilen, että noin 150 miljoonaa euroa ely-keskusten työllistämisrahoista on vielä käyttämättä tältä vuodelta.
Asia nousi hämmästelyn kohteeksi myös tänään budjetin lähetekeskustelussa, kun työministeri Jari Lindström (s.) kertoi kansanedustajille oman hallinnonalansa asioista.
Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) ei kiitellyt ministeriä.
– Te olette aktiivisesti kehittänyt aktiivimallia, joka jakaa sanktioita, karensseja ja työttömyysturvan heikennyksiä ihmisille, jotka eivät ole löytäneet muutamaksi päiväksi työtä tai joille ei ole ollut tarjota työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Samanaikaisesti te olette pantannut 150 miljoonaa työllisyysmäärärahoja. Miten tämä on mahdollista, tämä todellakin hämmästyttää, Tolppanen paukutti.
Palkkatuen katto ihmetyttää.
Myös Työttömien Keskusjärjestö on tänään ilmaissut järkytyksensä tiedotteella.
Järjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski muistuttaa, että Suomessa on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita voisi palkata palkkatuella yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin työllisyysmäärärahoilla. 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.
Lisää aiheesta
Järjestön puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen mukaan rahojen käyttämättä jättäminen osoittaa, että hallitus on pöyristyttävän piittaamaton työttömiä kohtaan.
Hallitus on asettanut kolmannelle sektorille 3 000 henkilötyövuoden katon palkkatuen käytölle. Tämän päätöksen perumista Taavitsainen vaatii.
Entinen työministeri (sd.) Tarja Filatov hämmästeli myös tänään täysistunnossa tätä järjestöjen työllistämistyölle asetettua kattoa.
– Eikö olisi perusteltua, että järjestöjen pitkäaikaistyöttömien työllisyys arvostettaisiin hieman enemmän kuin tällä hetkellä, koska he tekevät työtä todella kaikkein vaikeimman joukon kanssa? Me jotka olemme pitkään näitä asioita työksemme tehneet, tiedämme, että vaikka me kaikki haluaisimme, että pitkäaikaistyöttömiä työllistettäisiin enemmän markkinaehtoisiin yrityksiin, se on vaikeaa, koska yrityksillä on omat pelkonsa ja logiikkansa, joilla ne toimivat. Siksi me tarvitsemme tätä kolmannen sektorin työllistämistyötä, Filatov sanoi.
Kyseessä on ”passiivimalli”.
Myös hallituksen työttömille kaavailema aktiivimalli puhutti lähetekeskustelussa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula totesi sen olevan surkea osoitus siitä, kuinka huono ymmärrys hallinnossa on työttömien arkipäivästä.
– Työttömien mahdollinen haluttomuus sirpaletöihin johtuu ennen kaikkea kolmesta tekijästä, töitä ei ole tarjolla, omat taidot tai työkyky ei riitä nimenomaan niihin töihin, jota on tarjolla tai sitten byrokratian takia ei uskalleta ottaa niitä töitä vastaan. Kahteen ensimmäisistä syistä aktiivimalli ei vaikuta millään lailla.
Kontula heittikin, että kysymys on enemmänkin passiivi- kuin aktiivimallista.
Aktiivimallissa työttömän täytyisi olla tietty määrä työssä tai työllistämistä edistävissä palveluissa, työvoimakoulutuksessa, kokeilussa tai valmennuksessa. Jos näin ei ole, työttömyysturvaa leikataan 4,65%.
– Aktiivimalli jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä eikä työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmasta johtuvana asiana. Kuitenkin työttömyydessä on kyse siitä, että työpaikat ovat vähentyneet toisaalta vaikean suhdannetilanteen vuoksi ja toisaalta julkisen sektorin jatkuvan tehostamisen seurauksena, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin huomautti.
Hän totesi myös, etti työttömien työnhakijoiden osaaminen ei välttämättä vastaa vaatimuksia, joita uusissa syntyneissä työtehtävissä tarvitaan.
– Siksi tarvitsemme toimia esimerkiksi uudelleenkouluttautumisen tukemiseksi.
– Jaatteko näkemyksemme siitä, että isossa kuvassa työttömyys on ennen muuta yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuva eikä työttömien oma valinta ja vika? Jos olette samaa mieltä, miksi jatkatte politiikka, jossa työttömille tarjotaan lähinnä keppiä, nyt tällä kertaa aktiivimallin nimikkeellä? Marin kysyi ministeri Jari Lindströmiltä.
Lindström ei peräänny.
Lindström puolusti kolmannelle sektorille asetettua palkkatuen kattoa.
– Siis todellakin tehtiin tämä päätös, että tuli 3000:n katto 100%:een palkkatukeen.
– Tällä on varmaan jonkin verran merkitystä tilanteeseen, jossa nyt olemme eli niitä määrärahoja on vielä käytössä. Toinen syy siihen – tämä on enemmän mutua – on varmaan, että me saatiin laki, jossa työttömyysturva voidaan käyttää palkkatukeen, starttirahaan ja liikkuvuusavustukseen.
Lindström kertoi myös saaneensa Työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltä palautetta, jossa on kysytty, voiko palkkatuen katon perua.
– Hallitus on tehnyt linjauksen katosta ja se pysyy toistaiseksi kunnes toisin päätetään. Sellaista keskustelua ei ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, hän kuitenkin pysyi tiukkana.
Aktiivimallista Lindström totesi, että hallituksen esitys tullee syksyllä.
– Se on osa isoa 10 kohdan pakettia, jonka me yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovimme, Lindström sanoi.
Hän kuitenkin jatkoi, että ”rehellisyyden nimissä” SAK ei ole pakettia hyväksynyt.
– He ovat sitä kritisoineet koko ajan ja niin on moni muukin.
– Hallitus on luvannut näitä asioita edistää ja tuo myös tämän aktiivimallin. Sen tuomiselle vahvin perustelu on se, että sillä uskotaan ja toivotaan olevan työllistämistä parantava vaikutus, Lindström sanoi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.