Politiikka
1.11.2017 10:29 ・ Päivitetty: 1.11.2017 10:29
Moskovan ex-suurlähettiläät nokittelevat toisiaan – mutta miten J.K. Paasikiven muotokuva liittyy Nato-keskusteluun?
Kaksi Suomen entistä Moskovan-suurlähettilästä ovat päätyneet harvinaiseen julkiseen sanailuun Suomen Nato-suhteesta. Aihetta käsitellään vahvasti taiteen ja Moskovan-residenssin sisustuksen kautta.
Taustalla on ex-suurlähettiläs Hannu Himasen viime kuussa julkaistu kirja, jossa hän sanoo, että Suomen kannattaisi liittyä Natoon mahdollisimman pian. Himanen toimi Moskovan-lähettiläänä 2012–2016 ja jäi sen jälkeen eläkkeelle.
Tiistain Helsingin Sanomissa vuosien 2000–2004 Moskovan-lähettiläs René Nyberg kommentoi kirjaa sanoen, ettei Himasen ulostulo vain vuosi Moskovasta lähdön jälkeen ole ammattieettisesti kestävää.
– Esteetikkona häntä selvästi häiritsee Suomen ulkopolitiikan perinne olla sanomatta kaikkea. Tämän hän sanoi julki vain vuosi Moskovasta lähdettyään ja päätyen Nato-kannassaan fiktion puolelle eli Ylen draaman ”presidentti Henri Talvion” linjoille, Nyberg kirjoitti.
Himanen vastasi keskiviikon Helsingin Sanomissa, että hänen mielestään eläkkeelle siirtyneen diplomaatin osallistuminen turvallisuuspolitiikkaa koskevaan keskusteluun on paitsi eettisesti kestävää, myös yhteiskunnallisesti toivottavaa.
– Se on tavanomaista läntisissä, avoimissa yhteiskunnissa, jollaiseksi Suomenkin lasken, Himanen näpäytti.
Esiin nousee symboliikkaa huokuen myös taide.
Lisää aiheesta
Kirjeenvaihdossa nousee esiin symboliikkaa huokuen myös taide, nimittäin J.K. Paasikiven muotokuva. Nybergin mukaan ensimmäinen asia, jonka Himanen teki tultuaan Moskovaan, oli vaihtaa residenssin taide modernimpaan.
– Siinä ohessa myös Eero Järnefeltin J. K. Paasikivestä tekemä muotokuva – tosin kopio alkuperäisestä – sai lähteä Paasikiven entisestä työhuoneesta, Nyberg kirjoitti.
Himanen vastasi, että noin puolitoista vuotta hänen Moskovaan saapumisensa jälkeen suurlähettilään residenssissä ja työhuoneessa toteutettiin uusi taideripustus tiiviissä yhteistyössä Valtion taidemuseon kanssa.
– Edeltäjäni Nybergin venäläisellä taiteilijalla teettämä, väreiltään räikeä kopio Eero Järnefeltin tekemästä hienosta J. K. Paasikiven muotokuvasta ei museon asiantuntijoiden mielestä sopinut työhuoneen arvokkaaseen interiööriin. Se siirrettiin paljon käytettyyn kokoushuoneeseen, jonka nimettiin Paasikivi-saliksi, Himanen kirjoitti.
Hän kertoi löytäneensä työhuoneensa seinälle arkistojen avulla uuden hienon kopion valokuvasta, jossa J. K. Paasikivi istuu suurlähettilään työpöydän ääressä joskus keväällä 1941.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Nyberg kommentoi Nato-ulostuloja Helsingin Sanomissa. Syyskuussa hän kritisoi talousvaikuttaja Björn Wahlroosin kirjoitusta, jossa tämä sanoi, että Suomen Nato-jäsenyys ei vahvistaisi vain Suomen vaan erityisesti Viron puolustusta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.