Teknologiateollisuus ry:n mukaan lähes kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä kertoo, että on saanut loppukesän ja alkusyksyn aikana vähemmän tilauksia kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Tarjouspyyntöjen määrän kerrotaan pudonneen jyrkästi.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen (kuvassa) mukaan heikkenevä suhdannetilanne ei tule yllätyksenä pöytiin, joissa neuvotellaan parhaillaan työmarkkinaratkaisuista. Hän painottaa, että “tällaisessa tilanteessa kustannuskilpailukyvyn merkitys korostuu entisestään, jotta yritykset pystyvät saamaan kauppoja supistuvalla maailmanmarkkinalla”.

Hänen mielestään kaikissa neuvottelupöydissä tulisi hakea aktiivisesti ratkaisua kilpailukyvyn parantamiseen.

Teknologiateollisuus laskee, että työajan pidennyksen kustannusvaikutus on laskennallisesti 1,4 prosenttia.

– Työmarkkinaosapuolilla on suuri vastuu työllisyyden ja talouden kehityksestä. Tavoitteenamme on jatkaa neuvotteluja ratkaisuhakuisessa hengessä, Helle toteaa.

Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras arvioi, että tulokset viestivät suhdannekäänteestä, toimialojen epäyhtenäisestä kehityksestä sekä yritysten välisten erojen kasvusta.

– Huomionarvoista on, että esimerkiksi teknologiateollisuuden suurimman toimialan, kone- ja metallituoteteollisuuden, vientitilausten arvo on supistunut kolme kvartaalia peräkkäin.

Alan työllisyys on pysynyt kutakuinkin ennallaan aiemmin hankitun vahvan tilauskannan tukemana. Kuuden viime vuoden aikana tapahtuneesta tilauskannan kasvusta noin 60 prosenttia koostuu laivatilauksista.

Kokonaisuudessaan alan uusien tilausten arvo kasvoi yhä kahdeksan prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, mutta etujärjestön mukaan kasvu selittyy pienellä määrällä suurehkoja tilauksia.

Tarjouspyyntöjä mittaava saldoluku on ollut tämänhetkistä lukemaa heikompi vain yhden kerran kymmenen viime vuoden aikana. Tarjouspyyntöjen perusteella näyttääkin siltä, että tilausten kehitys on loppuvuonna ja talvella heikompaa kuin viime aikoina.

– Käänne on ollut nähtävissä, sillä maailmantalouden epävarmuus ei ole helpottanut, tärkeiden vientimaiden talous on notkahtanut ja taantuman todennäköisyys kasvaa myös Suomessa. Tulokset eivät puhu yhtäkkisestä romahduksesta, mutta käänne näyttäisi tapahtuneen ja suunta on huolestuttavasti alaspäin. Hälytyskellot soivat, Rautaporras luonnehtii.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola patistaa päättäjiä puuttumaan nopeasti kehitykseen.

– Vaikka työllisyyden ja kasvun tukemiseksi tehtäisiin oikeita poliittisia ratkaisuja, niiden vaikutus näkyy yleensä vasta viiveellä. Tästä syystä päätöksiä ei voi siirtää, jos niillä halutaan tukea työllisyyttä ja yritysten investointeja nyt heikkenevässä suhdanteessa, Hirvola sanoo.

– Esimerkiksi kohtaanto-ongelmasta ja työperäisen maahanmuuton lisäämistarpeesta on puhuttu vuosia. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä ja ripeää toimeenpanoa, hän lisää.