- Näitä tullaan tässä ennen vaaleja pohtimaan, mutta olipa päätös nyt kumpi tahansa, se on monien mielestä joka tapauksessa huono, Purra sanoi STT:lle perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella.

Vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman uusimisesta tai päivittämisestä keskustellaan perussuomalaisten puoluekokouksessa paraikaa. Ohjelman valmistelee puoluehallitus, mutta jäsenistön näkemyksiä halutaan kuulla.

Vuoden 2019 ohjelmassa linjataan, että “ennen unionin lopullista hajoamista perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa”.

PERUSSUOMALAISTEN presidenttiehdokkaaksi huomenna valittava puhemies Jussi Halla-aho kommentoi EU-asioita Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien haastattelussa.

Halla-ahon mukaan ero EU:sta ei ole millään tavalla realistinen, eikä perussuomalaiset ole ajamassa sitä.

– Erolle ei ole minkäänlaista kannatusta kansan keskuudessa emmekä itsekään pidä sitä järkevänä”, hän sanoi HS:n mukaan.

Sen sijaan perusteet sille, miksi EU-ero on yhä perussuomalaisten ohjelmassa, ovat Halla-ahon mukaan edelleen olemassa.

– Se liittyy siihen, että EU on sellaisessa integraatiokierteessä, jossa integraatio luo ongelmia. Sitten niitä pyritään jatkuvasti ratkaisemaan lisäämällä integraatiota, ja se väistämättä kaventaa suomalaisten demokraattisia mahdollisuuksia vaikuttaa tässä maassa tehtyyn politiikkaan, Halla-aho sanoi IS:n mukaan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoi EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelun esittelypuheenvuorossa puoluekokouksessa, että Euroopassa on hänen uskoakseen aina tarvetta yhteistyölle ja yhteistyöliittoumalle, oli sen nimi mikä tahansa.

– Tällä hetkellä se on EU, ja kyllä, EU:ssa on luonnollisesti nykyisessä maailmantilanteessa myös hyvää. EU voi palvella turvallisuuspoliittisia intressejämme. Olemme nyt Nato-jäsenmaa ja sitäkin kautta yhteiseurooppalaisessa puolustuksessa mukana. Geopoliittisesta tilanteesta johtuen EU:n puolustusmenojen ennustetaan kasvavan, ja Ukrainan jälleenrakennus tulee vaatimaan satojen miljardien panostuksia. Ukrainan jälleenrakennukseen on hyvä lähteä koko EU:na yhdessä, Tavio totesi.

HÄNEN mukaansa EU on parempi kauppaliitto kuin liittovaltio.

– Olemme sanoneet tämän ennenkin ja se on mielestäni yhä hyvä linja. EU on maailman suurin kauppaliittouma, jonka tuomia vientiteollisuuden mahdollisuuksia ja vapaakauppaa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Toimiva EU:n kauppaliitto on myös Suomen etu, Tavio sanoi.

– Toimiva kauppaliitto ei kuitenkaan ole sama asia kuin liittovaltio. Vastustamme EU:n liittovaltiokehitystä, koska liittovaltiossa ei ole mahdollista ottaa huomioon kansallisia erityisolosuhteita, hän jatkoi.

– Me voimme jatkossakin antaa tukemme EU:n kautta yhteisiin ja perusteltuihin tarkoituksiin. Tämä ei poissulje sitä, että puolustamme kansallista etua ja omien kansalaistemme näkökulmaa EU-byrokraattien suurta hallintokoneistoa vastaan. Suomen on siis entistä painokkaammin vaadittava säästöjen kohdentamista EU:n paisuvaan byrokratiaan eri hallinnonaloille.

TAVIO sanoi puheenvuorossaan myös, että “Suomelle pedattu rooli EU:n ikuisena maksumiehenä on varsin ongelmallinen”.

– Me tiedämme, mitä tapahtuu, jos hallitus ei voimakkaasti puolusta maamme taloudellista etua ja suomalaista veronmaksajaa. Siitä seuraa lisää samanlaisia tapauksia kuin valtionyhtiö Fortumin
Uniper.

– Perussuomalaiset ilmoitti heti hallitustunnusteluissa kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähtemiselle sen, ettei Suomi hyväksy uutta EU:n yhteisvelkaa. Hallitusohjelmaan onkin nyt saatu hyviä linjauksia: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä tarvita.

Tavio totesi, että “velka- ja tulonsiirtounionin” on jatkossakin syytä pysyä PS:n EU-politiikan keskiössä.

Tavion mukaan hallitusohjelma takaa sen, että myös EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Suomi tekee oman etunsa mukaista politiikkaa.

Hän sanoi, että perussuomalaiset on oikeassa suhtautuessaan kriittisesti Euroopan Unioniin ja sen kasvaviin integraatiopyrkimyksiin.

– Toisinaan mikään ei tunnu riittävän EU:n herroille. Meidän tulee kuitenkin olla pragmaattisia muuttuvassa maailmassa ja pyrkiä entistä enemmän saamaan oma linjamme läpi EU:ssa.