Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa todennäköisesti sinetöidään sotilasjuntan valta joko esimerkiksi presidenttinä tai sotilasjohtajana.

-  Luulen, että nämä vaalit pidetään vain siksi, että sotilasjohtajat saavat pitää vallan käsissään hamaan loppuun saakka, sanoi uutistoimisto AFP:lle puhunut paikallinen.

Juntta on järjestellyt vaaleja lupauksella, että ne päättävät maata riivaavat konfliktit. Lisäksi oppositiojohtajille on tarjottu rahaa siitä, että he laskisivat aseet vaalien alla.

SISÄLLISSODASSA on kuollut tuhansia ihmisiä ja yli 3,5 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Myanmarin konfliktia seuranneet tarkkailijat ennustavat levottomuuksien ja opposition, eri aseellisten ryhmien sekä sotilasjuntan välisten väkivaltaisuuksien lisääntyvän vaalien alla.

Sotilasjuntta kaappasi vallan vuonna 2021. Vallankaappauksen seurauksena maan demokratialiikkeen johtohahmo ja Nobelin rauhanpalkinnon voittanut, Myanmaria johtanut Aung San Suu Kyi vangittiin.

Keväällä Myanmaria ravisteli voimakas maanjäristys, joka aiheutti tuhansien ihmisten kuoleman ja suuret tuhot. Sotilasjuntta ilmoitti tuolloin aloittavansa maanjäristyksen takia väliaikaisen tulitauon taistelussaan kapinallisryhmiä vastaan. Tyypillisesti sulkeutunut juntta pyysi tuolloin heti myös kansainvälistä humanitaarista apua.

Myanmar oli jo ennen tuoreinta vallankaappausta kovaonninen. Kaakkois-Aasian ja Etelä-Aasian välinen luonnonvaroiltaan runsas Myanmar on saanut kärsiä aseellisista konflikteista käytännössä taukoamatta jo siirtomaa-ajan lopulta vuodesta 1948 lähtien.