Kotimaa
11.8.2022 06:56 ・ Päivitetty: 17.8.2022 06:17
Näin Ruotsi taklaa vaalivaikuttamista – uusi psykologisen puolustuksen virasto lupaa tukea myös Suomelle
On paljon toimijoita, joilla olisi tarve päästä vaikuttamaan syksyn vaaleihimme, sanoo Ruotsin uusi siviiliviranomainen, psykologisen puolustuksen virasto MPF. Se etsiikin nyt yhteistyötä Suomen kanssa yhteisiä disinformaatiouhkia vastaan.
Ruotsi perusti MFP-virastonsa (Myndighet för psykologisk försvar) vuodenvaihteessa oman huoltovarmuuskeskuksensa yhteyteen. Uusi viranomainen selvittää julkisuudessa leviäviä huhuja, avaa informaatiohuijauksia ja kouluttaa kansalaisia vihamielisen verkkokampanjoinnin tunnistamiseen.
MPF:n kampanjasivu ”Älä mene lankaan” on hyvin käytännönläheinen neuvontapalvelu muun muassa lähdekritiikkiin ja someväitteiden taustojen etsimiseen.
MPF:n johto vieraili Suomessa tällä viikolla käynnistämässä yhteistyötä täkäläisten viranomaisten ja valtion toimijoiden kanssa.
”Informaatioympäristömme ovat pitkälti samanlaisia. Ruotsi ja Suomi ovat korkean koulutustason ja avoimuuden yhteiskuntia, joissa kunnioitetaan ihmisten mielipiteenvapautta. Esimerkiksi Venäjä suuntaa viestiään molempiin maihin varsin samanlaisilla tavoilla”, kertoo viraston johtaja Henrik Landerholm Demokraatille.
Nyt Ruotsissa odotetaan, nähdäänkö syyskuisissa parlamenttivaaleissa erityistä, ulkopuolelta johdettua häirintää, huhunkylvöä tai kansalaisten pelottelua.
”Olemme varautuneet siihen, että tällaista voi olla tulossa. On paljon toimijoita, joilla olisi tarvetta vaikuttaa äänestäjiin. Silti aivan hyvin voi käydä niin, että vaalit käydään yhtä rauhallisesti kuin ennenkin. Ruotsi on Suomen tavoin hyvin vakaa maa, eikä meillä ole kansainväliseen politiikkaan liittyviä isoja ratkaisuja kesken”, Landerholm sanoo.
Lisää aiheesta
Pahantahtoiset toimijat eivät sorki vaalejakaan huvikseen, vaan aina jonkun heille tärkeän päämäärän takia. Olkoon se sitten Brexitin kaltainen EU-ero tai Yhdysvaltojen vallanvaihto, tai esimerkiksi Venäjälle mieluisan hallinnon varmistaminen jossain vaa’ankielivaltiossa. Sellaista ei Pohjoismaista löydy. Nato-kysymyskin ratkaistiin jo keväällä.
”Tietysti paljon riippuu siitä, millainen poliittinen tilanne vaalien aikaan Euroopan muissa maissa on, tai mitä Ukrainan sodassa tai Nato-jäsenyysprosessissa tapahtuu. Mutta tärkeintä on aina olla valmiina ja varmistaa vaalien luotettavuus.”
Koronapandemia toimi Ruotsissakin hyvänä harjoituksena: sen varjolla nähtiin sosiaalisessa mediassa ennenkokematon huhujen tulva muun muassa lääketieteen faktoja vastaan.
Joitain erojakin mailla on. Suomessa rokotevastustajien somekanavat ovat tänä vuonna siirtyneet hyvin voimakkaasti tukemaan Venäjän väitteitä Ukrainan sotatapahtumista. Näin jyrkkää venäjämielisyyttä ei Ruotsissa siinä kohderyhmässä näy.
”Meillä terveyssalaliittoihin uskovat tuntuvat pitäytyvän enimmäkseen samoissa aiheissa kuin ennenkin. Tietysti ihmiset joilla on tarve nähdä salaliittoja, saattavat olla alttiimpia ajatukselle että viranomaiset valehtelevat heille mistä tahansa asioista.”
Toinen ero löytyy maiden tavasta tukea kansalaisten henkistä kriisinsietokykyä. Psykologisen puolustuksen virastoa vastaavaa, käytännön työhön keskittyvää siviilivirastoa Suomessa ei ole.
Valtioneuvoston kanslia tekee oikeusministeriön kanssa esimerkiksi vaalien alla erilaista disinfon vastaista mainosmateriaalia, jonka tehosta voi olla monta mieltä. Helsingissä toimiva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus HybridCoE taas tutkii alan isoja kansainvälisiä linjoja, muttei valista tavallisia kansalaisia käytännössä lainkaan.
Meilläkin on ajoittain ehdotettu vastaavan viraston perustamista Ruotsin mallin mukaisena, ruohonjuuritason työtä tekevänä yksikkönä. Toistaiseksi vihamielisten huhukampanjoiden tunnistaminen ja niistä varoittaminen on jäänyt tiedotusvälineiden tehtäväksi.
Henrik Landerholm väistää kohteliaasti kysymyksen siitä, tarvittaisiinko Suomessakin MPF:n kaltaista keskitettyä viranomaistoimijaa.
”Tärkeintä on tehdä yhteistyötä kaikkien tätä alaa seuraavien suomalaisten viranomaisten ja laitosten kanssa. Pääasia, että tieto yhteiskunnalle vaarallisista vaikutusyrityksistä kulkee meidän välillä sujuvasti.”
Tietojenvaihto ja tilannetietoisuuden jakaminen onkin yhteistyön tärkein konkreettinen muoto.
Landerholm sanoo uskovansa, että esimerkiksi Nato-jäsenyydestä ei Ruotsissa nähdä enää ainakaan maan sisäistä disinformaatiokampanjointia.
Jäsenyyden vastustus pysynee aidosti poliittisena, fakta- ja arvopohjaisena keskusteluna – joka on hänen mielestään tervetullutta ja kuuluu ruotsalaiseen kulttuuriin.
”Poliittiset ryhmät olivat jäsenyyden hakemisesta varsin yksimielisiä, ja oli olennaista että teimme päätöksen yhdessä tärkeimmän ystävämme Suomen kanssa. Kansalaiskeskustelua jäsenyydestä pitää jatkossakin käydä puolesta ja vastaan, sekä muun muassa siitä millaisen roolin Ruotsi sotilasliitossa ottaa. Mutta tämä ei kuulu minun tai meidän laitoksemme tontille mitenkään. Meidän tehtävä on varmistaa, että kansalaisilla on välineitä käydä yhteiskunnallista keskustelua turvallisesti, ilman häirintää.”
Juttua muokattu 16.8: MPF on toimivaltuuksineen enemmän virasto kuin laitos.
Ruotsalaisen MPF:n johto vieraili Suomessa muun muassa HybridCoE:ssa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.