Niinistö kertoi tänään tasavallan presidentin esittelyn jälkeen, että presidentit keskustelivat melko pitkään muun muassa Itä-Ukrainan tilanteesta. Sen enempää hän ei näitä keskusteluja katsonut kuitenkaan voivansa avata.

Niinistö tekee virallisen 12.– 13.9 vierailun Ukrainaan ja tapaa Ukrainan uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin 12.–13.

Niinistö ja Putin eivät keskustelleet siitä, mitä asioita Ukrainan vierailulla nousee esiin.

Venäjän ihmisoikeusasioiden Niinistö kertoo tulleen lähinnä esiin keskusteltaessa mielenosoituksista. Hän viittaa eilisessä tiedotustilaisuudessa sanottuun.

Tyydyttikö teitä Putinin vastaus liittyen näihin mielenosoituksiin?

– Se on hänen käsityksensä, Niinistö toteaa.

Onko tarvetta vielä tästä aiheesta käydä neuvotteluja?

– Niin, se ei paljon meidän neuvotteluistamme kyllä varmastikaan muutu ainakaan… Täytyy tietysti muistaa, että minun on vähän pakkokin keskittyä sellaisiin seikkoihin, jotka koen Suomen turvallisuuden kannalta keskeisiksi, koska se on minun päätehtäväni. Esimerkiksi Ukrainankin tilanne liittyy kokonaisturvallisuuteen.

Kysymykseen eilisen päivän kokonaistunnelmasta Niinistö toteaa, että presidentit puhuivat melko pitkään.

– Ja kyllä niin kuin tekin kuulitte varmasti, tiedotustilaisuudessa oli tiukkaa tekstiä ja välillä joissakin asioissa päästään sitten paljon parempaankin yhteisymmärrykseen, joissakin muissa asioissa. Tai ainakin niin, että keskusteluyhteys on hyvin avointa.

Tasavallan presidentin puheet valtaoikeuksistaan ovat herättäneet hän toissapäivänä suurlähettiläspäivillä pitämän puheen jälkeen keskustelua.

Lue lisää: Tasavallan presidentti otti valtaoikeuksiensa vähentämisen puheeksi, mutta mitä hän sanoillaan tarkoitti? – näin asiantuntijat vastaavat

– Sanottakoon nyt selvästi: kannatan voimakkaasti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista, silläkin uhalla, että se vähentäisi tasavallan presidentin valtaoikeuksia, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi toissapäivänä puhuessaan suurlähettiläskokouksessa Helsingissä.

Niinistö kertoo nyt, että kyseessä ei ollut konkreettinen viittaus siihen, että pitäisi pohtia perustuslain muutosta.

– Ei todellakaan vaan, jos seuraa mitä sanoin niin totesin, että EU:n olisi hyvä olla myöskin maailman neliön nurkka. Ja se vaatii sitten, että EU:lla olisi yhteinen käsitys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ja jos sellainen yhteinen käsitys on, EU:ta kuultaisiin, Niinistö sanoo.

– Siinä tilanteessa tietysti sitten meillä kotimaassa tapahtuisi sellainen muutos, että noissa palavereissa, joissa nyt oltiin, puhuttaisiinkin siitä, miten Suomi EU:n sisällä suhtautuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Nyt pääosin tietysti puhumme siitä, miten Suomi itse suhtautuu ulospäin. Jotenka eipä siinä minkäänlaista perustuslaillista muutostakaan tarvittaisi, hän jatkaa.

Palavereilla Niinistö viittaa juuri haastattelua ennen päättyneisiin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapaamiseen ja tasavallan presidentin esittelyyn.

Tämän hetken perustuslain pykälät ovat toimivia?

– Tämän hetken pykälät antavat selvän ohjeen.

Voiko käydä niin, jos EU:sta tulisi maailman neljäs napa, se tavallaan johtaisi Suomessa siihen kehitykseen, että pääministerin valtaoikeudet kasvaisivat ja silloin jouduttaisiin ehkä tarkastelemaan myös perustuslakia.

– Ei. Ei mitenkään en näe sitä, että se vaatisi muutoksia perustuslakiin.

Ei senkään jälkeen vaikka EU vahvistuisi?

– Ei. Kysymys on ensisijaisesti siitä, että EU saisi äänensä kuuluviin. Nyt valitettavasti ollaan siinä kolmiossa, jonka kuvasin ja varmasti kaikki eurooppalaiset haluaisivat, että EU:llakin olisi sanansa sanottavana tässä maailman menossa. Koska se sanoma, jota EU edustaa, sopii kyllä parhaiten myöskin meidän käsityksiimme elämän perusarvoista, tasavallan presidentti vastaa.

Suurlähettiläspäiviensä puheessa Niinistö liitti argumentointinsa valtaoikeuksista kontekstiin, jossa hän puhui, miten maapallo ei ole enää geopoliittisesti kaksinapainen. Sotilaallisella ja poliittisella voimallaan Venäjä on kiistatta osoittanut olevansa kolmas suurvalta.

– Tämä kolmio, jonka kärkinä ovat Washington, Peking ja Moskova, lyö nyt leimansa koko kansainväliseen turvallisuustilanteeseen, Niinistö sanoi.

Hän totesi, että huomattavasti kolmiota mieluummin hän piirtäisi maailmanpolitiikan kuvan nelikulmiona.

– Sellaisena, jossa Euroopan unioni olisi tasavertainen globaali toimija muiden suurvaltojen kanssa. Osana vaikutusvaltaisempaa unionia omakin asemamme vahvistuisi. Ikävä kyllä EU:n geopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen painoarvo ei kuitenkaan toistaiseksi vastaa sen taloudellista voimaa, tasavallan presidentti totesi suurlähettiläille.