Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Näin tuore presidenttiehdokas Olli Rehn arvioi takavuosien Venäjä-kantojaan – kertoo myös, miten uudistaisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamista

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Presidenttiehdokas Olli Rehn.

Olli Rehn pyrkii niin keskustan kuin valitsijayhdistyksen kautta tasavallan presidentti Sauli Niinistön seuraajaksi. Demokraatti haastatteli Rehnin pian sen jälkeen, kun hänet oli nimitetty keskustan Turun puoluekokouksessa puolueen ehdokkaaksi.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Valitsijayhdistyksen tarvitsemat 20 000 kannattajakorttia on saatu kasaan jo aiemmin.

Pyytäessä Rehniä arvioimaan, muuttaisiko hän millään tavalla Niinistön tapaa hoitaa presidentin virkaa, hän sanoo Niinistön hoitaneen tehtävää vaikeina aikoina “korkeasti arvostettavalla tavalla”. Tästä esimerkkinä on nopeasti sujunut Suomen Nato-prosessin eteneminen.

Presidentin valtaoikeuksien käytöstä Rehn kertoo, ettei laittaisi Niinistön tavoin kolmea pistettä tai taukoa sanan yhteistoiminta edelle perustuslain kohtaan, jonka mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Rehn lisäisi tuttuun rimpsuun vielä sanat “eduskunnan tukeen nojautuen”.

Kun laitat kolme pistettä väliin, tarkoitatko, että valta on nyt kallistunut vähän liikaa tasavallan presidentille?

– En tarkoita. Tarkoitan vain sitä, että luen perustuslakia niin kuin se on kirjoitettu – ilman kolmea pistettä.

REHNIN mukaan kokonaisturvallisuuden kentällä pitäisi pystyä vahvistamaan päätösten yhteensovittamista ja koordinaatiota. Tarvitaan paremmat pelisäännöt presidentin ja hallituksen välille.

– Siinä tarvitaan myös paljon valtioneuvoston sisäistä uudistamista. Pitäisin tärkeänä, että pelisäännöistä kyetään sopimaan sekä presidentin että valtioneuvoston välillä ja myös valtioneuvoston sisällä siinä, miten kykenemme vastaamaan niin nopeasti kuin mahdollista ja täydellä arsenaalilla esimerkiksi äkillisiin kyberhyökkäyksiin tai vaikkapa siihen, jos jokin rahtialus kaapattaisiin Itämerellä.

Kysyttäessä tarkemmin esimerkiksi kyberjohtamisen rakenteesta Rehn toteaa, että useat eri toimijat seuraavat kyberhyökkäyksiä. Suomen pankin pääjohtajan tehtävästä virkavapaalla oleva Rehn kertoo varautuminen on arkipäiväiä myös pankissa. Suomen pankkikin on ollut kyberhyökkäysten kohteena.

– Kun puhutaan Suomen tasavallasta ja koko valtion tasosta, meillä pitäisi olla hyvin selvät sävelet siitä, kenen vastuulla on toimia silloin, jos esimerkiksi valtiokoneisto joutuu massiivisen kyberhyökkäyksen kohteeksi. Kokemukseni nojalla tällaista (selkeää vastuunjakoa) ei tällä hetkellä meillä vielä ole.

Rehn sanoo, että Suomen pankki on yrittänyt koko hänen pankissa olonsa ajan saada eri viranomaisia, myös finanssialaa, vahvistamaan kansallista varautumista maksujärjestelmien ylläpitämisessä.

– Havaitsin aika pian pankissa ollessani, että olemme siinä hyvin haavoittuvia. Finanssiala harrasti passiivista vastarintaa aina viime vuoden helmikuuhun saakka. Sitten helmikuun 24. päivän jälkeen pääsimme hyvinkin nopeasti liikkeelle valtiovarainministeriön johdolla Suomen pankin tukiessa ja Finanssialan kompatessa. Nyt on kyetty luomaan maksujärjestelmiin toimiva kansallisen varautumisen järjestelmä. Samalla tavalla meidän pitää toimia kaikilla herkillä aloilla ja tiivistää yhteistyötä valtionhallinnon sisällä.

Viime vuonna 24. helmikuuta Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

REHN nostaa esiin myös sen, miten pääministeri Sanna Marinin (sd.) tämän esikunta alkoi ideoida pääministerin avuksi turvallisuuspoliittista neuvonantajaa. Tätä varten olisi haluttu perustaa kokonaan uusi virka ja mahdollisesti myös yksikkö.

Nimenomaan yksikön perustaminen tyrmättiin niin tasavallan presidentin kansliasta kuin ulkoministeriöstäkin.

Rehn kokee keskustelun lähteneen liikkeelle väärästä kulmasta, mutta näkee, että perusteita neuvonantajalle on.

– Tarkoitan sitä, että Nato-jäsenyys ei sinänsä ole erityinen peruste (neuvonantajalle), koska pääministerillä on jo ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja ja presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Molemmilla on ulkoministeriö käytettävissään. Sen sijaan nimenomaan kokonaisturvallisuuden kentällä vahvistaisin pääministerin alaista yhteensovittamista valtioneuvoston kansliassa, koska sinnehän se kuuluu luontevasti. Kun kyse on ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajapinnasta, presidentin on oltava siinä luupissa mukana, vaikka operatiivinen vastuu olisikin valtioneuvoston kansliassa ja pääministerin alaisuudessa.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen aloittaessa on jo käynyt ilmi, että Orpolle harkitaan toista turvallisuuspolitiikan avustajaa.

DEMOKRAATTI tiedusteli Rehniltä ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytännön järjestelyistä myös, pitäisikö ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokoontua joissakin tilanteissa myös ilman tasavallan presidenttiä (TP-UTVA), kun tällä hetkellä käytännöksi ovat muodostuneet yhteiskokoukset.

Rehn toteaa, että valiokunta on ensi sijassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen väline.

– Silloin on luontevaa, että presidentti johtaa puhetta. Tämän rinnalla on asioita, jotka kuuluvat sisäisen turvallisuuden kentällä nimenomaan valtioneuvoston toimivaltaan – sisäministerin tai liikenne- ja viestintäministerin tai energiaministerin. Pidän luontevana, että niissä asioissa ministerivaliokunta voi kokoontua valtioneuvoston sisällä erikseen riippumatta siitä, onko se nimeltään UTVA vai jokin muu.

– Mielestäni sitäkin on harkittava, että tasavallan presidentin johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta voi käsitellä asioita ilman presidenttiä. Mutta toisaalta voi kysyä, miksei presidenttiä voida kutsua mukaan, jos asiat koskevat hänen toimikenttäänsä. Juuri sen takia haluaisinkin rakentaa käytännöllisen järjestelyn presidentin ja pääministerin välille ja sitä kautta presidentin ja valtioneuvoston välille. Tolkun ihmiset pystyvät kyllä toimimaan järkevästi, kunhan pelisäännöt ovat selvillä.

PRESIDENTTIEHDOKKAILTA kysyttäneen kampanjan aikana tarkkaan heidän takavuosien Venäjä-lausunnoistaan. Moni ehdokas onkin jo ehtinut julkisuudesssa kertoa, missä on menty mönkään.

Olli Rehn kertoo toimineensa aikoinaan Suomen edustajana monissa tehtävissä Suomen nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestössä eli nykyisessä Allianssissa ja tehneensä pitkään eurooppalaista yhteistyötä sekä myös yhteistyötä Neuvostoliiton ja Venäjän nuorisojärjestöjen kanssa.

– Toimin aina Suomen, isänmaan edun puolesta.

1990-luvulta Rehn nostaa esiin sen, että hän oli Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Tarja Halosen ollessa varapuheenjohtaja. He pyrkivät edistämään Venäjän demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä.

– Mielestäni siihen oli kaikki perusteet, koska meitä olisi sitten myöhemmin syytetty siitä, että ette edes yrittäneet. No, se nähtiin sitten jo aika pian, että eihän siitä sitten mitään tullut.

Rehn nostaa esiin myös sen, että käytti ensimmäisen puheenvuoronsa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta sekä sen etujen ja haittojen selvittämiseksi jo keväällä 1994.

Kun Rehn oli elinkeinoministeri 2015 hän sanoo joutuneensa puolustamaan vahvasti Fennovoiman ydinvoimahanketta, jonne venäläinen Rosatom olisi toimittanut voimalan.

– Fennovoima on sarja epäonnistuneita päätöksiä. Kannan osaltani vastuun niistä päätöksistä, joita olen ollut tekemässä. Jouduin keväällä 2015 tuoreena elinkeinoministerinä toteuttamaan ydinenergialain mukaisesti Stubbin hallituksen esityksestä tehtyä eduskunnnan periaatepäätöstä. Tänä päivänä varmasti kaikki näemme, että Fennovoima-hanke oli virhe ja se on perustellusti kuollut ja kuopattu.

Ilta-Sanomien jutussa kerrotaan, että vuonna 2014 europarlamentaarikkona toimiessaan Rehn oli kritisoinut hanketta.

PUHEESSAAN puolueelle presidenttiehdokkaaksi nimittämisen jälkeen Rehn sanoi, että Venäjän asevoimat ovat sotineet huonommin kuin oletettiin, mutta “suomalaisten ei kannata aliarvioida Venäjän kykyä mobilisoida resurssejaan ja aiheuttaa kaikenlaista harmia ja ilkeyttä”.

Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, että hän näkisi, että jokin presidenttiehdokkaista olisi aliarvioinut asiaa.

– En usko. Pikemminkin tämä on viestini suomalaisille ja täällä keskustalaisille. Vaikka Venäjä on käynnistänyt laittoman ja verisen hyökkäyssodan Ukrainassa ja vaikka meillä on voimakkaat tunteet ukrainalaisten inhimillisten kärsimysten tukena, se ei saa hämärtää sitä, että arvioimme kylmän realistisesti Venäjää.

Kysymykseen Stasi-kytkennöistä epäiltyjen suomalaisten nimilistan eli Tiitisen listan julkistamisesta Rehn toteaa olleensa julkistamisen puolesta jo 20 vuotta sitten ja olevansa yhä samaa mieltä.

– Se pitäisi tehdä listalla olevien ihmisten oikeusturvaa kunnioittaen, koska se lista ei sinänsä itsessään vielä todista mitään. Mutta jos sen kytkee Rosenholz-aineistoon – jonka sain aikanaan Supo-tapauksessa, jota myös Rusi-tapaukseksi kutsutaan, sekä Yleisradion että Helsingin Sanomien toimittajilta Olli Ainolalta ja Arto Astikaiselta tiskin alta – ja kytkee eri ihmisten henkilöhistoriaan ja diplomaattikalenteriin, siitä pystyy päättelemään aika pitkälle ne henkilöt, keiden kohdalta olisi pitänyt käynnistää esitutkinta, Rehn sanoo.

Hän lisää, että pääosin Tiitisen listalla olevat nimet ovat tänä päivänä eläkkeellä ja osa jo edesmenneitä.

– Silti meillä on edelleenkin tarve kansalliseen pesänselvitykseen, jota ei kyetty tekemään silloin 20 vuotta sitten.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tavannut toivottaa Jumalan siunausta uudenvuoden puheensa päätteeksi. Rehn jatkaisi samalla linjalla.

– Olen ekumeeninen kristitty. Koen, että suomalaisille erilaisten uskontokuntien edustajille henkiset ja hengelliset arvot ovat tärkeitä. Pitäisin luontevana toimittaa voimia ja siunausta uudenvuoden puheessa.

REHN on nyt historiallisesti presidentinvaaleissa eräänlainen hybridiehdokas eli sekä puolueen että valitsijayhdistyksen ehdokas. Tämä on herättänyt keskustelua, mistä asetelmassa on kyse.

Onko tällä haluttu torpata esimerkiksi se, että Paavo Väyrynen voisi edetä ehdokkaaksi. Rehnin kannattajakortin allekirjoittaminen saattaa vaikeuttaa Väyrysen kampanjakorttien keräämistä.

Toisaalta Rehnin kannattajakortin signeeratessaan allekirjoittaja ei ole välttämättä ymmärtänyt tukevansa myös nimenomaisesti puolueen eli keskustan ehdokasta.

Rehn painottaa, että Suomen presidentin on oltava kaikkien suomalaisten presidentti.

– Sen takia käynnistimme kampanjan avoimelta pohjalta matalalla kynnyksellä ja kutsuimme kaikkia suomalaisia mukaan kampanjaan valitsijayhdistyksen kautta. Me saimme toissa viikolla, kymmenkunta päivää sitten kokoon yli 20 000 kannattajakorttia.

Rehn sanoo, että kampanjassa on toimittu avoin kortein.

– Silloin, kun ilmoitin ehdokkuudestani “Bolliksella” (Töölön jalkapallostadion) juhannuksen alla, kerroin, että tähtään ehdokkuuteen valitsijayhdistyksen kautta ja toivon, että myös keskusta voisi tukea ehdokkuuttani. Nyt molemmat tavoitteet ovat täyttyneet.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE