Juttu on osa sarjaa, jossa tutustutaan SDP:n uusiin kansanedustajiin – aina kolmeen kerrallaan. Aiemmin tunnelmiaan ovat avanneet Jani Kokko, Elisa Gebhard ja Anna-Kristiina Mikkonen, Pia Hiltunen, Juha Viitala ja Saku Nikkanen sekä Eemeli Peltonen, Helena Marttila ja Ville Merinen.

Tamperelainen Lauri Lyly vitsailee, että oli “taas” ehdolla eduskuntaan, vaikka edellisestä yrityksestä oli kulunut vain 36 vuotta aikaa. Hän työskenteli tuolloin Loviisassa ja oli kuntapolitiikassa aktiivisesti mukana.

Ay-ura vei kuitenkin miehen mennessään vuonna 1989 ja hän palasi politiikan pariin, kun SAK:n puheenjohtajuus päättyi vuonna 2016. Seuraavana vuonna kuntavaalien jälkeen hän olikin jo Tampereen pormestari.

– Nyt katsotaan askelmerkkejä eteenpäin, kun perjantaina tulivat kokoomuksen kysymykset puolueille – ne viitoittavat jatkotyötä pitkälti.

– Mutta kyllä aika sokkeloista on kulkea pikkuparlamentin ja vanhan talon välillä maan alla. Välillä joutuu miettimään, minne nyt pitäisi mennä. Mutta onneksi talossa on ystävällinen henkilökunta neuvomassa, jos apua tarvitsee, hän naurahtaa.

Omassa eduskuntaryhmästä tuttuja on reilusti yli puolet, ja “loppuihin on vähintään neljä vuotta aikaa tutustua”, Lyly mainitsee.

LAURI LYLY keräsi 4 533 äänen potin Pirkanmaan vaalipiiristä. Hän ei ole pahemmin analysoinut, ketkä häntä ovat äänestäneet. Hänen viestinsä vaaleissa oli, että sopeutustoimissa on oltava joku tolkku.

– Kakkua pitää kasvattaa, mutta samaan aikaan työelämää on parannettava, lapsista ja ikäihmisistä pidettävä huolta ja ja koulutukseen satsattava edelleenkin. Ehkä tällainen sanoma herätteli väkeä.

Ja varmasti osasyynsä oli myös siinä, että Lyly on tunnettu ennestään Tampereen pormestarina. Lisäksi ennen kunnallispoliittista uraa hän toimi pitkään palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtajana ja sitä ennen Sähköliiton johdossa.

Monipuolisesta ja pitkästä urasta on hyötyä. Lyly pohtii, että monet hänelle niin kovin tärkeät ja tutut asiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia. Hänen mukaana se antaa hänelle itselleen hyvät lähtökohdat tarttua toimeen ja vaikuttaa, miten asiat etenevät eduskuntatyössä.

– Kärkiteemat, joihin haluan olla vaikuttamassa liittyvät talouteen, työllisyyteen ja laajemmin työmarkkinoihin. Myös hyvinvointialueiden ja kuntien tulevaisuuden turvaaminen kuuluu tärkeisiin asioihin, hän listaa.

Tärkein työ, joka jää näkymättömiin tavalliselta kansalta, tehdään valiokunnissa. Niillä ei juurikaan ole asioita käsiteltävänä kevään aikana, koska hallitusta ei ole vielä muodostettu. Paikat on sovittu nyt aakkosjärjestyksen mukaan, ja vasta syksyllä paikat jaetaan pysyvästi vaalikauden ajaksi.

– Valiokunnat, joissa käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä, taloutta sekä työelämää ja tasa-arvokysymyksiä olisivat itselleni mieluisimpia ja niissä minun kokemuksestani olisi eniten hyötyä. Tällä vaalikaudella taloudenhoito nousee aivan keskeiseksi, mutta samalla on huolehdittava pienituloisten pärjäämisestä ja työelämän kehittämisestä, Lyly painottaa.

ARKI muuttuu ainakin siinä mielessä, että kakkosasunnon hankkiminen Helsingistä on varmaankin Lylyn perheellä edessä.

– Siinä on aikamoista haastetta, jos joka päivä matkustaisi neljä tuntia työn ja kodin välillä – kun päivät kansanedustajana voivat venyä pituudeltaan millaisiksi tahansa.

Pohdinta on vaikeaa, mistä lukuisista luottamustoimista kotipuolessa pitää luopua, koska aika ei yksinkertaisesti riitä kaiken kunnolla hoitamiseen.

– Pitää miettiä. Paljon riippuu siitäkin, millaiseksi työsarka Helsingin päässä tulee muodostumaan, jos olemme hallituksessa tai oppositiossa, Lyly huomauttaa.

VAALITULOSTA SDP:n kannalta Lyly pitää hyvänä.

– Harvinaista tämä paikkojen lisääminen pääministeripuolueen paikalta on ollut. 1983, 2003 ja nyt 2023 eli 20 vuoden välein näin on käynyt. Harmillista on tietysti, että jäimme kolmanneksi. Yksi iso huomioitava asia on siinä, että vain kolme isoa puoluetta kasvoivat.

Ja koska SDP on yksi vaalien voittajista, Lylyn mielestä puolueen on lähtökohtaisesti syytä tarkastella vakavasti kumpaakin vaihtoehtoa: hallitukseen vai oppositioon.

– Emme voi lipsua keskeisimmistä tavoitteistamme. Peruslinjan, sen mitä on vaaleissa luvattu, on pysyttävä. Jos tavoitteet eivät ole yhteensovitettavissa hallituksen ohjelmien kanssa, silloin meidän paikkamme on oppositiossa.

Lyly muistuttaa SDP:n isoista linjoista: talouskasvua ja työllisyyttä on saatava aikaan, koulutukseen pitää satsata, pienituloisten toimeentulosta on huolehdittava, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta ei saa leikata.

– Miten hallitusneuvotteluissa näihin suhtaudutaan, ne vievät SDP:n joko hallitukseen tai oppositioon.

Timo Suhonen kertoo olevansa ehdokasveteraani.

VARKAUTELAINEN Timo Suhonen ehti neljä vuotta sitten olla puolitoista vuorokautta uunituore kansanedustaja, kunnes tarkistuslaskennassa tuli musertava tieto: hän ei päässytkään läpi. Nyt hän otti nämä kalavelat takaisin saamalla Savo-Karjalan vaalipiirissä mahtavan potin, 6 510 ääntä.

Hän osaa suhtautua jo huumorilla vuoden 2019 tapahtumiin.

– Kerkesin silloin saada tuntuman siitä, millainen hässäkkä ensimmäisinä päivinä on ja osasin varautua valtaisaan viestien ja puheluiden määrään. Kun nyt oli täyttynyt tuo puolitoista päivää, totesin, että näyttää pesti olevan vähän pitempi kuin aiemmin.

Yritys eduskuntaan oli Suhosen neljäs ja hän esittelikin itsensä demariryhmässä ehdokasveteraanina.

Konkariehdokas uskoo täpärän tippumisen edellisissä eduskuntavaaleissa varmaan vaikuttaneen, että äänestäjät halusivat nyt varmistaa, ettei valinta jää enää tarkistuslaskennasta kiinni.

– Reilut 3 300 ääntä tuli Varkaudesta, ja päälle tuli vielä 3 000 ääntä tuli muualta vaalipiiristä, mikä oli minulle yllätys. Varmasti syynsä oli siinä, että olin 4,5 vuotta kiertänyt Teollisuusliiton järjestämistoimitsijana työpaikoilla tavaten luottamusmiehiä ja liiton jäseniä. Ay-taustaiselta porukalta tuli varmaan aika paljonkin ääniä, Suhonen pohtii.

Eduskuntatalo ei ole tulokkaalle kovin tuttu ennestään, kun hän on käynyt Arkadianmäellä vain pari kertaa vierailulla.

– Tunnelmat alkuun ovat olleet jännittävät ja on äärimmäisen mielenkiintoista, kun on paljon uusia asioita edessä. Eduskuntaryhmämme vaikuttaa todella hyvältä, osa on jo ennestään tuttuja, mutta joukossa on myös paljon uusia ihmisiä tutustuttavaksi.

KUN EHDOLLE lähtee, on syytä olla mielessä, mihin asioihin eduskunnassa haluaa vaikuttaa. Suhosella kolme kärkiteemaa löytyy helposti omien kokemusten kautta. Pitkän linjan ay-aktiiville työelämäkysymykset nimenomaan palkansaajien näkökulmasta on sydämen asia.

– Palkansaajien köyhyys, se, ettei tule toimeen palkalla, on nousussa. Jos nyt tulee porvarihallitus, pahimmillaan edessä voi olla “kiky-kakkosia” ja katastrofaalisia työelämän heikentämisiä. Haluan olla vaikuttamassa, että näin ei tapahdu.

Lapsiperheiden pärjääminen on toinen erityisen tärkeä teema. Suhonen asui 9-vuotiaasta aikuiseksi asti isovanhempiensa luona, kun hänet huostaanotettiin omilta vanhemmiltaan. Hän on puhunut jo kuntapoliitikkona vakavalla äänellä lapsiperheiden palveluiden puolesta.

– Olen itse hyvä esimerkki siitä että, kun apu on oikeanlaista ja sitä saa oikeaan aikaan, voi jopa huostaanotettu lapsi päätyä eduskuntaan.

Timo Suhonen ja isovanhemmat asuivat mökissä, johon kuului olohuone, pieni keittiö ja alkovi.

– Voin taata, että olen tutustunut myös ikäihmisten asioihin aika läheltä. Tiedän, mikä valtava tarve on esimerkiksi kotihoidolle ja omaishoidolle, eikä eläkkeiden tasokaan ole riittävä.

Mieluisimmat valiokuntapaikat löytyvät näistä teemoista, jotka Suhoselle ovat läheisimpiä eli työ- ja tasa-arvovaliokunta kiinnostaisi eniten, mutta myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta tai sivistysvaliokunta olisivat mielenkiintoisia.

Varkautelaisen arki muuttuu aika totaalisti, kun maanantaiaamuna hän suuntaa Helsinkiin ja perjantai-iltana takaisin Varkauteen.

– Vaimo tuossa tokaisi, että ei meidän perhe-elämämme liiemmin muutu, kun liiton toimitsijana olen reissannut hyvin paljon, Suhonen naurahtaa.

Hän kiittää Merja Mäkisalo-Ropposta (sd.), eduskunnasta jättäytynyttä kansanedustajaa, jolta jäänyt asunto on toiminut alussa Helsingin kotina. Nyt Suhonen on jo löytänyt uuden oman vuokra-asuntonsa.

VAALITULOSTA Suhonen pitää hyvin mielenkiintoisena, kun SDP kuitenkin lisäsi pääministeripuolueena edustajapaikkojaan. Se on harvinaista herkkua.

– Tämä kertoo ainakin siitä, että SDP ei epäonnistunut hallituksessa.

Hallitusneuvotteluista hän povaa jälleen kerran äärimmäisen vaikeita.

– Olisi aika erikoista, että me mahtuisimme kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen, kun muistaa mitä nämä puolueet vaalien alla toitottivat leikkauksista. Mutta katsotaan nyt, miten käy.

Suhonen pohtii, että hallituksessa pystyy tietysti paremmin vaikuttamaan Suomen suuntaan.

– Mutta vaikutusmahdollisuudet jäävät aika vähiin, mikäli askelmerkit ovat senmukaiset, mitä kokoomus ja perussuomalaiset ovat hahmottaneet. Voihan se olla, että oppositio kutsuu. Mutta sitä kovemmalla syyllä ja intensiteetillä siellä tehtäisiin sitten SDP:n työtä omien arvojen mukaisesti.

Pinja Perholehto kehuu sd-ryhmän ikäjakaumaa.

TUNNELMA on hirveän hyvä ja myös aika odottava, Uudeltamaalta kansanedustajaksi ensiyrittämällä valittu Pinja Perholehto kuvailee.

Hän on erityisen mielissään siitä, millainen SDP:n eduskuntaryhmän koostumus on: ikähaarukkaan mahtuu edustajia parikymppisistä seitsenkymppisiin.

– On kiva päästä sellaiseen porukkaan mukaan, missä on sopiva sekoitus uusia kasvoja ja kokeneempaa väkeä.

Omassa eduskuntaryhmässä lähes kaikki ovat Perholehdolle ennestään enemmän tai vähemmän tuttuja. Hän mainitsee esimerkiksi Eemeli Peltosen ja Joona Räsäsen, joihin on tutustunut Demarinuorten ympyröissä.

– Monet muutkin ovat eri yhteyksistä tuttuja. Siinä näkyy, että olemme aika tiivis “puolueperhe”. Mutta on heitäkin, joita en vielä tunne niin hyvin, mutta on kiva päästä heihinkin tutustumaan.

Eduskuntatalo ei ole Perholehdolle aivan outo paikka, erityisesti kuppila ja SDP:n ryhmähuone ovat aiemmilta ajoilta jo tuttuja. Silloin tosin hänellä oli paljon rajatummat kulkureitit talossa, joten uutta on tullut eteen jo siinäkin mielessä.

5 869 ääntä on hieno tulos ensikertalaiselta. Perholehdosta näyttää äkkiseltään, että vajaa puolet on tullut kotikaupungista Hyvinkäältä – toinen kausi valtuustossa ja nyt sen puheenjohtajana ovat vakuuttaneet äänestäjät.

Vantaalta ja Espoosta kertyi myös hyvin ääniä.

– Etenkin Espoossa on koettu, että olen kohtuullisen punavihreä liberaali, joka välittää esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja nuorten mielenterveydestä, joita ihan kaikki eivät nosta ensimmäisenä esille.

Perholehdolla on jo selkeä visio, mitä asioita haluaa ajaa eduskunnassa. Hän puhui kampanjansa aikana paljon työllisyydestä, työmarkkinarikollisuuden kitkemisestä ja erityisesti matalapalkkatöissä työskentelevien aseman nostamisesta. Perholehto on ensimmäiseltä koulutukseltaan tarjoilija, joten hän tietää minkälaisesta arjen kamppailusta näissä ammateissa on kyse.

MIELENTERVEYSKRIISI pitäisi Perholehdon mielestä ottaa nyt viimeistään tosissaan, koska jos mitään ei tehdä, tilanne näkyy työllisyydessä ja taloudessa.

– Sillä on hurja vaikutus, jos mielenterveyssyistä työkyvyttömien määrä kasvaa koko ajan. Inhimillisten kustannusten lisäksi iso lasku tulee myös sosiaali- ja terveydenhuollon puolella maksettavaksi, hän muistuttaa.

Kolmas iso teema hänellä on ollut luontokadon torjuminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen.

– Kaikilla puolueilla Suomessa ei ehkä ole täyttä ymmärrystä siitä, mitä kaikkea luontokadon eteneminen tarkoittaa – sen estäminen on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin ilmastokriisin hoitaminen.

Kansanedustajat ovat saaneet jo esittää kolme toivetta valiokuntajäsenyyksistä. Perholehto naurahtaa, että hänelle mieluisimmat eivät varmaan paljon yllätä: ne ovat sivistysvaliokunta ja ympäristövaliokunta.

Kun asuu Uudellamaalla, kakkosasunnon hankkimista Helsingissä ei tarvitse miettiä. Perholehto on muutenkin tottunut reissuamaan kotikaupungin ja pääkaupungin väliä jo vuosikausia.

– Suurin muutos onkin se, että tässä työssä joutuu ja pääsee ottamaan paljon uusia asioita haltuun. Miten ajankäyttö muuttuu, sen näkee vasta myöhemmin.

VAALITULOKSEN perusteella suomalainen yhteiskunta näyttäisi kääntyneen oikeistolaisempaan, hieman konservatiivisempaan ajatteluun, Perholehto pohtii. Tämä näkyy esimerkiksi aluepolitiikassa: perussuomalaiset valloittivat keskustalaisten perinteisiä vankkoja alueita.

– Ihmisten iso kokemus arjen ahdingossa on ollut näköjään halu muutokseen.

SDP hallitukseen vai ei? Perholehto sanoo suoraan, ettei ole hallitusvaihtoehdon suuri kannattaja, kun näyttää siltä, että puolue joutuisi joustamaan liikaa omista kynnyskysymyksistään.

– Katsotaan nyt, kuinka paljon kokoomus on valmis tekemään kompromisseja. Etenkin talouspolitiikassa ja työmarkkinoilla on aikamoista kyytiä tarjolla, jos se pysyy aiemmissa kannoissaan.