Demokraatille jo keskiviikkona tunnelmistaan kertoneet SDP:n uudet kansanedustajat Pia Hiltunen, Juha Viitala ja Saku Nikkanen odottivat päivää innolla. Uudet kansanedustajat kertovat haastattelussa vaalien jälkeisistä tunnelmistaan ja odotuksistaan eduskuntatyöhön.

Demokraatin jo aiemmin haastatteleman kolmikon tavoin myös Hiltunen, Viitala ja Nikkanen pohdiskelevat vaalitulosta ja hallitusneuvotteluja. He kertovat myös ajatuksista, joita heille heräsi SDP:n puheenjohtaja Sanna Marinin ilmoituksesta, ettei hän hae jatkoa puheenjohtajana syksyn puoluekokouksessa.

Oulun vaalipiirin pääkaupungista Oulusta eduskuntaan ponnahtanut Pia Hiltunen vastaa haastatteluun tietokoneen äärestä. Hän on parhaillaan selaamassa Helsingin asuntotarjontaa.

Hän kuvailee, että tunnelmat ovat uuden edessä ”älyttömän hyvät”. Hän odottaa innolla pääsevänsä tutustumaan SDP:n eduskuntaryhmään, josta ainoa entuudestaan tuttu on Hiltusen tapaan oululainen Tytti Tuppurainen.

Vaalikampanjoinnista Hiltusella kertyi kokemusta jo viime kuntavaaleista – silloin hän nousi ensikertalaisena Oulun kaupunginvaltuustoon. Hän on myös kaupuginhallituksessa varajäsenenä. Hän ei vielä osaa arvioida, millä tavalla tehtävien yhdistäminen sujuu.

– Katsotaan, miten tämä lähtee käyntiin. Tietysti on niin, että ne tehtävät, joihin on päässyt, haluaa hoitaa myös kunnolla, hän sanoo.

Eduskuntavaaleissa Hiltunen oli nyt ehdolla ensimmäistä kertaa. Ääniä kertyi 3426. Hän kertoo jutelleensa vaalikentillä paljon eri ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten kanssa, joten hän uumoilee äänestäjien joukon olleen myös varsin kirjava. Hän kuitenkin uskoo, että myös hänen taustansa opettajana on vaikuttanut.

– Varmasti on löytynyt myös saman alan ihmisiä ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä, jotka ovat päättäneet minua äänestää. Nuorten varjovaaleissa pärjäsin myös, niin siitä päättelisin, että myös nuoret ovat löytäneet minut, hän kertoo.

HILTUSELLA oli kampanjassaan kolme kärkeä – hyvinvointi, koulutus, sivistys ja kulttuuri sekä tasapainoinen talous ja kestävä työllisyys. Näihin asioihin hän haluaa nyt kansanedustajana vaikuttaa.

Luokanopettajana hän pääsi puhumaan vaalikentillä erityisen paljon koulutuksesta. Eikä ole suuri yllätys, että eduskunnan valiokunnista häntä kiinnostaa erityisesti sivistysvaliokunta. Hiltunen kiteyttää, että koulutus on kivijalka, jonka täytyy olla kunnossa.

– Meidän pitää turvata koulupolku varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti niin, että jokaisella on mahdollisuus opiskella, menestyä ja pärjätä elämässä. Siihen liittyy esimerkiksi kaksivuotinen esiopetus, joka on nyt ollut kokeilussa. Tällä kaudella se pitää muuttaa koskemaan jokaista, Hiltunen linjaa.

Kuntien välillä on eroja siinä, miten opetusta järjestetään. Hiltunen pitää tärkeänä, että alueelliset erot häivytetään. Hän muistuttaa myös siitä, että peruskoulussa joka viides oppilas tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea.

– Sitä ei pystytä tällä hetkellä tarjoamaan eli lakimuutosta tarvitaan tuen järjestämiseen kunnissa, hän kiteyttää.

VAALITULOKSESTA Pia Hiltunen toteaa, että on harmi, ettei SDP ollut suurin puolue. Hän kuitenkin katsoo, että kun kaikilla puolueilla pitää olla ensisijaisena tavoitteenaan tehdä kansalaisten edun mukaista politiikkaa, on maaliintulojärjestystä tärkeämpää puolueiden kyky yhteistyöhön.

– Katsotaan, miten asiat lähtevät etenemään, millaiset tulokset hallitusneuvotteluissa saadaan aikaiseksi. Olen aiemminkin sanonut, että ei minusta olisi mahdottomuus esimerkiksi kokoomuksen kanssa sinipunaa muodostaa, mutta ei minulla ole siihen mitään vahvaa kantaa, hän puntaroi hallituskuvioita.

Marinin päätös jättää SDP:n puheenjohtajuus taakseen on Hiltusen mielestä hyvin ymmärrettävä. Ajat ovat olleet vaikeat – koronan hoito, Ukrainan sota, energiakriisi.

– Sanna Marin on minusta hoitanut homman hyvin. Jännityksellä odotan, miten tästä eteenpäin – kenestä tulee puolueelle uusi johtaja.

Juha Viitala. (Kuva: SDP)

SATAKUNNAN vaalipiiristä Raumalta uutena tulokkaana eduskuntaan päässyt Juha Viitala odottaa innolla uutta. Hän kertoo, että alkuviikon aikana on ehtinyt käydä läpi monta tunnetta pelonsekaisesta fiiliksestä puhtaaseen innostukseen. Jännitystä on hälventänyt muun muassa kansanedustajan hommista maakuntajohtajaksi siirtyneen Kristiina Salosen (sd.) kanssa juttelu.

– Hän on pitkäaikainen kaverini jo lukioajoilta. Häneltä olen saanut vähän sellaista tietoutta, että mitä tämä kaikki nyt tarkoittaa ja miten nämä lähipäivät tässä menevät, ensimmäistä kertaa eduskuntaavaaleissa ehdolla ollut Viitala kertoo.

Viitalan äänipotti oli 4238 ääntä, joista yli 80 prosenttia tuli hänen kotikaupungistaan Raumalta. Hän arvioi, että kolme kautta kansanedustajana toimineen Salosen luovuttua pestistä, paljon ääniä etsi nyt uutta osoitetta.

– Totta kai, kun olemme samasta puolueesta, niin niitä ääniä tuli varmasti minulle. Mitä nyt olen alkuviikon aikana kaupungilla pyörinyt, niin aika monenlaiset ihmiset ovat kertoneet äänestäneensä minua. Sanoisin, että äänestäjäkunta on ollut profiililtaan monipuolinen ja laaja, Viitala puntaroi.

Eduskunnan valiokunnista Viitalaa kiinnostavat tulevaisuusvaliokunta, talousvaliokunta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, miksei liikenne- ja viestintävaliokuntakin. Niiden käsittelemiin teemoihin liittyvät myös asiat, joihin hän haluaa kansanedustajana erityisesti vaikuttaa.

– Kun olen ollut koko ikäni töissä vientiteollisuudessa – metsäteollisuudessa – on viennin merkitys ollut minulle aina selvä. Tiedän, mitä se tarkoittaa Suomelle, että me myymme täältä tuotteita ulkomaille. Työsuojeluvaltuutettuna tietysti työelämän pelisääntöihin liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Reilu työelämä ja tasa-arvo – sellainen yhteiskunta, jossa kaikilla on mahdollisuus luoda oma hyvä tulevaisuus – nämä ovat minulle ne isoimmat arvot ja asiat, Viitala sanoo.

Vientiteollisuuden kannalta tärkeä asia on myös se, että koulutusasiat ovat kunnossa. Viitalan mukaan olennaista on saada koulutus ja työpaikkojen tarpeet kohtaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

– Satakunnassa tietysti myös rautatiet, tieverkot – vientiteolisuuden syöttöliikenteet satamille ja niin edelleen – ovat tärkeitä. Se on tässä maailmantilanteessa myös huoltovarmuuteen liittyvä asia, hän huomauttaa.

EDUSKUNNASSA Juha Viitalalla on entuudestaan joitakin tuttuja, joten hän uumoilee siirtymän uuteen pestiin sujuvan myös siinä mielessä mukavasti. Elämä ja arki muuttuvat kuitenkin paljon, se on selvää.

– Toki olen käynyt aiemman työn ja luottamustoimien puolesta käynyt viimeiset 4-6 vuotta aika paljon Helsingissä, mutta en tietenkään samalla tavalla kuin kansanedustajana. Totta kai se vaatii parhe-elämältä joustoja, eikä varmasti vielä osaa sanoakaan, mihin kaikkeen se vaikuttaa, mutta en ole huolissani, tuore kansanedustaja kertoo.

Luottamustoimia Viitalalla on melkoinen liuta niin politiikan kuin ammattiyhdistysliikkeen puolella. Hän on Rauman kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen sekä varajäsenenä aluevaltuustossa. Hyvinvointialueella hän on myös lapset, nuoret ja perheet -lautakunnan jäsen.

– Olen jo ennen ehdolle lähtöä miettinyt, että jos homma menee maaliin, pitää tiettyjä asioita jättää pois ja antaa vastuuta muille. Fokus on täysin eduskuntatyössä ja varmasti kaupungin ja hyvinvointialueen luottamustoimet hoituvat, mutta esimerkiksi Sairauskassa Sampaksen hallituksen ja Vakuutuskassat ry:n hallituksen puheenjohtajuudet ja ammattiosaston hallitushommat ovat sellaisia, joissa on aika paljon töitä ja vastuuta pitää antaa seuraaville henkilöille, hän tuumii.

VAALITULOSTA Juha Viitala pitää SDP:n kannalta hyvänä – on iso juttu, että pääministeripuolueen asemasta kasvatettiin kannatusta ja saatiin lisää paikkoja eduskuntaan.

– Satakuntaa jos peilaan, niin täällähän perussuomalaiset sai kannatusta paljon lisää, mutta kuitenkin me demareina pystyimme pitämään kannatusta hyvällä tasolla myös. Oli niin hilkulla, että SDP:llä olisi ollut kolme kansanedustajaa. Se tietysti harmittaa ihan valtavasti, että paikkoja saatiin vain kaksi. Raumalla taas saatiin pidettyä SDP:n tulos tosi hyvänä, suurin puolue ja 34,3 prosenttia, hän sanoo.

Hallituskuvioista Viitala toteaa olevansa hyvin samoilla linjoilla kuin puoluejohto on lausunnoissaan ollut. Tärkeä asia on, ettei leikkauksia saa kohdistaa ihmisille, joilla on muutenkin vaikeaa.

– Ei hallitukseen voida hinnalla millä hyvänsä lähteä, hän kiteyttää.

Marinin päätöksen luopua puheenjohtajuudesta Viitala otti vastaan samoin kuin Pia Hiltunenkin – ymmärtäen.

– Onhan tässä olut valtavan vaativat vuodet. Marin on tehnyt ihan loistavaa työtä ihan hirveän vaativassa paikassa, hän sanoo.

– Nyt on kyllä mielenkiintoista. Puheenjohtajaksi pitää löytyä vetovoimainen uusi hahmo ja uskon, että näin puolueesta varmasti myös löytyy. Tätä luonnolista jatkumoahan tämä on – jollain vastuut vähenevät ja uusia henkilöitä tulee tilalle vastavuoroisesti lisäämään vastuitaan, Viitala pohtii.

Saku Nikkanen. (Kuva: SDP)

KAIKEN alun pyörityksen ja hämmennyksenkin värittämän ilojuhlan jälkeen innostus on vallannut mielen, tuore kansanedustaja Saku Nikkanen kuvailee tunnelmiaan. Salolainen Nikkanen oli jo kolmatta kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Kliseisesti sanoen siis kolmas kerta toden sanoi?

– No niin juuri, otsikkokamaa, Nikkanen nauraa.

Nikkasen ei ole vaikea arvioida, ketkä häntä ovat äänestäneet. Hän toteaa, että käytännössä salolaiset nostivat hänet eduskuntaan. Hän keräsi kaikkiaan 5808 ääntä, joista 4990 tuli Salosta.

– En mennyt millään pro Salo -kampanjoinnilla, vaan teemani olivat isommat ja ylevämmät, hyvinkin sosialidemokraattiset. Työ, hyvinvointi ja turvallisuus. Mutta ehkä se paikallisuus ja ”Saku Salosta” -tyyppinen ajatus on ollut ihmisille tietyllä tavalla tärkeä juttu, Nikkanen pohtii.

Selvää on, että suuri vaikutus oli myös sillä, että pitkäaikainen salolainen kansanedustaja Katja Taimela (sd.) ei lähtenyt enää ehdolle. Vaalikampanjointi erosikin nyt Nikkasen mukaan siinä mielessä aikaisemmasta, että nyt hänellä todella oli realistinen mahdollisuus nousta eduskuntaan.

– Kiersin tosi ahkerasti ja tein nyt ihan kunnollisen kampanjan. Pistin kaiken peliin, että ei sitten jää mitään jossiteltavaa.

Hän kuvaa tehneensä kampanjaa täysillä, mutta samalla rennosti. Nikkanen on liikunnanohjaaja ja hänellä on muutoinkin vahva tausta liikunta- ja urheiluasioissa. Sen todella huomaa hänen viljelemiensä urheilutermien määrästä.

– En puristanut mailaa liikaa, eikä tukitiimissäkään puristettu. Se varmasti näkyi kaikessa. Teimme kovasti hommia, mutta hyväntuulisesti. Se varmasti tarttui ihmisiin toreillakin, hän kuvaa.

KANSANEDUSTAJANA Saku Nikkanen haluaa tehdä töitä muun muassa työvoimapulan taklaamiseksi. Kohtaanto-ongelmaa on kyettävä korjaamaan myös esimerkiksi matalapalkka-aloilla.

– Koulutuksessa on paljon korjattavaa nimenomaan aikuiskoulutuspuolella, jotta ihmiset pystyisivät kouluttautumaan uusiin tehtäviin ja heillä olisi myös aito mahdollisuus siihen, hän sanoo.

– Olen itse opiskellut kaksi ammattia oppisopimuskoulutuksella. Ehkä sen takia on minulle niin tärkeä, että myös oppisopimuskoulutusta kehitettäisiin entisestään, hän jatkaa.

Nikkanen pitää erittäin tärkeänä myös sitä, että suomalaisten liikkumattomuuteen pyritään vaikuttamaan. Hän kiteyttää, että käsissä on terveyskriisi, joka johtuu liikkumattomuudesta. Nikkanen katsoo, että juhlapuheissa liikkumiseen kannustetaan, mutta kun pitäisi tehdä jotain konkreettista, aletaan puhua siitä, että ihmisten täytyy pitää itse huolta fyysisestä hyvinvoinnistaan.

– Sekin on tietysti ihan totta, mutta yhteiskunnan täytyisi olla huomattavasti kannustavampi sen suhteen, hän sanoo.

Erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista huolehtiminen on Nikkaselle tärkeää. Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka yhteiskunnan tuella hän saattoi jatkaa jääkiekkoharrastustaan 1990-luvun lama-aikana. Yrittäjäperheen lapsi joutui tilanteeseen, jossa perheen tulot romahtivat täydellisesti kahden konkurssin myötä.

– Sosiaaliturvan avulla sain jatkaa rakasta harrastusta ja sillä tavalla saatiin oireileva nuori mies, joka oli klassisen varma esimerkki syrjäytymisvaarassa olleesta nuoresta, pidettyä yhteiskunnassa mukana. Olen kävelevä esimerkki siitä, miten harrastus voi pitää pinnalla, kun muut asiat romahtavat ympäriltä, hän kertoo.

Nikkasta kiinnostaa eduskunnan valiokunnista erityisesti kolme: sivistysvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ulkoasiainvaliokunta. Jälkimmäinen siksi, että hän on työskennellyt ulkomailla ja ollut muun muassa kehitysyhteistyötehtävissä Afrikassa.

EDUSKUNNASSA Saku Nikkasella on entuudestaan jonkin verran tuttuja. Varsinais-Suomen vaalipiiristä Eeva-Johanna Eloranta ja Aki Lindén nyt ainakin. Hän luettelee monia uusia kollegoja, joita hän on vähintään ohimennen joskus tavannut.

– Olen ollut monien kanssa tekemisissä, mutta en minä oikein kenenkään kanssa vielä kalakaveri ole. Eihän se haittaisi, vaikka sieltä jostain kalakaveri tulisi, Nikkanen nauraa.

Arjessa muuttuu nyt varmasti paljon, Nikkanen pohtii. Hektistä ja Helsinki-painotteista tulee varmasti olemaan, hän sanoo. Samalla täytyy pitää huoli siitä, että on perheen – vaimon, 7-vuotiaan tyttären ja 10-vuotiaan pojan – kanssa läsnä kotona niin paljon kuin mahdollista.

– Nyt kun on uusi ja on paljon omaksuttavaa, niin pitää miettiä sitäkin, että miten kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja muut luottamustoimet sujuvat. Ajattelen niin, että minulla on kesätaukoon asti ainakin aikaa katsoa ja miettiä rauhassa. Kyllä siinä sitten näkee, että jos äijä on aivan puolikuollut, niin eihän siitä silloin mitään tule ja on tehtävä ratkaisuja, Nikkanen kertoo.

Vaalituloksesta Saku Nikkanen toteaa, että se oli niin hyvä, ettei hallitusovea kannata suorilta sulkea, vaan sen taakse kannattaa katsoa. Toki hallitukseen ei pidä lähteä Nikkasenkaan mielestä hinnalla millä hyvänsä. Marinin päätöstä hän kuvaa yllätykseksi, joka ei ehkä sittenkään ollut niin suuri yllätys.

– Onhan hänellä ollut ihan todella raskas rupeama. Hän on antanut niin paljon ja hän joutui hyppäämään syvään päätyyn. Ei voi kuin hattua nostaa ja kumartaa, miten hyvin hän on pystynyt tehtävän hoitamaan, Nikkanen kiittää.

Juttua korjattu 8.4.2023 kolo 15.45: Poistettu Pia Hiltusen tiedoista aluevaltuutettu.