Hän viittasi Afganistanin tilanteeseen.

Hän jatkoi, että EU:n turvallisuus- ja puolustustoiminnan ohjenuoraksi valmistellaan parhaillaan strategiseksi kompassiksi kutsuttua asiakirjaa.

– Keskustelu Euroopan roolista maailmassa on varmasti tarpeen.

Puheen jälkeen mediatilaisuudessa teema EU:n roolista Afganistanin tilanteen hoidossa jatkui. Niinistö kertasi EU:n esittäneen pyynnön muun muassa Suomelle, että se auttaisi EU:n palveluksessa olevien ihmisten evakuoimista maasta.

Kun Niinistö katsoo Euroopan tarvitsevan omaa voimaa, hän totesi, ettei tarkoittanut pelkästään fyysistä sotilaallista voimaa vaan päättäväisyyttä ja yhteneväisyyttä.

– Vaikkakin sitten ihan pienimmän yhteisen tekijän kautta. Ja tällä tarkoitan sitä, että meillä EU:n jäsenillä eurooppalaisen perinnön myötä on kuitenkin selkeitä sellaisia käsityksiä, joista voimme ikään kuin pienimmän yhteisen nimittäjän löytää ja toimia sitten siltä pohjalta ja yrittää rakentaa siitä. Nyt ehkä väliin yhteistyön rima on niin korkealla, että jotkut sen sitten aina pudottavat.

Media kysyi Niinistöltä myös kantaa ihmisten määrään, joka on linjattu evakuoitavaksi Suomeen Afganistanista.

– Minulla ei ole siinä suhteessa mitään huomautettavaa, hän totesi.

Niinistön mukaan hallituksen linjaukset ovat olleet nopeita ja kohdallaan.

Kun Suomi päätti evakuointioperaatiosta, eri laeista jouduttiin etsimään pohjaa sen toteuttamiseksi. Niinistö kommentoikin, että niin kutsutussa kansainvälisen avun laissa voi olla parantamisen varaa.

Hän kaipaili kotimaiseen lainsäädäntöön sellaista selvää lainsäädäntöä, jossa todettaisiin, että Puolustusvoimat voivat antaa tämäntyyppistä apua muun suomalaisen viranomaisen pyynnöstä Suomen rajojen ulkopuolella.

– Sellainen meiltä nyt vaan puuttuu. Kansainvälinen apulakihan lähtee kansainvälisestä pyynnöstä, Niinistö tiivisti ongelmaa.

Suurlähettiläspäivien puheessaan Niinistö palasi myös valtiopäivien avajaispuheeseensa vuodelta 2016.

Tuolloin 2016 hän antoi ymmärtää, etteivät kansainväliset pakolaissäännökset ole enää ajan tasalla. Hän sanoi olevansa varma, että jos kansainvälisiä säädöksiä ja niihin perustuvia kansallisia säädöksiä tehtäisiin nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi. Ihmisoikeuksista kuitenkin pidettäisiin kiinni ja hädässäolevia autettaisiin. Lue 2016 puhe tästä linkistä

– Moni ei siitä silloin pitänyt, kun viittasin arvomaailmaamme syvästi liittyvään dilemmaan – siihen, soveltuvatko vanhat sopimukset aivan toisiin olosuhteisiin. Standardimme ovat korkealla koetuksella. Se ei ole yksittäisten maahanmuuttajien vika. Mutta muuttoliike haastaa EU:n haastamaan omat periaatteensa. Kyetäänkö todella kovan paikan tullen pitämään ihmisoikeussopimuksista kiinni niin kuin me itsellemme uskottelemme? Ja ellei, mitä sitten tapahtuu? Euroopan on jo nähty suojaavan itseään piikkilangoilla ja push back -toimin. Periaatteista on hiljaisen hyväksynnän kautta päädytty tulkinnan tielle, hän sanoi tänään suurlähettiläspäivillä.

Niinistön mukaan ongelma on taas kerran kääntymässä akuutimmaksi, kun muuttoliikkeen voimistumisesta muualtakin kuin Afganistanista on selviä merkkejä.

– Keskustelu Saksan ja Ranskan johdolla on nyt jo nyt käynnistynyt siitä, miten vuoden 2015 kriisiksi yltyneiden kehityskulkujen toistuminen tällä kertaa voitaisiin välttää. Tähän keskusteluun Suomenkin on syytä aktiivisesti osallistua. Tyydyttävä tasapaino periaatteiden ja realiteettien välillä on löydettävä. Täydellistä emme siitä saa, hän jatkoi puheessaan.

Median edessä Niinistö jatkoi pohdintaansa sanoen, että tuolloin ei oltu kovinkaan valmistauduttu.

– Nythän sekä (Angela) Merkel että (Emmanuel) Macron yhdessä totesivat, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla vältetään tuo 2015 kriisitunnelma. He eivät yksilöineet niitä tarkemmin, mutta ymmärsin, että se tarkoittaa lähialueella auttamista. Se kai se on ainoa mahdollisuus tai mahdollisuus välttää sitten massaliikenteen syntyminen, Niinistö sanoi medialle.

– Onko tässä nyt sellainen tilanne, että me uskottelemme noudattavamme näitä vanhoja sopimuksia ja toimimme kaikin tavoin, ettei se noudattamistilanne tulisi vastaan. Kyllä tällaisesta älyllisestä tai asenteellisesta ristiriidasta täytyy osata keskustella ja se täytyy osata itselleen tunnustaa myöskin, hän jatkoi.

– Afganistanin asetelmassa vääjäämättä heijastuu myös suurvaltakilpailu. Tuskin kukaan, Kiina sen paremmin kuin Venäjä, haluaa islamistisen ääriliikkeen valtaannousua omilla lähialueillaan. Alueellinen vakauskaan ei ole heille yhdentekevä asia. Mutta sekä Pekingissä että Moskovassa on jo varmasti tehty tulkinta siitä, että Afganistanin kohtalo osoitti, ettei Yhdysvallat ja koko länsi onnistu arvomaailmansa viennissä. Osuupa tulkinta lännen heikkoudesta oikeaan tai ei, epäilyjen varjosta on vaikea irtautua, Niinistö sanoi tänään puheessaan.

Tiedotustilaisuudessa Niinistö tarkensi esittäneensä vain epäilyksen, mahdetaanko nyt idässä ajatella, että länsi on heikko.

– En minkäänlaista kannanottoa siihen.

Niinistö nosti esiin blokkiutumisen, josta hän oli puhunut jo myös puheessaan.

– Se blokkiutuminen tapahtuu kyllä Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Me olemme nähneet blokkiutumista ennenkin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä. Nyt asetelmat tuntuvat vähän samantyyppiseltä, että siihen suuntaan ollaan menossa, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Puheessa hän puhui myös Helsingin hengestä. Helsingin Etyk-huippukokouksesta tulee vuonna 2025 kuluneeksi viisikymmentä vuotta.

– Tästä lähtökohdasta, luottamuksen rakentamisesta, olen esittänyt Helsingin hengen elvyttämistä globaalilla tasolla. Onnistuessaan aloitteen määränpäänä voisi olla jopa Helsingin hengen huippukokous, Etyj-yhteydestä selvästi erillinen tapaaminen, jossa olisi riittävän kattava päämiesedustus eri maanosista. Tuloksena voisi olla sitoumus menettelyihin ja tapoihin, joilla pyrimme yhdessä ihmisvelvollisuuksiemme täyttämiseen, hän totesi.

Medialle Niinistö kuvasi Helsingin hengen pääsisältöä seuraavasti:

– Synnytetäänkö ja kyetäänkö synnyttämään keskustelua, joka ylittäisi blokkirajan, maantieteelliset rajat, aatteiden rajat ja intressien rajat.

– Minusta me tarvitsemme sitä.