Nuorisobarometrin mukaan joka toinen nuori suhtautuu pessimistisesti maailman tulevaisuuteen, 53 prosenttia on huolissaan koulutuspaikan saannista ja 70 prosenttia kokee paineta ja epävarmuutta työn saamisesta.

– Mediassa näkyvät luvut nuorisotyöttömyydestä lisäävät varmasti epävarmuutta, mutta todellisuudelta ei saa sulkea silmiä. Nyt tarvitaan ratkaisuja, jotka vahvistavat nuorten uskoa työelämään ja ehkäisevät työelämäpelkoa, Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Kasper Laaksonen sanoo tiedotteessa.

Akavan opiskelijat ja STTK-Opiskelijat katsovat, että työuran aloitukseen liittyviin huoliin voidaan vastata muun muassa painottamalla koulutuksen rahoituksessa valmistuneiden työllistymistä, tiivistämällä oppilaitosten, työnantajien ja työllisyyspalveluiden yhteistyötä sekä valtakunnallistamalla ja laajentamalla kesätyöseteli koskemaan 15-28-vuotiaita.

– Yksi konkreettinen askel on nuorivaikutusten arviointi kaikissa merkittävissä päätöksissä. Tämän pitää tapahtua vielä tämän hallituskauden aikana. Kun päätetään esimerkiksi koulutusleikkauksista, opiskelijoiden toimeentulosta tai mielenterveyspalveluista, pitäisi aina arvioida etukäteen, mitä se tarkoittaa nuorille. Me arvioimme jo talousvaikutuksia ja ympäristövaikutuksia – aivan yhtä tärkeää on arvioida, miten päätökset vaikuttavat nuorten elämään, Virta sanoo.

Virta ehdottaa myös nuoriasiavaltuutetun viran perustamista, onhan Suomessa jo lapsiasiavaltuutettu ja vanhusasiavaltuutettu.

– Suomeen tarvitaan nuoriasia­val­tuu­tettu valvomaan nuorten aikuisten oikeuksien toteutu­mista, mutta asialle ei tunnu löytyvän poliittista tahtoa hallituksesta. Jos hallitusta todella kiinnostaa saada aikaan muutosta nuorten hyvinvoinnissa, se edistää nuoriasiavaltuutetun viran perustamista vielä tällä hallituskaudella, hän vaatii.

VIHREIDEN kansanedustaja Inka Hopsu puolestaan vaatii miljardin panostusta korkeakoulun aloituspaikkojen lisäämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Korkeakoulujen ovia kolkuttaa vuodesta toiseen noin 40 000-60 000 nuorta, eli lähes yhden ylimääräisen ikäluokan verran. Nykyisellä koulutusvolyymillä tämä jono purkautuu hitaasti, eikä paikkoja siksi riitä tarpeeksi nuorille toisen asteen tutkinnon juuri suorittaneille, Hopsu sanoo tiedotteessa.

Vihreät ovat esittäneet myös ensikertalaiskiintiön joustamista siten, että ensimmäisen 60 opintopisteen suorittaminen ei vielä kuluttaisi sitä. Näin voisi helpommin ottaa vastaan vähemmän haluamansa opiskelupaikan, kun pisteitä ei tarvitsisi säästellä seuraavaan hakuun.

Nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista tavoittelee korkeakoulututkintoa. Kuntaliiton sivistys ja hyvinvointi -yksikön johtajan Susanna Huovisen mukaan koulutuksen merkitys tunnistetaan nuorten keskuudessa vahvasti, mutta samalla on tärkeää pitää koulutuspolut monipuolisina.

– Osaamistason nostaminen on tärkeää, mutta nuorten ei pidä kokea, että vain yksi koulutuspolku on arvokas. Myös ammatillinen koulutus tarjoaa vahvan väylän työelämään ja mahdollisuuden jatkaa myöhemmin korkeakoulutukseen, Huovinen sanoo tiedotteessa.

– On hyvä pysähtyä pohtimaan, miltä aikuisten jatkuva huolipuhe koulutuksesta kuulostaa nuorten korvissa. Keskustelemme paljon Pisa-tuloksista ja koulutustason nostamisesta, mutta nuorille viesti voi näyttäytyä paineena. Siksi meidän on pidettävä huolta siitä, että jokaiselle nuorelle, myös maahanmuuttajataustaisille, avautuu kannustavia koulutuspolkuja, hän sanoo.

NUORISOBAROMETRI nostaa esiin myös nuorten kokemuksen siitä, että heidän paineitaan aliarvioidaan. Kuntaliiton mukaan nuorten kuuleminen ja todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeä osa ratkaisua.

– Nuorten osallisuutta ei voi rakentaa vain yhden rakenteen varaan. Esimerkiksi nuorisovaltuustot ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös muita erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa. Vaikutusmahdollisuuksia on kehitettävä yhdessä nuorten kanssa, eikä aikuisten lähtökohdista käsin, Huovinen sanoo.

Nuorten hyvinvointi ja osallisuus ovat Huovisen mukaan entistä tärkeämpiä myös väestönmurroksen vuoksi. Kun nuorten ikäluokat pienenevät monilla alueilla, jokaisen nuoren mahdollisuudet kouluttautua, työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan ovat koko maan tulevaisuuden kannalta ratkaisevia.

– Väestönmurroksen Suomessa nuorten hyvinvointi ei ole vain nuorisopolitiikkaa, vaan koko yhteiskunnan tulevaisuuskysymys.

– Edellisten sukupolvien mallit eivät aina istu tämän päivän nuorille. Nuoret kokevat usein joutuvansa selittämään valintojaan – miksi opiskelu kestää pidempään, miksi työura ei ole suoraviivainen tai miksi elämä ei etene vanhojen aikataulujen mukaan. On tärkeää, että annamme uudelle sukupolvelle tilaa rakentaa omannäköistään tulevaisuutta, Huovinen sanoo.

SDP:N kansanedustaja Paula Werning puolestaan muistuttaa, että nuorten toivottomuus on myös turvallisuuskysymys. Hän nostaa esiin nuorisorikollisuuden ja tarpeen tarkastella sen juurisyitä.

– Nuorisorikollisuudesta puhutaan nyt paljon, mutta liian vähän siitä, miksi osa nuorista ajautuu rikosten polulle, Werning sanoo tiedotteessa.

– Turvallisuutta ei rakenneta pelkästään rikoslailla ja rangaistuksia kiristämällä. Turvallisuus rakentuu joka päivä kouluissa ja nuorisotyössä. Kun nuori kokee olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa, häntä on vaikeampi houkutella rikoksen tielle.

Werningin mukaan turvallisuuspolitiikka ei ole pelkästään kovia keinoja ja kovaa politiikkaa.

– Tulevaisuuden turvallisuuspolitiikkaa on myös se, että jokainen nuori löytää paikkansa koulussa, harrastuksissa ja työelämässä.