Lindtman esitteli ajatuksensa SDP:n puoluejohdon ja eduskuntaryhmän työvaliokunnan kesäkokouksessa Helsingissä. Ajatuksen pontimena oli Petteri Orpon (kok.) hallituksen tällä viikolla lanseerattu rasismin vastainen kampanja, johon hallituspuolue perussuomalaiset ei ole puolueena osallistumassa. Orpo avasi Me puhumme teoin -kampanjan tiistaina.

PARI tuntia kampanjastartin jälkeen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, ettei puolue todennäköisesti ole lähdössä kampanjaan mukaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä puhui puolueen kesäkokouksen puheessaan samana päivänä poseerauskampanjasta.

– Nyt tässä kampanjassa, jossa on kyse teoista, ensimmäinen teko kampanjan julkistamisen jälkeen oli perussuomalaisten teko, jolla he vähättelivät ja suoranaisesti kiistivät koko ongelman olemassaolon. Se kertoo kaiken tämän hallituksen aidosta sitoutumisesta ihmisten yhdenvertaisuuteen ja rasismin vastaiseen työhön, Lindtman totesi.

Lindtman hahmottaa perussuomalaisten hallitustaipaleella toistuvan kaavan, jossa puolue tai sen edustajat tekevät pakotettuna vain sen mikä on välttämätöntä ja minimi. Hän nostaa esimerkeiksi viime kesän rasismikohua seuranneen hallituksen julkilausuman mutta myös elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) puheet Helsingin Sanomista häntä itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä.

– Sen jälkeen he ryhtyvät toisella kädellä vähättelemään tilannetta. Tämä on toistunut. Sama nähtiin viime kesänä. Se nähtiin kesän Rydman-keskustelussa sen jälkeen, kun pääministeri vakuutti, että hän on käynyt keskustelun ja asiat on nyt kunnossa, niin Rydman tuli ja sanoi, että Helsingin Sanomia olisi pitänyt kritisoida vielä enemmän.

– Ongelmat eivät ole poistuneet mihinkään ja tilanne jatkuu niin kauan kuin pääministeri sen sallii.

SDP ehdottaa Lindtmanin mukaan puolueille erityisen hyvin soveltuvaa käytännön toimenpidettä, rasismin vastaisen peruskirjan allekirjoitusta, joka velvoittaisi puolueet kitkemään rasismia oman toimintansa piiristä. Eduskuntapuolueista muun muassa perussuomalaiset ei ole vuonna 2017 tapahtuneen puheenjohtajavaihdoksen jälkeen asiakirjaa allekirjoittanut.

– Siitäpä on aikaa ja olemme nähneet myös muutoksia tässä poliittisessa kentässä. Mielestäni se on nyt mittari sille, että ovatko hallituspuolueet aidosti sitoutuneet rasismin vastustamiseen.

PERUSKIRJAN sitoumukset ovat Lindtmanin mukaan vahvoja. Peruskirjassa sitoudutaan torjumaan kaikkia rasistisen väkivallan muotoja sekä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Sitoudutaan kieltäytymään näyttämästä, julkaisemasta tai levittämästä näkemyksiä, jotka herättävät tai lietsovat ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä. Lisäksi sitoudutaan puuttumaan kaikenlaiseen rasistiseen käyttäytymiseen ja rasistisiin mielipiteisiin.

– Nyt olisi mahdollisuus puhua teoin. Mikäli hallituspuolueet päättäisivät, että kaikki allekirjoittavat uudelleen tämän peruskirjan, niin en usko, että oppositiosta yksikään puolue siitä jäisi pois, Lindtman sanoo.

Vuonna 1998 syntynyt rasismin vastainen peruskirja perustuu Euroopan parlamentin ja EU:n komission rasisminvastaiseen työhön.