Tänään koolla ollut Helsingin piirikokous on päättänyt ehdottaa SDP:n puoluevaltuustolle Heinäluoman nimeämistä ehdolle.

Heinäluoma toteaa miettineensä huolella ehdokkuuttaan.

– Rohkaisua ja toivetta on tullut pidemmän aikaa, että lähtisin ehdokkaaksi. Sitä on tullut tasaisesti eri puolilta maata, paljon tietysti Helsingistä mutta myös koko Suomesta.

Heinäluoma oli Suomessa edellisten eurovaalien suurin ääniharava miltei 130 000 äänen potilla.

– Kyllä tässä on edellytykset siihen, että SDP voi hyvin nostaa paikkamääräänsä 50 %:lla, vähintään yhdellä mepillä.

TULEVALLA EU-vaalikaudella pöydässä on järkälemäisiä asioita, jotka vaikuttavat suuresti myös Suomeen.

Yksi on EU:n laajeneminen, kun useampi Itä-Euroopan ja Balkanin maa haluaa Ukrainaa myöten edetä kohti jäsenyyttä. Parlamentti on tärkeässä asemassa laajentumisesta neuvoteltaessa.

– Halukkuutta tulla klubin jäseneksi on todella paljon. Se kertoo siitä, että EU on onnistunut ja se on vetovoimainen. On Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle hyvä asia, että uusia kandidaatteja tulee.

Heinäluoma painottaa, että on tärkeä pitää kiinni siitä, että tulijat täyttävät EU:n vaatimat jäsenyysehdot eli noudattavat samaa yhteistä arvomaailmaa, ovat sitoutuneet oikeusvaltioon ja että niillä on toimiva markkinalous sekä korruption vastaiset säännöt.

– Ei voida tinkiä ja rakentaa ohituskaistoja, joissa yhdessä sovitut ehdot unohdettaisiin.

EU on ollut tärkeässä roolissa myös, kun se on tukenut Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa.

Heinäluoma painottaa, että Suomella on erityinen intressi, että Ukraina pärjää ja pystyy palauttamaan omat rajansa ja itsemääräämisoikeutensa.

– Meillä on kaikki syyt tukea Ukrainaa. EU-parlamentissa on säilynyt erittäin laaja tuki Ukrainalle. Siellä en näe minkäänlaisia lipeämisen piirteitä. Kaikki ymmärtävät, että EU on myös turvallisuusyhteisö ja sen täytyy edesauttaa turvallisuutta myös lähialueilla ja olla valmis ottamaan Ukraina jäseneksi.

– Suomalaiset ovat aina ajatelleet, että unionin jäsenyys oli meille turvallisuusratkaisu. Nyt näen, että myös suurten jäsenmaiden parlamentaarikkojen keskuudessa on sama havainto. Tämä on iso muutos. Nyt myös saksalaiset, ranskalaiset ja italialaiset näkevät, että heidänkin turvallisuutensa takia tarvitaan unionia, sen yhteistä toimintaa ja päätöksentekoa sekä kykyä vaikuttaa lähialueilla, esimerkiksi Venäjän toimintaan.

Juuri tällä viikolla EU:n komissio suositteli jäsenyysneuvottelujen aloittamista Ukrainan kanssa. Heinäluoma painottaa, että Ukrainaa on tuettava uudistuksissa. Katteettomiin lupauksiin ei pitäisi kuitenkaan sortua ja jäsenehdot on täytettävä.

– Tässä suomalaisten kannattaa olla sillä kannalla, josta meidät tunnetaan eli tehdään, mitä on luvattu tehdä ja kun täyttää ehdot ja kriteerit, otetaan jäseneksi, Heinäluoma sanoo.

Minkään maan kohdalla jäsenyyden kriteereitä ei pidä Heinäluoman mukaan mennä tulkitsemaan uudelleen, leventämään tai ohittelemaan ja luomaan tällä tavoin höllempiä kriteereitä diplomaattisten tai ulkopoliittisten syiden perusteella.

– Jotta unioni toimii, kaikkien pitää sitoutua samoihin periaatteisiin.

YKSI iso tulevan EU-kauden asia ovat unionin päätöksentekotavat. Heinäluoma toteaa, että joillakin alueilla tarvitaan enemmän Eurooppaa. Toisaalta EU ei saa sekaantua jokaiseen asiaan, jos se voidaan hoitaa jäsenmaassakin.

– Minä olen läheisyysperiaatteen suuri kannattaja. Päätetään asiat mahdollisimman lähellä ihmisiä ja siirretään EU:lle ne asiat, joita jäsenmaassa ei voida hoitaa.

Ulkopolitiikasta päätettäessä Heinäluoma näkee vankat perusteet siirtyä määräenemmistöpäätöksiin. Näin kannanotot syntyvät ajoissa ja niillä on vaikuttavuutta.

Jäsenmaiden käsissä on puolestaan pidettävä esimerkiksi tuloverotukseen ja koulutuspolitiikkaan liittyvät asiat. Heinäluoma sanoo, että tällä tavoin tulee parempaa jälkeä.

Puolustuspolitiikkaan Heinäluoma haluaa enemmän yhteistyötä. Yhteistä puolustusta on vahvistettava.

– Tässä Suomi olisi suuri edunsaaja rajamaana. Meillä on kaikki edellytykset puhua yhteisen puolustuksen hankkeiden puolesta.

HEINÄLUOMA nostaa esiin myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden puhuen “sosiaalisesta sydämestä”.

– EU:lla täytyy olla sanottavaa, kun puhutaan työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksista.

Hän nostaa esimerkkinä pöytään alustatyöntekijöiden kuten Woltin ja Uberin työntekijöiden oikeudet.

– On perusteltua, että näihin saadaan yhteiseurooppalaista minimisäännöstöä, joka parantaa ihmisten elämisen edellytyksiä. Kun ollaan yhteisillä markkinoilla, on tärkeää, että on myös yhteiset pelisäännöt. Näin ei kilpailtaisi sillä, kuka hoitaa heikoimmin työntekijöittensä asioita.

Työn ja toimeentulon kysymyksien hän näkee olevan myös keskeinen vaalikeskusteluteema. Tarkemmin kyse on ihmisten työllisyydestä ja toimeentulosta, joita inflaatio on rokottanut.

– Tässäkin EU:lla on sanottavaa. Se voi vaikuttaa esimerkiksi yhteisen energiapolitiikan periaatteisiin, jotta energia- ja elinkustannuksia saadaan alas.

Heinäluoma toteaa, että kaikki edellämainitut asiat ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, mihin EU:ta tarvitaan.

– Tämä innostaa minua olemaan mukana vaaleissa. EU on meille työkalu hoitaa suomalaisten asioita.

HEINÄLUOMA on penännyt EU-päätöksenteossa Suomelta rohkeutta esittää omat tavoitteensa.

– Eivät ne aina toteudu sellaisenaan. Mutta jos liian pitkään peesaa ja odottaa, silloin ei vaikuta ollenkaan. Koskivatpa tavoitteet talous- tai rahaliiton uusimista, ulkopolitiikan päätöksentekoa tai työntekijöiden oikeuksia, Suomen pitäisi uskaltaa puhua omien asioittensa puolesta.

– Tärkeintä on, että Suomella on rakentava ote. Jos näin on, silloin voi välillä olla myös kovana omien tärkeiden asioiden puolesta. Esimerkiksi metsäasioissa meidän täytyy olla valmiita puolustamaan omia näkemyksiämme, koska metsät ovat meille poikkeuksellisen tärkeitä EU:n metsävaltaisimpana maana.

Heinäluoma lisää kuitenkin, että jos Suomi on jatkuvasti pelkästään änkyrälinjalla, painoarvo voi hävitä.

– On parempi olla aloitteellinen ja rakentava, sillä silloin voi olla myös kova. Mutta jos yrittää olla vain kovana koko ajan, pienen maan huuto ei muutu tehoksi eikä uskottavuudeksi.

Heinäluoma on penännyt Suomelta voimakkaampaa ennakkovaikuttamista EU-asioihin. Nyt hän kertookin seuraavansa tarkkana, miten Orpon hallitus käynnistelee omaa EU-vaikuttamistaan.

Tällä viikolla on puhuttanut EU:n ennallistamisasetus, johon jäsenvaltiot ja EU-parlamentti ovat saaneet sovittua yhteisen kannan. Nyt Suomessa hallituksen pitäisi saada aikaan oma kantansa.

Heinäluoma näkee EU:n kannan kulkeneen Suomen kannalta hyvään suuntaan. Siksi Suomen olisi nyt osattava käyttää tilanne hyväksi.

Millä tavalla?

– Sillä tavalla, että ollaan valmiita tukemaan positiivisesti muuttuneita kohtia uudessa kompromississa, ettei nyt jäädä mököttämään ja ihmettelemään.

EU:N ilmastopolitiikka on myös yksi ensi kauden isoja asioita. Heinäluoman mielestä EU on edennyt tällä saralla jopa hämmästyttävän hyvin.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) pyrkii ohjaamaan EU:ta vihreän siirtymän tielle, ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

Heinäluoma kuvaa ohjelmaa välttämättömäksi ylipäänsä jo sen vuoksi, että elämän edellytykset tulevat turvatuiksi.

– Tässä ei ole varaa nukahduksiin, sivulle katselemiseen tai laiskana olemiseen.

Ilmastopolitiikassakin Heinäluoma painottaa myös kansalaisten kuuntelemista ja sitä, että jäsenmailla on oltava liikkumatilaa soveltaa päätöksiä ja toteuttaa tavoitteita.

– Ei ole niin, että yksi ehdoton Brysselissä päätetty tapa kaikissa ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa on hyvä asia, vaan se on niin päin, että pitää olla yhteiset tavoitteet, pääsuuntaviivat sekä jäsenmailla liikkumatilaa.

Eero Heinäluoma saa kukat Helsingin piirin puheenjohtajalta Anita Hellmanilta. Heinäluoma on valmis eurovaaliehdokkaaksi. Kuva: Kalle Mikkolainen