Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren (kuvassa) kertoo Akavan hallituksen käyneen tänään perusteellisen keskustelun hallituksen työelämäuudistusten vaikutuksista ja kiristyneestä tilanteesta sekä siitä ulospääsystä.

– Olemme vastanneet jo lokakuussa hallituksen pyyntöön esittää vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja. Keinomme ovat tasapainoisia ja ottavat huomioon asiantuntijatyön tarpeet, toisin kuin hallituksen keinot. Odotamme yhä vastausta ehdotuksiimme. Teimme tänään päätöksen vastatoimenpiteistä, joiden mukaan etenemme, ellei hallitus ryhdy tasapainottamaan esityksiään, hän sanoo tiedotteessa.

Mitä vastatoimia on luvassa ja millaisella aikataululla, sitä Löfgren ei avaa.

AKAVALLA on yhteensä 36 jäsenliittoa, joissa on kaikkiaan yli 600 000 jäsentä. Jäsenliittoja ovat esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Lääkäriliitto ja Suomen poliisijärjestöjen liitto SPJL.

Torstaina on luvassa SAK:laisten ammattiliittojen laajoja lakkoja. Löfgren ei valota vielä sitäkään, olisivatko Akavan mahdollisesti tulevat toimet vastaavanlaisia.

– Emme ole mukana SAK:n toimenpiteissä, tietenkin täysi tuki heille. Meillä on oma aikataulu ja omantyyppinen suunnitelma. Meillä on ehkä hivenen erilaista tämä jäsenkunnan sijoittuminen työmarkkinoille – on esimerkiksi virkasuhteisia – niin meillä on vähän toisennäköiset speksit, miten ihmisten on mahdollista olla mukana, hän muistuttaa.

Ylipäätään Akava ei Löfgrenin mukaan peilaa toimiaan muiden keskusjärjestöjen toimiin, vaikka toki samansuuntaisesti hallituksen kaavailemia toimia on syksyn mittaan kritisoitukin. Kukin keskusjärjestö ja liitto omine painotuksineen.

– Meillä on kaikilla vähän erilainen se taso, mihin olemme tyytyväisiä. Kaikki etenevät omia rintamiaan, toki toisiamme ymmärtäen, hän kuvailee.

LOKAKUUSSA pääministeri Petteri Orpo (kok.) sai Akavan vetoomuksen, jonka keskeiset osa-alueet ovat resurssien lisääminen työriitojen sovitteluun, työlainsäädännön muutosten tasapainottavat elementit, psykososiaalisen kuormituksen hallinnan parantaminen sekä osaamisen kehittämisen tukeminen.

– Ratkaisukeinomme edistäisivät osaajapulan ratkaisua ja työn tuottavuutta sekä vakauttaisivat työmarkkinoita, Löfgren sanoo tiedotteessa.

Tuntuuko siltä, että ratkaisukeinoihin olisi saatu hallituksen suunnalta vastakaikua?

– Vastakaikua on saatu siinä mielessä, että kyllähän niistä on keskustelu jatkunut senkin jälkeen, kun näitä käytiin pääministerille luovuttamassa. Mutta toisaalta ei meillä ole minkäännäköistä varmuutta siitä, että niillä tosiasiassa olisi merkitystä, Löfgren arvioi Demokraatille.

Löfgren arvostelee tapaa, jolla hallitus on lykännyt vastauksensa antamista siihen, että ”työryhmissä voi yksittäisiä asioita muuttaa”.

– Tämä on ollut se tapa, millä hallitus on halunnut vastata. Se ei meitä tyydytä. Kyllä me tarvitsemme hallituksen taholta enemmän vihreää valoa sille, että on mahdollisuutta aitoon vuoropuheluun hallituksen ja työmarkkinaosapuolten – myös muiden kuin työnantajapuolen – välillä, hän sanoo.

LÖFGRENIN mukaan Akavassa ei hyväksytä sitä, että Orpon hallitus pyrkii edistämään työnantajien näkemyksiä, jotka heikentävät palkansaajan asemaa ja lisäävät epävarmuutta työmarkkinoilla.

– Suomi on sitoutunut edistämään sosiaalista vuoropuhelua eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiä neuvotteluja muiden Pohjoismaiden tavoin. On täysin käsittämätöntä, että neuvottelujen edistämisen sijaan hallitus pyrkii määräämään tämän vuoropuhelun lopputuloksen. Tällaiselle politiikalle on tulossa kallis hinta heikentyvän työllisyyden ja talouden oloissa, Löfgren paaluttaa.

Löfgren painottaa, että työllisyyden nostaminen on myös Akavalle tärkeä tavoite, mutta hänen mukaansa hallitus käyttää sitä verukkeena yksipuolisille työlainsäädännön muutoksille.

– Lainvalmistelussa ei ole löydetty niille juurikaan työllisyys- tai kansantaloudellisia vaikutuksia. Tuoreen Akava Works -selvityksemme mukaan akavalaiset pitävät tärkeänä, että työllisyysvaikutukset osoitetaan luotettavasti, tutkimukseen perustuen ja ratkaisuja haetaan neuvotteluin, Löfgren huomauttaa tiedotteessa.