Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kertoi tapaamisen sujumisesta tiedotustilaisuudessa. Akava luovutti vetoomuksen Orpolle neuvottelujen aloittamiseksi nopealla aikataululla hallituksen suunnittelemista työelämäuudistuksista – linjauksista, joihin Akava suhtautuu kriittisesti ja osin erittäin torjuvasti.

Löfgrenin mukaan Akava on valmis tukemaan hallitusohjelmassa esitettyä uudistusten linjaa, kunhan esityksiin liitetään riittävä tasapaino. Yhteistyö ja vaikeidenkin kysymysten ratkaiseminen yhdessä toisi pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista kehittämiseen

– Emme vieneet pääministerille sitovaa neuvottelutarjousta vaan ratkaisua, miten työmarkkinoiden jumista päästäisiin eteenpäin ilman kahtiajaon lisääntymistä ja tilanteen kriisiytymistä niin, että palkansaajien kannalta uudistukset ovat tasapainoisempia.

Akavan mielestä julkisen talouden vakauttaminen ja työllisyyden nosto vaatii monipuolista tarkastelua ja vuoropuhelua työelämäuudistuksista. Löfgrenistä näyttää nyt siltä, että hallituksen uudistusten tavoitteet kuuluvat lähinnä kategoriaan “toivotaan, toivotaan”. Hän painotti, että Akavalla on valmiutta neuvotella myös vaikeista kysymyksistä.

– Hallitusohjelman kirjaukset ovat viemässä työelämää menneisyyteen. Me emme voi katsoa sitä sivusta.

Löfgren huomautti, että yhdessä tapaamisessa maailma ei tule valmiiksi, mutta hän toivoi, että hallitus harkitsee nyt vakavasti, kuinka työelämäpaketista saadaan tasapainoisempi.

AKAVAN puheenjohtaja huomautti, että myös Akavalla on vaihtoehtoinen tie, jos hallitus ei aloita neuvotteluprosessia työlainsäädännön uudistuksista. Keskusjärjestö ilmoitti tämän viikon alussa kohottavansa järjestöllistä varustautumista.

– Sanoisin, että ei meillä ole loputtomiin aikaa katsoa, vaan kyllä me reagoimme.

Yhdeksi etapiksi Löfgren sanoi työministeri Arto Satosen (kok.) koollekutsumaa seminaaria, jossa käydään läpi hallituksen suunnittelemiä työelämäuudistuksia.

Työelämän laadun parantaminen on Löfgrenille sydämen asia. Hallitusohjelma sisältää tavoitteen työuupumuksesta johtuvien sairauslomien puolittamisesta, mutta konkreettiset keinot uupuvat. Työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia jäämisestä tuli miljardien lasku viime vuonna.

Akavan mielestä tilastojen korjaamiseksi tarvitaan jämäkkä paketti.

– Tarvitsemme lisää työpaikkoja, joissa työntekijät voivat hyvin ja ovat tuottavia, jotta voimme pidentää työuria, lisätä tehdyn työn määrää sekä sitä kautta ratkaista julkisen talouden kestävyyden ongelmaa.

Ikäsyrjinnälle on myös tehtävä Akavan mukaan jotakin, kun jo 50-vuotias alkaa olla kehäraakki työelämässä.

HALLITUKSELLA on suunnitelmissa iso tukku uudistuksia, joita ay-liike on kritisoinut voimakkaasti. Työrauhalakia valmistelleen työryhmän työ päättyi tällä viikolla riitaisana, mutta hallitus jatkaa lain uudistamista. Akavan työmarkkinajohtajan Ville Kopran mukaan palkansaajien näkemyksiä ei kuunneltu työryhmässä tarpeeksi.

Työrauhalain lisäksi Akavaa on pohdittanut muun muassa paikallinen sopiminen, työttömyysturvan heikennykset ja irtisanomisten helpottaminen, vientivetoinen työmarkkinamalli ja valtakunnansovittelijainstituutin tulevaisuus.

– Hallitusohjelman esitys vientivetoisesta työmarkkinamallista on sopimusvapauden periaatteiden vastainen. Me pidämme kiinni siitä, että neuvottelujärjestöillä säilyy vapaus neuvotella. Muutama vientiala ei voi määritellä palkankorotusten tasoa muillekin aloille, Akavan varapuheenjohtaja Katarina Murto painotti.

Hänen mukaansa myös valtakunnansovittelijan toimiston roolia pitäisi kehittää, mutta ei hallituksen ajamalla tavalla. Murto pelkää, että työnantajapuoli menisi automaattisesti työmarkkinaneuvottelujen jatkuessa valtakunnansovittelijan pakeille – sovittelija kun ei voisi ehdottaa yleisen linjan ylittävää ratkaisua.

– Tällä jäykistettäisiin neuvotteluprosessia, pitkitettäisiin työtaisteluja ja valtakunnansovittelijan kädet olisivat sidotut. Tämä ei ole järkevää.

Akava esittääkin, että Satosen järjestämässä seminaarissa käynnistetään neuvottelut keskeisten ammattiliittojen kesken uuden työmarkkinamallin hakemiseksi.

HALLITUS on vedonnut pohjoismaiseen käytäntöön, kun se haluaa heikentää lakko-oikeutta. Akavan varapuheenjohtaja Mikko Salo huomautti, etteivät ruotsalaiset ole rajoittaneet esimerkiksi poliittisten mielenilmaisujen kestoa mitenkään kuten Suomessa nyt suunnitellaan.

Akava suhtautuu myös erittäin kielteisesti yksittäiselle työntekijälle koituvaa rahallista seuraamusta työtaisteluun osallistumisesta.

Salon mukaan pitäisi myös pohtia yhdessä, mitä syitä löytyy työtaisteluille – onko ylipäänsä yhteisymmärrystä, miten palkoista ja työehdoista sovitaan. Akava esittääkin puolueetonta talousyksikköä valtakunnansovittelijan toimistoon pohjustamaan työmarkkinaneuvotteluja.

Paikallisen sopimisessa Akava pitää ongelmallisena sen laajentamista järjestäytymättömään kenttään, jossa ei välttämättä ole tarpeeksi tietämystä työehtosopimuksista ja niiden soveltamisesta.

– Luottamusmiesjärjestelmää pitää hyödyntää viimeiseen saakka ja tärkeää on, ettei luoda järjestelmää, joka kannustaa järjestäytymättömyyteen. Tässä on ison kuperkeikan vaara, työmarkkinajohtaja Ville Kopra huomautti.

AKAVAA eivät miellytä myöskään hallituksen aikeet määräaikaisten työsopimusten helpottamisesta. Varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula kysyi, onko hallituksen pyrkimys viedä työsuhde ikuiseen koeaikaan. Määräaikaisuus koskee erityisesti nuoria ja naisia.

Akavan mielestä hallitusohjelman kirjausta “enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta” pitää tarkentaa. Keskusjärjestö vastustaa myös sitä, että työntekijän irtisanomiseen riittäisi ”asiallinen syy”.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus puolestaan alkaa Akavan mielestä aivan liian aikaisessa vaiheessa, jo kahden kuukauden kohdalla. Varapuheenjohtaja Jari Jokinen totesi, että työssäoloehto työttömyysturvan saamiseen ei myöskään saisi olla liian pitkä. Hallitus on pidentämässä ehtoa 12 kuukauteen.