Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Nyt tuli arvio, alkavatko lakot 1. helmikuuta – moni kysymys hiertää kivenä kengässä

iStock

Solmu teknologiateollisuuden palkankorotuksista on vielä ratkeamatta, ja kohta alkaa olla kiire, mikäli lakoilta halutaan välttyä. Ylempien toimihenkilöiden YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa arvioi, että todennäköisyys niille on suuri.

Marja Luumi

Demokraatti

Akavalaisten neuvottelujärjestö YTN antoi reilu viikko sitten lakkovaroituksen kolmen päivän lakosta noin kymmeneen teknologiateollisuuden sopimusalan yritykseen 1. helmikuuta. Lakon piirissä on noin 5 000 ylempää toimihenkilöä. Samana päivänä omat lakkovaroituksensa antoivat samaan ajankohtaan myös SAK:lainen Teollisuusliitto sekä STTK:lainen Ammattiliitto Pro.

Kertarysäys oli Oksan mukaan viisas alku, koska ay-puoli halusi aloittaa sovittelun samassa aikataulussa.

Hänen mukaansa kaikki kolme teknologiateollisuuden henkilöstöryhmää ovat käyneet koko neuvottelukierroksen ajan keskustelua toimintatavoista.

– Kaikkien kannalta on järkevintä ja huomattavasti helpompaa, että toimimme joko yhtä aikaa tai jonkinlaisessa koordinaatiossa, Oksa perusteli maanantaina YTN:n taustatilaisuudessa.

Jaksotuskaan ei ole poissuljettua: ensin ovat duunarit poissa ja kun he palaavat töihin, työnjohto on lakossa.

OKSA EPÄILI, että lähipäivinä tulisi uusia ilmoituksia lakoista – ja näin kävi: Teollisuusliitto ja Pro kertoivat tiistaina uusista lakkovaroituksista. YTN ei vielä uudesta lakkovaroituksesta ilmoittanut, mutta Oksan mukaan on mahdollista, että myöhemmin tulee kyllä, jos valtakunnansovittelijan toimistolta ei tahdo ratkaisua palkankorotuksia koskevaan työriitaan löytyä.

Kuinka todennäköisenä YTN:n neuvottelupäällikkö pitää sitä, että tuotanto on seis 1. helmikuuta ilmoitetuissa työpaikoissa?

– Arviot ovat aina vaikeita, mutta valitettavan todennäköiseltä se näyttää, vaikka toista tietysti toivon ja siihen pyritään, hän vastaa.

”Viimeiset kortit” ratkaisuille pitää Oksan mukaan katsoa helmikuun loppuun mennessä, koska ”jos ne ovat tekemättä vielä huhtikuussa, olisimme todella isoissa ongelmissa”.

YTN NEUVOTTELI Teknologiateollisuuden työnantajayhdistyksen kanssa elokuun lopusta asti palkankorotuksista ja työehdoista tuloksetta. Sopimukseton tila alkoi joulukuun alusta. Ylemmät toimihenkilöt ajaa ostovoiman alentumista kurovaa palkkaratkaisua.

Yhdeksi ongelmaksi on osoittautunut YTN:n vaatimus yleiskorotuksesta eli kaikille ylemmille toimihenkilöille tulevan palkankorotuksen tasosta.

– Työnantajan viesti on, että yleiskorotuksen osuus pitäisi jäädä mahdollisimman pieneksi, Oksa kertoo.

Kivenä kengässä on myös palkankorotuksiin liittyvä kertaerä. Oksa pitää todennäköisenä, että sellainen löytyy sovintoesityksestä, koska se on ollut koko neuvottelujen ajan esillä jonkinlaisessa muodossa.

Erimielisyyttä on kuitenkin siitä, miten sen kustannusvaikutus otetaan huomioon ja miten se lasketaan. Hankalaksi kysymyksen tekee Oksan mukaan se, että ”könttäsummalle” ei ole mitään vakiintunutta laskentatapaa.

– Työnantaja on lähestynyt sitä samanlaisena eränä kuin pysyvää palkankorotusta, mikä on palkansaajille taas tosi vaikea hyväksyä, koska kertaerä lämmittää vain hetken.

ESIMERKIKSI Saksassa on nähty varsin suuret kertaerät, jopa 3 000 euron suuruiset. Oksa sanoo, että Suomessa puhe on ollut huomattavan paljon pienemmistä eristä.

– Kertaerä voi toki olla osa sopimusta, mutta ei sillä tätä poikkeuksellista tilannetta ratkaista. Jos pieni erä vielä jaksotettaisiin useaan erään, niin eipä siitä paljon verojen jälkeen lämmiketta palkansaajalle jäisi.

Sopimuksen kestosta ei ole vielä varmuutta, mutta 2-vuotinen on edelleen keskusteluissa. Toisen vuoden ratkaiseminen on hankalaa ja siihen onkin haettu erilaisia malleja, jolla sopimista voisi helpottaa.

– Jos sopimuksen esimerkiksi voisi irtisanoa vapaammin, niin kyllä kynnys irtisanoa sopimus olisi paljon korkeammalla, kun molemmat osapuolet tietäisivät, että tämän saan tai tuon menetän.

Oksa pitää tärkeänä, että ratkaisu olisi yhtä vuotta pitempi, sillä heti alkuvuodesta – jos ja kun ratkaisu syntyy nyt nopeasti – hallinnot alkaisivat miettiä syksyä varten neuvottelutavoitteita. Työmarkkinat kaipaisivat siis rauhaa pidemmäksi ajaksi.

YTN:N YKSI tärkeä hallitusohjelmatavoite on uudistaa sovittelujärjestelmää. Mikä siinä nyt mättää? Oksan mukaan järjestelmä ei ole rikki, mutta päivittämisen varaa siinä olisi.
Sovittelijatoimistoon olisi syytä palkata useampi päätoiminen sovittelija, jolla voisi olla alakohtaista osaamista esimerkiksi nimenomaan yksityisestä tai julkisesta sektorista – näin ei nyt välttämättä ole tilanne.

– Meistä olisi hyvä, että tietyn ajan kuluessa sovittelun alkamisesta on pakko antaa sovintoesitys – ovat osapuolet siihen valmiita tai ei. Jos työriita jatkuu, sovittelua olisi myös pakko jatkaa.

YTN:n mielestä sovintoesitysten pitäisi myös olla aina julkisia.

Millä talousluvuilla mennään? Oksa pitää hassuna, että Suomessa aikaa menee mietittäessä, mikä on neuvotteluissa käytettävän talousdatan lähde. Tässä kopiota voisi ottaa Ruotsista, jossa taloustoimisto toimittaa pohjaluvut neuvottelukierrokselle.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE