Turkki antoi aiemmin tällä viikolla pitkään roikkuneen hyväksyntänsä Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Ratifiointi oli asetettu ehdoksi Turkin hävittäjäkauppoihin Yhdysvaltain kanssa. Turkin jälkeen Ruotsin Nato-jäsenyys on ratifioimatta enää Unkarilta.

Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Turkille myydään 40 uutta F-16-hävittäjää sekä päivityksiä 79 hävittäjään, joita maalla on entuudestaan. Kauppa on 23 miljardin dollarin eli noin 21 miljardin euron suuruinen.

Lisäksi Kreikalle ollaan ministeriön mukaan myymässä 40 F-35-hävittäjää, joiden sovittu kauppahinta on 8,6 miljardia dollaria eli noin 7,9 miljardia euroa.

TURKIN parlamentti hyväksyi Ruotsin Nato-jäsenyyden tiistaina yli vuoden kestäneiden viivästysten jälkeen. Turkin ratifiointi astui virallisesti voimaan torstaina, kun asiaa koskeva laki julkaistiin Turkin virallisessa lehdessä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli alkujaan vastustanut Ruotsin Nato-pyrkimyksiä, koska Turkki katsoi Ruotsin hallinnon hyväksyvän kurdiryhmiä, jotka Turkki oli määritellyt terroristijärjestöiksi.

Ruotsi vastasi syytöksiin kiristämällä terrorismin vastaista lainsäädäntöään ja ottamalla muita turvallisuuteen liittyviä askeleita, joita Erdogan oli vaatinut.

Ratifiointia ei kuitenkaan irronnut tämänkään jälkeen, vaan turkkilaispresidentti käänsi katseensa hävittäjäkauppoihin, jotka olivat kohdanneet vastustusta Yhdysvaltain kongressissa. Jumin taustalla olivat Turkin vastakkainasettelu Nato-liittolaisen Kreikan kanssa sekä ihmisoikeusasiat, joiden oli katsottu heikentyneen Turkissa.

YHDYSVALTAIN senaatin ulkoasiain komitean puheenjohtaja, demokraattisenaattori Ben Cardin sanoi perjantaina, että hän hyväksyisi hävittäjien myynnin Turkille. Hän kuitenkin painotti, ettei tämä päätös ollut hänelle helppo.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken oli kertonut Turkille kahden edeltävän vierailunsa yhteydessä, että Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi auttaisi lopettamaan vastustuksen kongressissa.

Kreikka on sen sijaan vastustanut voimallisesti Yhdysvaltain hävittäjäkauppoja Turkin kanssa, koska Kreikalla ja Turkilla on selvittämättömiä aluekiistoja energiarikkaalla Välimeren alueella.

Yhdysvaltalaislähteen mukaan Yhdysvaltain kauppasopimuksen onnistuminen Turkin kanssa oli ensinnäkin kiinni siitä, että Kreikka ei estäisi kauppaa. Tästä syystä Kreikalle luvattiin lähteen mukaan pääsy lisähävittäjiin.