reijo_frank

Nyt voi soittaa kotiin äidille – mutta kohta nollatuntisopimuslaisten tilanne saattaa parantua

Kuva: Johannes Ijäs
Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä tehnyt Operaatio Vakiduuni järjesti eilen mielenilmauksen eduskunnan edessä. Paikalla oli myös kansanedustajia, muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä tehnyt Operaatio Vakiduuni järjesti eilen illansuussa mielenilmauksen eduskunnan edessä. Mukana oli myös kansanedustajia eri puolueista.

Vapaaehtoisten aktiivien liikkeelle laittama kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi tulee syksyllä eduskuntakäsittelyyn.

Mielenilmauksen jälkeen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet järjestivät Eroon nollatuntisopimuksista – Uusi-Seelanti näyttää suuntaa -tilaisuuden, jossa ääneen pääsivät niin poliitikot, järjestöihmiset, tutkijat kuin nollatuntisopimuksien kurjuuden henkilökohtaisesti kokeneet.

Paikalla oli myös apulaispääsihteeri Tom Buckley Uuden-Seelannin Ammattiliitto Unitesta. Uusi-Seelanti on kieltänyt nollatuntisopimukset ja Buckley toivoi, että Suomi voisi olla toinen maa, joka tekee näin. Järjestys olisi näin ollen sama kuin aikanaan äänioikeuden antamisessa naisille.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi, että Suomessa kuullaan usein, että pelisääntöjen luomisesta erilaisen määräaikaisen työn tekijöille seuraisi työpaikkojen menetyksiä. Kansainvälisten tutkimusten valossa tämä ei ole totta.

Tom Buckley todisti, että Uudessa-Seelannissa työttömyys on nollatuntisopimusten kiellon myötä alentunut. Ammattiliitto Uniten tiedossa ei ole merkittäviä hinnannousuja tuotteissa, joita myyvät nollatuntisopimuksista luopuneet työnantajat. Ammattiliiton omalla ihmiset herätelleellä kampanjalla oli maassa merkittävä rooli, että nollatuntisopimuksista tuli parlamentin yksinmielisen päätöksen jälkeen kiellettyjä huhtikuun alusta 2016.

Jo alkuvuonna 2015 kaikki pikaruokasektorin suuret työnantajat lopettivat nollatuntisopimuskäytännön. He takasivat työntekijöille 80 % viimeisten kolmen kuukauden aikana tehdyistä keskityötunneista.

Solidaarisuus työyhteisöissä heikkenee.

Tutkija Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että Suomessa nykyisin jopa 4 % työvoimasta (n. 90 0000) työskentelee nollatuntisopimuksilla. Puolet on alle 25-vuotiaita. Suurin ryhmä ovat opiskelijat, joista suurin osa ei toisaalta kaipaakaan lisätyötunteja.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan nollatuntisopimukset koskevat erityisesti naisia ja naisten heikompi asema työmarkkinoilla tulee niissä kärjistyneesti esiin. Ylipäänsä luonteeltaan epävarman prekaarin työn varaan on vaikea rakentaa pysyvyyttä vaatimaa elämää.

Vuokratyöntekijöiden, nollatuntisopimuslaisten ja muiden prekaaria työtä tekevien neuvotteluasema työmarkkinoilla on heikko. Kilpailukykysopimus ja muut työvoimapoliittiset linjaukset, kuten vaatimukset matalapalkka-alojen määrän kasvusta lisäävät Jakosen mukaan prekaarin työn määrää.

Epävarmat työt kasvattavat köyhyyttä, heikentävät arkipäivän elämänsuunnittelua ja kohdistuvat negatiivisesti niihin, joilla on jo muutoinkin alistettu asema yhteiskunnassa. Työnantajalle nollatuntisopimukset voivat tuntua hyvältä diililtä, mutta ne vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden sitoutumiseen. Työyhteisöt muuttuvat pirstaleiseksi ja niiden solidaarisuus heikkenee.

Jakosen mukaan nollatuntisopimusten pitäisi olla hyväksyttyjä vain silloin, jos kyseessä on työntekijän oma valinta.

Kauhean vaikea siihen on päästä käsiksi.

Edunvalvontakoordinaattori Hanna Sauli, Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä muistuttaa, että alle 18 viikkotyötunnin sopimukset voivat olla tärkeitä muun muassa opiskelijoille. Hän ehdottaisikin, että minimituntimäärän sijasta voitaisiin säätää viikkotuntimäärän maksimivaihteluvälistä. Se toisi ennakoitavuutta myös opiskelijoille ja muille pienillä tuntimäärillä työskenteleville.

0-40 tunnin sijaan voisi esimerkiksi tehdä 5–10-, 10–20- ja 20–40- tunnin sopimuksia. Työsuhde olisi muutettava täysipäiväiseksi, jos työntekijä tekee käytännössä täyttä päivää.

Nollatuntisopimukset aiheuttavat myös työttömyysturvaan kohtuuttomuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa nollatuntisopimuksesta tai osa-aikatyöstä irtisanoutuminen johtaa kolmen kuukauden karenssiin, vaikka työnantaja ei olisi tarjonnut riittävästi tunteja.

Lähihoitaja-kotiavustaja Nina Kokkinen kertoi työskennelleensä henkilökohtaisena avustajana yksityisessä yrityksessä nyt kolme vuotta. Hän kertoo tehneensä säännöllistä työtä, mutta koko ajan nollatuntisopimuksella. Jos työpaikalla alkaa vaatia parannuksia, työtunnit saattavat Kokkisen mukaan helposti vähetä. Hänen kokemuksensa on, että työntekijöitä hallitaan pelolla.

– Useimmilla on niin, että kun tulee riitaa palkasta, tunnit tippuvat. Jos sairastutaan, pelätään, että tunnit tippuvat. Jos asiasta puhutaan edes työpaikan sisällä, tunnit tippuvat, yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi Palvelualojen ammattiliitto PAMista kuvaa nollatuntisopimuslaisten kokemuksia.

Toisaalta kaltoinkohteluun ei tällä hetkellä voi puuttua. Lainsäädäntö ei tarjoa tähän kättä pidempää.

– Jos tunnit on 0-40, ei se ole laitonta, ei siinä ole mitään, mihin oikeasti tarttua. Voi soittaa kotiin äidille, mutta kauhean vaikea siihen on päästä käsiksi. Jos nollasopparilla olevan tai pienillä tunneilla olevan työn menettää, ei ole paljon vaihtoehtoja mihin mennä nykytilanteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi kaupan työttömyys on noin 14 000 ja avoimia myyjän paikkoja on noin 1 700.

– Pienillä paikkakunnilla on vaikea löytää uutta työtä. Jos sitä tarjotaan lähimmästä kaupasta nollasopparilla, se otetaan, Kuntsi maalaa.

Meidän täytyy löytää tärkeimmät kipupisteet.

Hanna Kuntsi uskoo, että nollatuntisopimuksista saadaan vielä Suomessakin aikaan kunnollinen yhteiskunnallinen keskustelu.

– Meillä alkaa olla valtava massa ihmisiä, jotka haluavat tehdä enemmän ja sitoutua työnantajaansa. Tätä keskustelua ei voi enää sivuuttaa sillä, että tämä muoto sopisi opiskelijoille tai pienten lasten äideille, jotka haluavat tehdä pientä päivää.

Operaaatio Vakiduunin keulahahmo, kansalaisaloitteen alullepanija Mika Kolehmainen kiitti SDP:tä siitä, että puolue kokee nollatuntisopimuslaisten aseman korjaamisen tärkeäksi.

– Laittoivat ihan puheenjohtajankin sinne vesisateeseen, Kolehmainen sanoi ja viittasi siihen, että puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) oli paikalla eilisessä mielenilmauksessa.

Kolehmainen tarkensi kansalaisaloitetta siltä osin, että jos työ on esimerkiksi kerhotoimintaa, sitä voisi tarjota alle 18 tuntia viikossa. Varsinaisesti kansalaisaloite esittää nollatuntisopimusten kieltämistä ja osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaikaa.

Tarja Filatov uskoo, ettei saloite mene lakiteknisten seikkojen vuoksi eduskunnassa läpi, mutta sen tavoitteet tulevat toteutumaan.

– Meidän täytyy löytää tärkeimmät kipupisteet, joita korjata nyt ja sitten saada prosessi liikkeelle. Tärkeintä on, että asia menee eteepäin. En uskalla sanoa varmaksi mitään, eduskunnassa yksikään laki ei mene läpi, ellei ole enemmistöä. Työttömyysturva ja vakiintunut työaika ovat asioita, joissa voimme käsitykseni mukaan saada edistystä aikaiseksi, Filatov valoi uskoa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) kertoo olevansa vakuuttunut, että kansalaisaloitteen tekijät ovat oikealla asialla. Kyse on suorastaan ihmisoikeuksista ja oikeudesta säännölliseen ja ennakoitavaan toimeentuloon.

– Reilussa työelämässä ei tarvitse pelätä omien oikeuksien puolesta toimimista. Hyvä työelämä on niin työntekijän kuin työnantajan etu. Vakityösuhteet ovat myös yhteiskunnan etu. Se on myös asiakkaan etu.

– Jos nollasopimuslainen lähtee puolustamaan esimerkiksi asiakkaan etua, voi tulla hankalan työntekijän leima, ja kun tunteja jaetaan, ykskaks huomataan, että tunteja ei olekaan, Mäkisalo-Ropppon kertoi asiaosaisilta kuulemastaan palautteesta.

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen muistutti myös, että sote-alan kulkiessa yhä markkinaehtoisempaan suuntaan, nollatuntisopimusten väärinkäytön lopettaminen pitää nähdä myös markkinaehtoisuuden pelisääntöjen vahvistamisena.

Maatalousministeri Lepän kritiikki kaupan brändeistä saa kyytiä alan toimijoilta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan ja elintarviketeollisuuden edustajat tyrmäävät tulevan maatalousministerin Jari Lepän (kesk.) näkemyksen siitä, että ruokakaupan omat tuotemerkit ovat markkinahäirikköjä.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen pitää näkemystä vanhanaikaisena. Hänestä ne olivat häiriköitä kymmenen vuotta sitten, mutta nykyään sellaista ongelmaa ei ole.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan kaupan omat merkit vain kirittävät kilpailua.

PAMin sopimusasiantuntija sunnuntaikaupan haasteista: ”Haluammeko, että viikonloppu ei olekaan perheaikaa?”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Jos joku odotti kaupan alan aukioloaikojen vapauttamisen tekevän sunnuntai-Suomesta kertaheitolla avoimen ja aktiivisen paikan, väärässä oli.

Viime vuoden alussa voimaan tullut muutos antoi esimerkiksi kampaamoille ja suurille ruokakaupoille lisää valtaa aukiolon suunnitteluun, mutta mitään valtavaa lumipalloefektiä vapautus ei käynnistänyt.

Kauppakeskuksissa on sunnuntaisin liikennettä, mutta niiden ulkopuoliset kahvilat ja ravintolat pitävät useimmiten ovensa kiinni.

Syynä ovat kaksinkertaiset henkilöstökustannukset. Työaikalain mukaan sunnuntailta maksetaan kaksinkertainen palkka.

– Ravintola-alalla henkilöstökulut ovat noin kolmanneksen kaikista kustannuksista, kertoo Matkailu- ja ravintopalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Kun ne tuplataan, sunnuntaista on hankala saada yrittäjän kannalta voitollista päivää.

Lapin mukaan kauppojen aukioloaikojen vapautuminen on lisännyt sunnuntaikysyntää myös ravintoloissa ja kahviloissa. Erityisesti se näkyy juuri kauppakeskuksissa, jotka usein edellyttävät liikkeiltään aukioloa kaikkina viikonpäivinä.

Lappi muistuttaa, että matkailun kannalta sunnuntai olisi tärkeä päivä. Ulkomailta Suomeen suuntautuva turismi on kasvussa, samoin ravintolaruokailu ylipäätään.

Lappi uskoo, että työntekijöiden viikonloppulisät nousevat esiin alan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Päiväkotien ja muiden rakenteiden pitäisi toimia.

– Meillä on tutkittua tietoa siitä, että jäsenemme ovat kokeneet sunnuntaityöskentelyn vaikeaksi, sanoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusasiantuntija Karoliina Huovila.

Hänen mukaansa erityisesti perheelliset työntekijät pitävät tilannetta hankalana.

Vapauttamisen aiheuttama muutos ei ole ollut räjähdysmäinen – eikä suomalainen yhteiskunta olisikaan siihen valmis, Huovila sanoo.

– Meidän alamme ovat naisvaltaisia. On paljon esimerkiksi yksinhuoltajaäitejä. Jotta sunnuntaisin työskentely onnistuisi, päiväkotien ja muiden rakenteiden pitäisi toimia.

Huovilan mukaan sunnuntaiaukioloja katsotaan usein kuluttajan kannalta ja sosiaaliset vaikutukset voivat unohtua.

Sunnuntaita on totuttu pitämään perheen kanssa vietettävänä vapaapäivänä – ei vain uskonnon vuoksi, vaan myös kulttuurisesti.

– Toinen kysymys on, haluammeko mennä sellaiseen suuntaan, että viikonloppu ei olekaan perheaikaa. Se olisi radikaali muutos.

PAM haluaa pitää kiinni tuplakorvauksista siksikin, että niiden ansiosta sunnuntaivuoroille löytyy helpommin tekijöitä.

– Näin työntekijöitä ei tarvitse pakottaa töihin sunnuntaisin. Työvuorot kuitenkin määrittelee työnantaja, ja joissain paikoissa niiden suunnittelu voi olla hyvin yksipuolista.

Pienimmille yrityksille sunnuntai on haastava päivä.

Suomen Yrittäjät suunnittelee parhaillaan kyselyä, jolla selvitetään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, miten yrittäjät ovat kokeneet aukioloaikojen vapautumisen.

Aiemmissa kyselyissä enemmistö jäsenistä on kannattanut vapauttamista.

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen arvioi, että kipeimmin muutos on koskenut pieniin kauppoihin, joilla oli aiemmin etuoikeus pitää ovet auki myös pyhinä.

Toivonen sanoo, että pienimmille yrityksille sunnuntai on haastava päivä. Se ei välttämättä ole kannattava, ja tuplapalkan vuoksi monet yrittäjät tekevät sunnuntaivuorot itse.

– Se vaikuttaa työssä jaksamiseen.

Auki oltava, vaikka päivä ei olisi kannattava.

Liikeaikalain kumoamisen myötä kauppojen ja kampaamojen aukioloajat vapautuivat viime vuoden alussa.

Uudistus tarkoitti, että liikkeet saavat itse päättää aukiolostaan eikä erityislupia esimerkiksi suurten kauppojen sunnuntaiaukioloon tarvitse enää hakea.

Kaupan liitosta ja Päivittäistavarakauppa-yhdistyksestä arvioidaan, että sunnuntain arvo kauppapäivänä on noussut merkittävästi.

Liittojen mukaan kuluttajakäyttäytyminen muuttuu hitaasti, mutta tähän mennessä tehtyjen kokeilujen perusteella kuluttajat ovat ottaneet sunnuntaiaukiolon hyvin vastaan.

Vaikka kauppojen ei ole pakko pitää oviaan auki sunnuntaisin, alan yhdistysten mukaan moni yrittäjä kokee kilpailutilanteen olevan sellainen, että sunnuntaina on oltava avoinna, vaikkei päivä olisi taloudellisesti kovin kannattava.

STT–NOORA VAARALA

Keskustelua aiheesta

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Kuva: Kari Hulkko

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

Keskustelua aiheesta

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Keskustelua aiheesta

Jytyn Pihlajamäki: ”Naisvaltaisille matalapalkka-aloille muita korkeammat korotukset”

Kuva: jyty
Jytyn jäsenkyselystä selvisi jäsenten voimakas tuki lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, Maija Pihlajamäki toteaa.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista jäsenistä 92 % haluaa seuraavalla liittokierroksella palkankorotukset naisvaltaisille matalapalkka-aloille.
Jytyn jäsenistöstä palkankorotuksia kannattaa matalapalkkaeränä 62 % ja naispalkkaeränä 23 %.

Jäsenkyselyyn vastanneista 42 %:n mielestä vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina, 20 %:n mielestä voivat.

– Viime aikoina sukupuolten palkkaerot ovat vain lisääntyneet, sillä esimerkiksi hallituksen vaatima julkisen sektorin lomarahaleikkaus kohdistuu juuri naisvaltaisille aloille, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.

– Tehokkaimmiksi välineiksi supistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ovat osoittautuneet palkkausjärjestelmät, työ- ja virkaehtosopimusratkaisut, tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekeminen työpaikoilla sekä naisten teteneminen työuralla.

– Palkkatasa-arvon korjaamiseksi naisvaltaisille matalapalkka-aloille tulisi saada muita korkeammat korotukset.

Esimerkkinä Pihlajamäki huomauttaa, että jos naiset saisivat vuosittain yhden prosentin verran suuremman korotuksen kuin miehet, olisi nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero kurottu umpeen parissakymmenessä vuodessa.

Etätyöhön toivotaan uusia määräyksiä.

Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista vain 14 % antaisi työnantajalle mahdollisuuden poiketa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistasosta, 72 % ei antaisi ja 14 % ei osannut sanoa.

– Jytyn jäsenistö osoitti voimakkaan tukensa lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, joka nimenomaan edistää suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä, Pihlajamäki sanoo Jytyn tiedotteessa.

Työehtosopimuksen minimitasosta poikkeaisi 36 % jäsenistä, mikäli vaihtoehtona on irtisanominen. Paikallisesti ei kuitenkaan haluta sopia työehtosopimuksen määrittämän palkan alittamisesta.

Jäsenistön mielestä tulevissa sopimusneuvotteluissa työehtosopimukseen tulisi saada uusia määräyksiä erityisesti etätyöstä (35 %). Monet kannattivat myös määräyksiä matka-ajan lukemisesta työajaksi tai vaihtoehtoisesti matka-ajasta saatavaa korvausta (26 %). Esille tuli myös tarve koulutuksen lukemisesta työajaksi (21 %).

Jäsenkyselyssä kysyttiin myös paikallisista säästösopimuksista, joita on tehty 35 %:lla kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Yleisimmät paikalliset säästösopimukset ovat koskeneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita (56 %) ja lomarahojen vaihtoa vapaaksi (29 %).

Paikallisilla säästösopimuksilla ei tarkoiteta kiky-sopimusta, jossa leikataan julkisella sektorilla työskentelevien lomarahoista 30 % määräaikaisesti kolmen vuoden ajan.

Jytyn jäsenistä suurin osa, noin 80 %, kuuluu kunta-alan sopimusten piiriin, jonka suurin sopimus on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES.

Jytyn jäsenistä noin 17 % työskentelee yksityisellä alalla, jonka tärkeimmät sopimukset ovat kuntien ja kuntayhtymien yhtiöissä noudatettava Avaintes sekä sosiaalipalvelualan ja neuvonta-alan sopimukset. Kirkon alan sopimuksen piiriin kuuluu 2,6 % Jytyn jäsenistä.

Jytyn maaliskuussa toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi reilut 8000 jäsentä. Kyselyllä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä tuleviin liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin.

Keskustelua aiheesta