tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Nyt voi soittaa kotiin äidille – mutta kohta nollatuntisopimuslaisten tilanne saattaa parantua

Kuva: Johannes Ijäs
Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä tehnyt Operaatio Vakiduuni järjesti eilen mielenilmauksen eduskunnan edessä. Paikalla oli myös kansanedustajia, muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä tehnyt Operaatio Vakiduuni järjesti eilen illansuussa mielenilmauksen eduskunnan edessä. Mukana oli myös kansanedustajia eri puolueista.

Vapaaehtoisten aktiivien liikkeelle laittama kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi tulee syksyllä eduskuntakäsittelyyn.

Mielenilmauksen jälkeen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet järjestivät Eroon nollatuntisopimuksista – Uusi-Seelanti näyttää suuntaa -tilaisuuden, jossa ääneen pääsivät niin poliitikot, järjestöihmiset, tutkijat kuin nollatuntisopimuksien kurjuuden henkilökohtaisesti kokeneet.

Paikalla oli myös apulaispääsihteeri Tom Buckley Uuden-Seelannin Ammattiliitto Unitesta. Uusi-Seelanti on kieltänyt nollatuntisopimukset ja Buckley toivoi, että Suomi voisi olla toinen maa, joka tekee näin. Järjestys olisi näin ollen sama kuin aikanaan äänioikeuden antamisessa naisille.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi, että Suomessa kuullaan usein, että pelisääntöjen luomisesta erilaisen määräaikaisen työn tekijöille seuraisi työpaikkojen menetyksiä. Kansainvälisten tutkimusten valossa tämä ei ole totta.

Tom Buckley todisti, että Uudessa-Seelannissa työttömyys on nollatuntisopimusten kiellon myötä alentunut. Ammattiliitto Uniten tiedossa ei ole merkittäviä hinnannousuja tuotteissa, joita myyvät nollatuntisopimuksista luopuneet työnantajat. Ammattiliiton omalla ihmiset herätelleellä kampanjalla oli maassa merkittävä rooli, että nollatuntisopimuksista tuli parlamentin yksinmielisen päätöksen jälkeen kiellettyjä huhtikuun alusta 2016.

Jo alkuvuonna 2015 kaikki pikaruokasektorin suuret työnantajat lopettivat nollatuntisopimuskäytännön. He takasivat työntekijöille 80 % viimeisten kolmen kuukauden aikana tehdyistä keskityötunneista.

Solidaarisuus työyhteisöissä heikkenee.

Tutkija Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että Suomessa nykyisin jopa 4 % työvoimasta (n. 90 0000) työskentelee nollatuntisopimuksilla. Puolet on alle 25-vuotiaita. Suurin ryhmä ovat opiskelijat, joista suurin osa ei toisaalta kaipaakaan lisätyötunteja.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan nollatuntisopimukset koskevat erityisesti naisia ja naisten heikompi asema työmarkkinoilla tulee niissä kärjistyneesti esiin. Ylipäänsä luonteeltaan epävarman prekaarin työn varaan on vaikea rakentaa pysyvyyttä vaatimaa elämää.

Vuokratyöntekijöiden, nollatuntisopimuslaisten ja muiden prekaaria työtä tekevien neuvotteluasema työmarkkinoilla on heikko. Kilpailukykysopimus ja muut työvoimapoliittiset linjaukset, kuten vaatimukset matalapalkka-alojen määrän kasvusta lisäävät Jakosen mukaan prekaarin työn määrää.

Epävarmat työt kasvattavat köyhyyttä, heikentävät arkipäivän elämänsuunnittelua ja kohdistuvat negatiivisesti niihin, joilla on jo muutoinkin alistettu asema yhteiskunnassa. Työnantajalle nollatuntisopimukset voivat tuntua hyvältä diililtä, mutta ne vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden sitoutumiseen. Työyhteisöt muuttuvat pirstaleiseksi ja niiden solidaarisuus heikkenee.

Jakosen mukaan nollatuntisopimusten pitäisi olla hyväksyttyjä vain silloin, jos kyseessä on työntekijän oma valinta.

Kauhean vaikea siihen on päästä käsiksi.

Edunvalvontakoordinaattori Hanna Sauli, Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä muistuttaa, että alle 18 viikkotyötunnin sopimukset voivat olla tärkeitä muun muassa opiskelijoille. Hän ehdottaisikin, että minimituntimäärän sijasta voitaisiin säätää viikkotuntimäärän maksimivaihteluvälistä. Se toisi ennakoitavuutta myös opiskelijoille ja muille pienillä tuntimäärillä työskenteleville.

0-40 tunnin sijaan voisi esimerkiksi tehdä 5–10-, 10–20- ja 20–40- tunnin sopimuksia. Työsuhde olisi muutettava täysipäiväiseksi, jos työntekijä tekee käytännössä täyttä päivää.

Nollatuntisopimukset aiheuttavat myös työttömyysturvaan kohtuuttomuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa nollatuntisopimuksesta tai osa-aikatyöstä irtisanoutuminen johtaa kolmen kuukauden karenssiin, vaikka työnantaja ei olisi tarjonnut riittävästi tunteja.

Lähihoitaja-kotiavustaja Nina Kokkinen kertoi työskennelleensä henkilökohtaisena avustajana yksityisessä yrityksessä nyt kolme vuotta. Hän kertoo tehneensä säännöllistä työtä, mutta koko ajan nollatuntisopimuksella. Jos työpaikalla alkaa vaatia parannuksia, työtunnit saattavat Kokkisen mukaan helposti vähetä. Hänen kokemuksensa on, että työntekijöitä hallitaan pelolla.

– Useimmilla on niin, että kun tulee riitaa palkasta, tunnit tippuvat. Jos sairastutaan, pelätään, että tunnit tippuvat. Jos asiasta puhutaan edes työpaikan sisällä, tunnit tippuvat, yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi Palvelualojen ammattiliitto PAMista kuvaa nollatuntisopimuslaisten kokemuksia.

Toisaalta kaltoinkohteluun ei tällä hetkellä voi puuttua. Lainsäädäntö ei tarjoa tähän kättä pidempää.

– Jos tunnit on 0-40, ei se ole laitonta, ei siinä ole mitään, mihin oikeasti tarttua. Voi soittaa kotiin äidille, mutta kauhean vaikea siihen on päästä käsiksi. Jos nollasopparilla olevan tai pienillä tunneilla olevan työn menettää, ei ole paljon vaihtoehtoja mihin mennä nykytilanteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi kaupan työttömyys on noin 14 000 ja avoimia myyjän paikkoja on noin 1 700.

– Pienillä paikkakunnilla on vaikea löytää uutta työtä. Jos sitä tarjotaan lähimmästä kaupasta nollasopparilla, se otetaan, Kuntsi maalaa.

Meidän täytyy löytää tärkeimmät kipupisteet.

Hanna Kuntsi uskoo, että nollatuntisopimuksista saadaan vielä Suomessakin aikaan kunnollinen yhteiskunnallinen keskustelu.

– Meillä alkaa olla valtava massa ihmisiä, jotka haluavat tehdä enemmän ja sitoutua työnantajaansa. Tätä keskustelua ei voi enää sivuuttaa sillä, että tämä muoto sopisi opiskelijoille tai pienten lasten äideille, jotka haluavat tehdä pientä päivää.

Operaaatio Vakiduunin keulahahmo, kansalaisaloitteen alullepanija Mika Kolehmainen kiitti SDP:tä siitä, että puolue kokee nollatuntisopimuslaisten aseman korjaamisen tärkeäksi.

– Laittoivat ihan puheenjohtajankin sinne vesisateeseen, Kolehmainen sanoi ja viittasi siihen, että puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) oli paikalla eilisessä mielenilmauksessa.

Kolehmainen tarkensi kansalaisaloitetta siltä osin, että jos työ on esimerkiksi kerhotoimintaa, sitä voisi tarjota alle 18 tuntia viikossa. Varsinaisesti kansalaisaloite esittää nollatuntisopimusten kieltämistä ja osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaikaa.

Tarja Filatov uskoo, ettei saloite mene lakiteknisten seikkojen vuoksi eduskunnassa läpi, mutta sen tavoitteet tulevat toteutumaan.

– Meidän täytyy löytää tärkeimmät kipupisteet, joita korjata nyt ja sitten saada prosessi liikkeelle. Tärkeintä on, että asia menee eteepäin. En uskalla sanoa varmaksi mitään, eduskunnassa yksikään laki ei mene läpi, ellei ole enemmistöä. Työttömyysturva ja vakiintunut työaika ovat asioita, joissa voimme käsitykseni mukaan saada edistystä aikaiseksi, Filatov valoi uskoa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) kertoo olevansa vakuuttunut, että kansalaisaloitteen tekijät ovat oikealla asialla. Kyse on suorastaan ihmisoikeuksista ja oikeudesta säännölliseen ja ennakoitavaan toimeentuloon.

– Reilussa työelämässä ei tarvitse pelätä omien oikeuksien puolesta toimimista. Hyvä työelämä on niin työntekijän kuin työnantajan etu. Vakityösuhteet ovat myös yhteiskunnan etu. Se on myös asiakkaan etu.

– Jos nollasopimuslainen lähtee puolustamaan esimerkiksi asiakkaan etua, voi tulla hankalan työntekijän leima, ja kun tunteja jaetaan, ykskaks huomataan, että tunteja ei olekaan, Mäkisalo-Ropppon kertoi asiaosaisilta kuulemastaan palautteesta.

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen muistutti myös, että sote-alan kulkiessa yhä markkinaehtoisempaan suuntaan, nollatuntisopimusten väärinkäytön lopettaminen pitää nähdä myös markkinaehtoisuuden pelisääntöjen vahvistamisena.

Soini kohu-uutisen kiistämisestä: ”Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja on nyt Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja. Uuden puolueen nimeksi tulee Sininen tulevaisuus.

Demokraatti palasi eduskunnassa tänään ulkoministeri, kansanedustaja Timo Soinin (Uusi vaihtoehto) kanssa muutaman viikon takaisiin tapahtumiin.

Lännen Media oli 3.6. tehnyt kuuluksi tulleen uutisensa, jonka mukaan Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta, mikä myöhemmin kävi tarkalleen toteen.

Jo samana päivänä 3.6. Timo Soini kiisti jyrkin sanoin uutisen. ”Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä”, hän kirjoitti blogiinsa.

Kysymys kuuluukin, oliko virhe mennä kiistämään kirjoitus niin kovaa.

– Ei tietenkään ollut. Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin. Tosiasia on se, että minä johdin puoluetta 20 vuotta ja se pysyi kasassa. Kolmen päivän jälkeen puolue oli marginalisoinut itsensä ja hajonnut, Soini sanoo ja viittaa perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumiin.

Moni on vaikuttanut hyvinkin pettyneeltä Soinin toimintaan. ”Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole”, oli esimerkiksi otsikoitu Helsingin Sanomissa hiljattain julkaistu toimittaja Yrjö Raution jäähyväishenkinen kolumni.

Ilmassa on ollut kokemus, että periaatteen mieheksi julistautunut Soini ei pitänyt periaatteitaan.

– Kansan syvät rivit ovat puolella. Älämölö on somessa, Soini kuitenkin näkee.

Oliko teillä tieto, kun kiistitte Lännen Median artikkelin, että tällainen 20 hengen ryhmä mahdollisesti tulee?

– Agenttitarinoita, Soini katsoo yhä.

Eli edelleen pidätte niitä agenttitarinoita, ihan oikeasti?

– Totta kai.

Keskustelua aiheesta

Sote-uudistuksen toimeenpanosta vastaava Pöysti: ”Valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä”

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Pöysti näkee, että yhtiöittämisvelvoitteen poisto antaa paremmat mahdollisuudet säilyttää integroidut tuotantokokonaisuudet.

Hänen mukaansa myös kustannusten läpinäkyvyyden turvaaminen on tärkeää.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti tänään eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi aikaisemmin Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Hallituspuolueitten sanasota sotesta kiihtyy – Pertti Salolaiselta raju kommentti Twitterissä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallituspuolueiden kansanedustajat tekevät nyt jatkuvasti erilaisia irtiottoja sote-asioissa.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Pertti Salolainen kommentoi Twitterissä myrkyllisesti sotea ja kysyy perään, onko maakuntavaalien toteutuminen tammikuussa realismia. Salolainen on ennenkin kritisoinut sote-uudistuksen tiettyjä piirteitä.

– Maakuntasote alkaa maistua tosi happamalle. Julkisuusvauriot jo suuret. Maakuntavaalit noin puolen vuoden päässä!?! Realismi? Salolainen päivittää.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi tänään eduskunnassa, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Orpon lausunto herätti ihmetystä, sillä sote- ja maakuntauudistuksesta vasta odotetaan perustusvaliokunnan lausuntoa. Sen on määrä tulla tällä viikolla.

Keskustelua aiheesta

”Uusi malli ei synny kesälomien aikana” – professori Hiilamo: Pakkoyhtiöittämisen poistuminen askel oikeaan suuntaan

Kuva: Jari Soini

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo (kuvassa) toteaa, että mikäli pakkoyhtiöittäminen jää pois sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta, tulee malli miettiä kokonaan uusiksi.

– Valinnanvapausmalli ei ole yksinkertainen asia, josta yht’äkkiä voisi vetää muutaman pykälän pois. Kyllä koko kokonaisuutta tarvitsee sitten katsoa uudelleen.

Hiilamo huomauttaa kysymyksen olevan tarkalleen ottaen siitä, että perustuslakivaliokunta tutkii onko esitys perustuslain mukainen.

– Valiokunta ei sinällään ota kantaa siihen, että miten mallia pitäisi muuttaa, se voi osoittaa ainoastaan ongelmallisia kohtia.

Hiilamo kuitenkin arvioi, että ministeriössä on valmisteltu mahdollisesti jo uusia lakiehdotuksia.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään eduskunnassa, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Uusien lakiesitysten valmistelu tulisi tehdä huolella.

Heikki Hiilamo korostaa, että uusien lakiesitysten valmistelu tulisi tehdä huolella, jotta perustuslakiin törmäämiseltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Kiirehtimisestä on hänen mukaansa Suomessa olemassa jo huonoja kokemuksia.

– Viime hallituskauden lopussa tiedettiin, että (sote-) uudistuksella on ongelmia perustuslain kanssa. Silti siihen yritettiin kiireellä tehdä viime hetken korjauksia. Se oli ihan hölmöläisen hommaa, esitys ei sitten mennyt läpi ja koko uudistus kaatui.

– Nyt on tarpeen ottaa aikalisä, ja miettiä huolella, miten nämä asiat voidaan toteuttaa.

Hiilamo korostaa, että pakkoyhtiöittäminen ei sinänsä liity suoraan valinnanvapauteen.

– Pakkoyhtiöittäminen liittyy enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaistamiseen ja siihen, että parannetaan olennaisesti yksityisten tuottajien asemaa verrattuna nykytilanteeseen.

Pakkoyhtiöittämisestä puhuttaessa ei Hiilamon mukaan tulisi puhua valinnanvapaudesta, vaan siitä, millä ehdoilla yksityiset tuottajat voivat olla tuottamassa julkisesti rahoitettuja sote-palveluita.

– Tosiasiassa pitää siis rinnastaa pakkoyhtiöittäminen ja yksityisten sote-palveluiden tuottajien asema.

Valinnanvapaus voidaan toteuttaa hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

Valinnanvapaus voidaan hänestä toteuttaa hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä, mutta pakkoyhtiöittämisestä luopuminen heikentää yksityisten tuottajien asemaa verrattuna siihen, että se olisi syntynyt.

– Valinnanvapauden toteuttaminen ilman pakkoyhtiöittämistä vaatii sitten ihan uuden tyyppistä mallia ja harkintaa. Käsitykseni mukaan sitä ei voi tehdä ihan käden käänteessä ja kesälomien aikana.

Vaikka pakkoyhtiöittämisestä luovuttaisiin, niin Hiilamo uskoo, että yksityisten tuottajien asema tulee paranemaan sosiaali- ja terveysalalla suhteessa nykytilanteeseen.

Kokoomuksella onkin nyt edessään valinta. Kumpi on heille tärkeämpää: sote-palveluiden valinnan mahdollisuus vai yksityisten palveluntuottajien aseman parantaminen.

– Kokoomuksessa mietitään varmasti nyt, onko kysymys heille ideologinen vai pragmaattinen.

Professori Hiilamo näkee, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

– Tämähän on juuri se, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu. Siellä lukee, että valinnanvapaus tulee vasta uudistuksen myöhäisemmässä vaiheessa.

– Valinnanvapauteen liittyvä kritiikki on hämärtänyt kaiken sen hyvän, mitä sote-uudistuksessa on. Toivottavasti hyvällä puolella päästään nyt eteenpäin.

Juttua korjattu klo 21:29, Hiilamon lainauksessa ”Kataisen” muutettu sanaan ”Viime”.

”Selvännäkijän kykyjä olisi tarvittu jo asiasta neuvoteltaessa” – kansanedustaja onnittelee kokoomusta U-käännöksestä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) haluaa onnitella kokoomusta lämpimästi puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpon suorittamasta U-käännöksestä. Kärnä pui asiaa blogissaan.

Petteri Orpo ilmoitti aikaisemmin tänään, että sote-palveluiden pakkoyhtiöittäminen on perustuslain vastaista.

Samalla Orpo totesi, että yhtiöittäminen itsessään ei ole ollut kokoomuksen poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus.

– Kun velvoite yhtiöittämiseen poistuu, on kokonaisuutta helppoa tukea, Kärnä kirjoittaa.

– Se sinällään hämmentää, että kokoomus kyllä ihan itse neuvotteli tämän pakkoyhtiöittämisen osaksi sotepakettia, mutta samapa tuolle. On äärettömän hienoa, että omaa kantaa uskalletaan muuttaa kun huomataan, että on tullut oltua väärässä.

On äärettömän hienoa, että omaa kantaa uskalletaan muuttaa.

Kärnä kuitenkin kertoo häntä ihmetyttävän kuinka kokoomuksen puheenjohtaja tuntuu tietävän, millaiselle kannalle perustuslakivaliokunta tulee asettumaan, vaikka valiokunnan mietintöä on lupa odotella aikaisintaan perjantaina.

– Näitä ilmeisiä selvännäkijän kykyjä olisi kuitenkin tarvittu jo siinä vaiheessa, kun asiasta yhdessä neuvoteltiin.

– Tässä tilanteessa tärkeintä on kuitenkin se, että vuosisadan poliittinen uudistus etenee vuosikymmenien vatuloinnin jälkeen. Kansalaisten yhdenvertaiset sotepalvelut turvataan myös tulevaisuudessa ja tällä kertaa ilman riskiä läpinäkymättömyydestä.