Nyt voi soittaa kotiin äidille – mutta kohta nollatuntisopimuslaisten tilanne saattaa parantua

Kuva: Johannes Ijäs
Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä tehnyt Operaatio Vakiduuni järjesti eilen mielenilmauksen eduskunnan edessä. Paikalla oli myös kansanedustajia, muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä tehnyt Operaatio Vakiduuni järjesti eilen illansuussa mielenilmauksen eduskunnan edessä. Mukana oli myös kansanedustajia eri puolueista.

Vapaaehtoisten aktiivien liikkeelle laittama kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi tulee syksyllä eduskuntakäsittelyyn.

Mielenilmauksen jälkeen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet järjestivät Eroon nollatuntisopimuksista – Uusi-Seelanti näyttää suuntaa -tilaisuuden, jossa ääneen pääsivät niin poliitikot, järjestöihmiset, tutkijat kuin nollatuntisopimuksien kurjuuden henkilökohtaisesti kokeneet.

Paikalla oli myös apulaispääsihteeri Tom Buckley Uuden-Seelannin Ammattiliitto Unitesta. Uusi-Seelanti on kieltänyt nollatuntisopimukset ja Buckley toivoi, että Suomi voisi olla toinen maa, joka tekee näin. Järjestys olisi näin ollen sama kuin aikanaan äänioikeuden antamisessa naisille.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi, että Suomessa kuullaan usein, että pelisääntöjen luomisesta erilaisen määräaikaisen työn tekijöille seuraisi työpaikkojen menetyksiä. Kansainvälisten tutkimusten valossa tämä ei ole totta.

Tom Buckley todisti, että Uudessa-Seelannissa työttömyys on nollatuntisopimusten kiellon myötä alentunut. Ammattiliitto Uniten tiedossa ei ole merkittäviä hinnannousuja tuotteissa, joita myyvät nollatuntisopimuksista luopuneet työnantajat. Ammattiliiton omalla ihmiset herätelleellä kampanjalla oli maassa merkittävä rooli, että nollatuntisopimuksista tuli parlamentin yksinmielisen päätöksen jälkeen kiellettyjä huhtikuun alusta 2016.

Jo alkuvuonna 2015 kaikki pikaruokasektorin suuret työnantajat lopettivat nollatuntisopimuskäytännön. He takasivat työntekijöille 80 % viimeisten kolmen kuukauden aikana tehdyistä keskityötunneista.

Solidaarisuus työyhteisöissä heikkenee.

Tutkija Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että Suomessa nykyisin jopa 4 % työvoimasta (n. 90 0000) työskentelee nollatuntisopimuksilla. Puolet on alle 25-vuotiaita. Suurin ryhmä ovat opiskelijat, joista suurin osa ei toisaalta kaipaakaan lisätyötunteja.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan nollatuntisopimukset koskevat erityisesti naisia ja naisten heikompi asema työmarkkinoilla tulee niissä kärjistyneesti esiin. Ylipäänsä luonteeltaan epävarman prekaarin työn varaan on vaikea rakentaa pysyvyyttä vaatimaa elämää.

Vuokratyöntekijöiden, nollatuntisopimuslaisten ja muiden prekaaria työtä tekevien neuvotteluasema työmarkkinoilla on heikko. Kilpailukykysopimus ja muut työvoimapoliittiset linjaukset, kuten vaatimukset matalapalkka-alojen määrän kasvusta lisäävät Jakosen mukaan prekaarin työn määrää.

Epävarmat työt kasvattavat köyhyyttä, heikentävät arkipäivän elämänsuunnittelua ja kohdistuvat negatiivisesti niihin, joilla on jo muutoinkin alistettu asema yhteiskunnassa. Työnantajalle nollatuntisopimukset voivat tuntua hyvältä diililtä, mutta ne vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden sitoutumiseen. Työyhteisöt muuttuvat pirstaleiseksi ja niiden solidaarisuus heikkenee.

Jakosen mukaan nollatuntisopimusten pitäisi olla hyväksyttyjä vain silloin, jos kyseessä on työntekijän oma valinta.

Kauhean vaikea siihen on päästä käsiksi.

Edunvalvontakoordinaattori Hanna Sauli, Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä muistuttaa, että alle 18 viikkotyötunnin sopimukset voivat olla tärkeitä muun muassa opiskelijoille. Hän ehdottaisikin, että minimituntimäärän sijasta voitaisiin säätää viikkotuntimäärän maksimivaihteluvälistä. Se toisi ennakoitavuutta myös opiskelijoille ja muille pienillä tuntimäärillä työskenteleville.

0-40 tunnin sijaan voisi esimerkiksi tehdä 5–10-, 10–20- ja 20–40- tunnin sopimuksia. Työsuhde olisi muutettava täysipäiväiseksi, jos työntekijä tekee käytännössä täyttä päivää.

Nollatuntisopimukset aiheuttavat myös työttömyysturvaan kohtuuttomuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa nollatuntisopimuksesta tai osa-aikatyöstä irtisanoutuminen johtaa kolmen kuukauden karenssiin, vaikka työnantaja ei olisi tarjonnut riittävästi tunteja.

Lähihoitaja-kotiavustaja Nina Kokkinen kertoi työskennelleensä henkilökohtaisena avustajana yksityisessä yrityksessä nyt kolme vuotta. Hän kertoo tehneensä säännöllistä työtä, mutta koko ajan nollatuntisopimuksella. Jos työpaikalla alkaa vaatia parannuksia, työtunnit saattavat Kokkisen mukaan helposti vähetä. Hänen kokemuksensa on, että työntekijöitä hallitaan pelolla.

– Useimmilla on niin, että kun tulee riitaa palkasta, tunnit tippuvat. Jos sairastutaan, pelätään, että tunnit tippuvat. Jos asiasta puhutaan edes työpaikan sisällä, tunnit tippuvat, yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi Palvelualojen ammattiliitto PAMista kuvaa nollatuntisopimuslaisten kokemuksia.

Toisaalta kaltoinkohteluun ei tällä hetkellä voi puuttua. Lainsäädäntö ei tarjoa tähän kättä pidempää.

– Jos tunnit on 0-40, ei se ole laitonta, ei siinä ole mitään, mihin oikeasti tarttua. Voi soittaa kotiin äidille, mutta kauhean vaikea siihen on päästä käsiksi. Jos nollasopparilla olevan tai pienillä tunneilla olevan työn menettää, ei ole paljon vaihtoehtoja mihin mennä nykytilanteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi kaupan työttömyys on noin 14 000 ja avoimia myyjän paikkoja on noin 1 700.

– Pienillä paikkakunnilla on vaikea löytää uutta työtä. Jos sitä tarjotaan lähimmästä kaupasta nollasopparilla, se otetaan, Kuntsi maalaa.

Meidän täytyy löytää tärkeimmät kipupisteet.

Hanna Kuntsi uskoo, että nollatuntisopimuksista saadaan vielä Suomessakin aikaan kunnollinen yhteiskunnallinen keskustelu.

– Meillä alkaa olla valtava massa ihmisiä, jotka haluavat tehdä enemmän ja sitoutua työnantajaansa. Tätä keskustelua ei voi enää sivuuttaa sillä, että tämä muoto sopisi opiskelijoille tai pienten lasten äideille, jotka haluavat tehdä pientä päivää.

Operaaatio Vakiduunin keulahahmo, kansalaisaloitteen alullepanija Mika Kolehmainen kiitti SDP:tä siitä, että puolue kokee nollatuntisopimuslaisten aseman korjaamisen tärkeäksi.

– Laittoivat ihan puheenjohtajankin sinne vesisateeseen, Kolehmainen sanoi ja viittasi siihen, että puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) oli paikalla eilisessä mielenilmauksessa.

Kolehmainen tarkensi kansalaisaloitetta siltä osin, että jos työ on esimerkiksi kerhotoimintaa, sitä voisi tarjota alle 18 tuntia viikossa. Varsinaisesti kansalaisaloite esittää nollatuntisopimusten kieltämistä ja osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaikaa.

Tarja Filatov uskoo, ettei saloite mene lakiteknisten seikkojen vuoksi eduskunnassa läpi, mutta sen tavoitteet tulevat toteutumaan.

– Meidän täytyy löytää tärkeimmät kipupisteet, joita korjata nyt ja sitten saada prosessi liikkeelle. Tärkeintä on, että asia menee eteepäin. En uskalla sanoa varmaksi mitään, eduskunnassa yksikään laki ei mene läpi, ellei ole enemmistöä. Työttömyysturva ja vakiintunut työaika ovat asioita, joissa voimme käsitykseni mukaan saada edistystä aikaiseksi, Filatov valoi uskoa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) kertoo olevansa vakuuttunut, että kansalaisaloitteen tekijät ovat oikealla asialla. Kyse on suorastaan ihmisoikeuksista ja oikeudesta säännölliseen ja ennakoitavaan toimeentuloon.

– Reilussa työelämässä ei tarvitse pelätä omien oikeuksien puolesta toimimista. Hyvä työelämä on niin työntekijän kuin työnantajan etu. Vakityösuhteet ovat myös yhteiskunnan etu. Se on myös asiakkaan etu.

– Jos nollasopimuslainen lähtee puolustamaan esimerkiksi asiakkaan etua, voi tulla hankalan työntekijän leima, ja kun tunteja jaetaan, ykskaks huomataan, että tunteja ei olekaan, Mäkisalo-Ropppon kertoi asiaosaisilta kuulemastaan palautteesta.

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen muistutti myös, että sote-alan kulkiessa yhä markkinaehtoisempaan suuntaan, nollatuntisopimusten väärinkäytön lopettaminen pitää nähdä myös markkinaehtoisuuden pelisääntöjen vahvistamisena.

Ville Niinistö tylyttää moukkamiehiä ja Harvey Weinsteinia: ”Ei sitä kaverinkaan munia tuijotella”

Kuva: Lehtikuva

Vihreiden Ville Niinistön mukaan #Metoo-kampanja on hyvä ja tärkeä. Seksuaalinen häirintä on yhä kovin yleistä, hän kirjoittaa Facebook-tilillään.

”On turhauttavaa lukea (miesten) kuvailuja kuinka vaikeaa on ”hallita katsetta hississä”. Vinkki: myös naista voi ja pitää katsoa keskustelukumppanina silmiin. Jos ei siihen kykene, voi katsoa seinille. Ei sitä kaverinkaan munia tuijotella keskustelun aikana.”

Niinistö sanoo, että usein miehet käyttävät ”lieventävänä” asianhaarana sitä, että kuuluvat eri sukupolveen.

”Erityisesti työyhteisöissä, joissa on paljon nuoria naisia ja iäkkäitä miehiä, tällainen häirintä voi olla yleistä. Se on sitäkin tökerömpää häirintää.”

Niinistön mukaan miesten on ymmärrettävä, että erityisen tarkka on oltava silloin kun itse on valta-asemassa ja samalla kuuluu eri kulttuuriseen ympäristöön.

”Se, että sanoo Harvey Weinsteinin tavoin olevansa vanhan ajan dinosaurus, on moukkamaista ja loukkaavaa, ei puolustuspuheenvuoro.”

Haatainen ja Rinne Asunnottomien yössä: ”Hyvinvointivaltion rakentaminen ei ole vielä valmis”

Kuva: Nora Vilva
SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne osallistui tänään yhdessä SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haataisen kanssa Asunnottomien yöhön Helsingissä.

– Se, että asunnottomien yötä vietetään, kertoo karulla tavalla siitä, että hyvinvointivaltion rakentaminen ei ole vielä valmis. Asunnottomuuden suhteen poliitikkojen pitää mennä peilin eteen. On häpeällistä, että Suomessa kaikilla ihmisillä ei ole kotia! Antti Rinne päivittää Facebookissa.

– Viestini tapahtuman paneelikeskustelussa oli selvä: Asunto on jokaisen ihmisen perusoikeus. Kysymys on päätöksistä ja tahdosta! hän jatkaa.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja kertoo omia kantojaan Facebook-videolla.

Haatainen muistuttaa, että koti on jokaiselle ihmiselle ihmisoikeus.

– Ei voi olla oikein, että meillä on tuhansia ihmisiä vailla asuntoa, vailla kotia.

Haatainen painottaa videolla, että asuntojen määrää pitää lisätä erityisesti kaupungeissa.

Katso video tästä:

 

Keskustelua aiheesta

Li Andersson avautuu kohuotsikoiden ”järjestelmän pelisääntöjen ehdoilla kikkailevista Osseista”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan on taas se aika vuodesta, kun iltapäivälehdet parempien ideoiden puutteessa yrittävät parantaa myyntiä kohuotsikoilla laiskoista työttömistä.

”Kansalaiset kauhistelevat ja ne puolueet, jotka haluavat kiristää työttömyysturvan ehtoja entuudestaan, saavat taas lisää pontta puheisiin siitä, miten yhteiskunnan tukijärjestelmä vain passivoi ja laiskistaa. Lopputuloksena on lisää päätöksiä, jotka nöyryyttävät työttömiä ja lisäävät työvoimapolitiikan mielivaltaisuutta.”

Andersson muistuttaa, että on tutkittua tietoa siitä, että sosiaaliturvan alikäyttö on paljon suurempi ongelma kuin sen väärinkäyttö. Suomessa tehtyjen arvioiden mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta, osin tukijärjestelmän monimutkaisuuden ja leimaavuuden takia, Andersson kirjoittaa verkkosivuillaan.

”Suomalaisen työttömyysturvajärjestelmän keskeisin ongelma eivät ole järjestelmän pelisääntöjen ehdoilla kikkailevat Ossit, vaan järjestelmän mielivaltaisuus. Järjestelmä usein myös estää ihmisiä olemasta aktiivisia omassa työllistymisessään.”

Suomalaisen työvoimapolitiikan vanhanaikaisuus näkyy Anderssonin mukasn siinä, että se edelleen rakentuu ajatukselle siitä, että ihminen on joko kokonaan kokopäiväisissä palkkatöissä tai kokonaan ilman työtä.

”Niin keikkatyö, vapaaehtoistoiminta kuin pienimuotoinen yritystoiminta aiheuttavat työnhakijalle vääjäämättä ongelmia.”

Soini vyöryttää nyt hurjaa Stasi-syytöstä: ”Rannatonta typeryyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Entinen ps-pomo, nykyinen ”sininen” Timo Soini avautuu blogikirjoituksessaan.

Siniset ovat saaneet tarvittavan määrän kannattajakortteja kasaan puolueen perustamista varten.

”Luin, että Perussuomalaiset aikovat käydä kaikki kannattajakortit läpi ja antaa kenkää niille Perussuomalaisille, jotka ovat kortin allekirjoittaneet.”

”Älkää hölmöilkö. Stasi ei kuulu Suomeen.”

Soinin mukaan rannattoman typeryyden todistaminen matkan päästä vain harmittaa.

”Perussuomalaisissa kun on tolkunkin väkeä.”

Soini kirjoittaa, ettei puolue ole vankila.

”Sieltä pääsee pois. Tiedän kokemuksesta.”

Sähköliitto antoi työtaisteluvaroituksen – noin tuhat jäisi tulematta töihin

Kuva: Thinkstock

Sähköliiton hallitus päätti tänään jättää työtaisteluvaroituksen Teknologiateollisuus ry:lle. Syynä on se, että työnantajaliitto ei ole Sähköliiton toistuvista neuvottelupyynnöistä huolimatta suostunut neuvottelemaan. Sähköliiton mukaan Teknologiateollisuus ei ole ylipäänsä ilmoittanut, aikooko se jatkaa neuvotteluja yleissitovasta työehtosopimuksesta.

Sähköalan työntekijöiden voimassa oleva työehtosopimus päättyy lokakuun viimeinen päivä.

Sähköliitto odotti Teknologiateollisuus ry:ltä vastausta tänään kello 16 mennessä neuvottelujen käynnistämisestä. Neuvottelupyyntöön ei vastattu. Sähköliitto tulkitsee, ettei työnantajaliitto aio käynnistää tes-neuvotteluja.

– Näin ollen teollisuudessa työskentelevät Sähköliiton jäsenet ovat sopimuksettomassa tilassa 1.11.2017 alkaen, Sähköliitto ilmoittaa tiedotteessaan.

Sähköliitto on neuvotellut teollisuudessa työskenteleville jäsenilleen oman työehtosopimuksen jo 50 vuoden ajan. Liitto pitää Teknologiateollisuuden poikkeuksellista toimintaa hyvien työmarkkinatapojen vastaisena ja katsoo sen vaarantavan teollisuuden yritysten toiminnan.

Jäsenet ovat laajalti ilmaisseet tahtonsa puolustaa omaa työehtosopimustaan.

Työehtosopimuksen puolustamista koskeva työtaistelu alkaa keskiviikkona 1.11.kello 6 ja päättyy keskiviikkona 8.11. kello 6.00. Työtaistelu-uhka koskee noin tuhatta sähköliittolaista, jotka työskentelevät seuraavissa, Suomen viennin kannalta merkittävissä yrityksissä: Arctech Helsinki Shipyard Oy, Boliden Harjavalta Oy, Boliden Kokkola Oy, Caverion Suomi Oy, Konecranes Oyj, Konecranes Finland Oy, Konecranes Global Oy, KONE Hissit Oy, Meyer Turku Oy, Otis Oy, Outokumpu Chrome Oy, Outokumpu Stainless Oy, Ovako Imatra Oy Ab, Pyhäsalmi Mine Oy, Schindler Oy, SSAB Europe Oy ja Valmet Automotive Oy.

Sähköliitto asettaa myös koko Teknologiateollisuuden sopimusalaa koskevan ylityökiellon, joka alkaa 1. marraskuuta kello 6.

– Sähköliiton teollisuudessa työskentelevät jäsenet ovat laajalti ilmaisseet tahtonsa puolustaa omaa työehtosopimustaan. Sähköliiton hallitus on jo aiemmin päättänyt, että liitto on valmis puolustamaan sopimusoikeuksiaan tarvittaessa koko liiton voimalla, liitto toteaa tiedotteessaan.