tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Nyt voi soittaa kotiin äidille – mutta kohta nollatuntisopimuslaisten tilanne saattaa parantua

Kuva: Johannes Ijäs
Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä tehnyt Operaatio Vakiduuni järjesti eilen mielenilmauksen eduskunnan edessä. Paikalla oli myös kansanedustajia, muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä tehnyt Operaatio Vakiduuni järjesti eilen illansuussa mielenilmauksen eduskunnan edessä. Mukana oli myös kansanedustajia eri puolueista.

Vapaaehtoisten aktiivien liikkeelle laittama kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi tulee syksyllä eduskuntakäsittelyyn.

Mielenilmauksen jälkeen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet järjestivät Eroon nollatuntisopimuksista – Uusi-Seelanti näyttää suuntaa -tilaisuuden, jossa ääneen pääsivät niin poliitikot, järjestöihmiset, tutkijat kuin nollatuntisopimuksien kurjuuden henkilökohtaisesti kokeneet.

Paikalla oli myös apulaispääsihteeri Tom Buckley Uuden-Seelannin Ammattiliitto Unitesta. Uusi-Seelanti on kieltänyt nollatuntisopimukset ja Buckley toivoi, että Suomi voisi olla toinen maa, joka tekee näin. Järjestys olisi näin ollen sama kuin aikanaan äänioikeuden antamisessa naisille.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi, että Suomessa kuullaan usein, että pelisääntöjen luomisesta erilaisen määräaikaisen työn tekijöille seuraisi työpaikkojen menetyksiä. Kansainvälisten tutkimusten valossa tämä ei ole totta.

Tom Buckley todisti, että Uudessa-Seelannissa työttömyys on nollatuntisopimusten kiellon myötä alentunut. Ammattiliitto Uniten tiedossa ei ole merkittäviä hinnannousuja tuotteissa, joita myyvät nollatuntisopimuksista luopuneet työnantajat. Ammattiliiton omalla ihmiset herätelleellä kampanjalla oli maassa merkittävä rooli, että nollatuntisopimuksista tuli parlamentin yksinmielisen päätöksen jälkeen kiellettyjä huhtikuun alusta 2016.

Jo alkuvuonna 2015 kaikki pikaruokasektorin suuret työnantajat lopettivat nollatuntisopimuskäytännön. He takasivat työntekijöille 80 % viimeisten kolmen kuukauden aikana tehdyistä keskityötunneista.

Solidaarisuus työyhteisöissä heikkenee.

Tutkija Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että Suomessa nykyisin jopa 4 % työvoimasta (n. 90 0000) työskentelee nollatuntisopimuksilla. Puolet on alle 25-vuotiaita. Suurin ryhmä ovat opiskelijat, joista suurin osa ei toisaalta kaipaakaan lisätyötunteja.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan nollatuntisopimukset koskevat erityisesti naisia ja naisten heikompi asema työmarkkinoilla tulee niissä kärjistyneesti esiin. Ylipäänsä luonteeltaan epävarman prekaarin työn varaan on vaikea rakentaa pysyvyyttä vaatimaa elämää.

Vuokratyöntekijöiden, nollatuntisopimuslaisten ja muiden prekaaria työtä tekevien neuvotteluasema työmarkkinoilla on heikko. Kilpailukykysopimus ja muut työvoimapoliittiset linjaukset, kuten vaatimukset matalapalkka-alojen määrän kasvusta lisäävät Jakosen mukaan prekaarin työn määrää.

Epävarmat työt kasvattavat köyhyyttä, heikentävät arkipäivän elämänsuunnittelua ja kohdistuvat negatiivisesti niihin, joilla on jo muutoinkin alistettu asema yhteiskunnassa. Työnantajalle nollatuntisopimukset voivat tuntua hyvältä diililtä, mutta ne vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden sitoutumiseen. Työyhteisöt muuttuvat pirstaleiseksi ja niiden solidaarisuus heikkenee.

Jakosen mukaan nollatuntisopimusten pitäisi olla hyväksyttyjä vain silloin, jos kyseessä on työntekijän oma valinta.

Kauhean vaikea siihen on päästä käsiksi.

Edunvalvontakoordinaattori Hanna Sauli, Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä muistuttaa, että alle 18 viikkotyötunnin sopimukset voivat olla tärkeitä muun muassa opiskelijoille. Hän ehdottaisikin, että minimituntimäärän sijasta voitaisiin säätää viikkotuntimäärän maksimivaihteluvälistä. Se toisi ennakoitavuutta myös opiskelijoille ja muille pienillä tuntimäärillä työskenteleville.

0-40 tunnin sijaan voisi esimerkiksi tehdä 5–10-, 10–20- ja 20–40- tunnin sopimuksia. Työsuhde olisi muutettava täysipäiväiseksi, jos työntekijä tekee käytännössä täyttä päivää.

Nollatuntisopimukset aiheuttavat myös työttömyysturvaan kohtuuttomuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa nollatuntisopimuksesta tai osa-aikatyöstä irtisanoutuminen johtaa kolmen kuukauden karenssiin, vaikka työnantaja ei olisi tarjonnut riittävästi tunteja.

Lähihoitaja-kotiavustaja Nina Kokkinen kertoi työskennelleensä henkilökohtaisena avustajana yksityisessä yrityksessä nyt kolme vuotta. Hän kertoo tehneensä säännöllistä työtä, mutta koko ajan nollatuntisopimuksella. Jos työpaikalla alkaa vaatia parannuksia, työtunnit saattavat Kokkisen mukaan helposti vähetä. Hänen kokemuksensa on, että työntekijöitä hallitaan pelolla.

– Useimmilla on niin, että kun tulee riitaa palkasta, tunnit tippuvat. Jos sairastutaan, pelätään, että tunnit tippuvat. Jos asiasta puhutaan edes työpaikan sisällä, tunnit tippuvat, yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi Palvelualojen ammattiliitto PAMista kuvaa nollatuntisopimuslaisten kokemuksia.

Toisaalta kaltoinkohteluun ei tällä hetkellä voi puuttua. Lainsäädäntö ei tarjoa tähän kättä pidempää.

– Jos tunnit on 0-40, ei se ole laitonta, ei siinä ole mitään, mihin oikeasti tarttua. Voi soittaa kotiin äidille, mutta kauhean vaikea siihen on päästä käsiksi. Jos nollasopparilla olevan tai pienillä tunneilla olevan työn menettää, ei ole paljon vaihtoehtoja mihin mennä nykytilanteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi kaupan työttömyys on noin 14 000 ja avoimia myyjän paikkoja on noin 1 700.

– Pienillä paikkakunnilla on vaikea löytää uutta työtä. Jos sitä tarjotaan lähimmästä kaupasta nollasopparilla, se otetaan, Kuntsi maalaa.

Meidän täytyy löytää tärkeimmät kipupisteet.

Hanna Kuntsi uskoo, että nollatuntisopimuksista saadaan vielä Suomessakin aikaan kunnollinen yhteiskunnallinen keskustelu.

– Meillä alkaa olla valtava massa ihmisiä, jotka haluavat tehdä enemmän ja sitoutua työnantajaansa. Tätä keskustelua ei voi enää sivuuttaa sillä, että tämä muoto sopisi opiskelijoille tai pienten lasten äideille, jotka haluavat tehdä pientä päivää.

Operaaatio Vakiduunin keulahahmo, kansalaisaloitteen alullepanija Mika Kolehmainen kiitti SDP:tä siitä, että puolue kokee nollatuntisopimuslaisten aseman korjaamisen tärkeäksi.

– Laittoivat ihan puheenjohtajankin sinne vesisateeseen, Kolehmainen sanoi ja viittasi siihen, että puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) oli paikalla eilisessä mielenilmauksessa.

Kolehmainen tarkensi kansalaisaloitetta siltä osin, että jos työ on esimerkiksi kerhotoimintaa, sitä voisi tarjota alle 18 tuntia viikossa. Varsinaisesti kansalaisaloite esittää nollatuntisopimusten kieltämistä ja osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaikaa.

Tarja Filatov uskoo, ettei saloite mene lakiteknisten seikkojen vuoksi eduskunnassa läpi, mutta sen tavoitteet tulevat toteutumaan.

– Meidän täytyy löytää tärkeimmät kipupisteet, joita korjata nyt ja sitten saada prosessi liikkeelle. Tärkeintä on, että asia menee eteepäin. En uskalla sanoa varmaksi mitään, eduskunnassa yksikään laki ei mene läpi, ellei ole enemmistöä. Työttömyysturva ja vakiintunut työaika ovat asioita, joissa voimme käsitykseni mukaan saada edistystä aikaiseksi, Filatov valoi uskoa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) kertoo olevansa vakuuttunut, että kansalaisaloitteen tekijät ovat oikealla asialla. Kyse on suorastaan ihmisoikeuksista ja oikeudesta säännölliseen ja ennakoitavaan toimeentuloon.

– Reilussa työelämässä ei tarvitse pelätä omien oikeuksien puolesta toimimista. Hyvä työelämä on niin työntekijän kuin työnantajan etu. Vakityösuhteet ovat myös yhteiskunnan etu. Se on myös asiakkaan etu.

– Jos nollasopimuslainen lähtee puolustamaan esimerkiksi asiakkaan etua, voi tulla hankalan työntekijän leima, ja kun tunteja jaetaan, ykskaks huomataan, että tunteja ei olekaan, Mäkisalo-Ropppon kertoi asiaosaisilta kuulemastaan palautteesta.

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen muistutti myös, että sote-alan kulkiessa yhä markkinaehtoisempaan suuntaan, nollatuntisopimusten väärinkäytön lopettaminen pitää nähdä myös markkinaehtoisuuden pelisääntöjen vahvistamisena.

Mikael Jungnerin ennustus: Kokoomuksesta ja vihreistä Suomen suuret puolueet – ”Ja mikäs siinä”

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner povaa jo, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on kaksi suurta puoluetta. Nimittäin kokoomus ja vihreät.

Ylen torstaisen kannatusmittauksen mukaan kokoomus on selvästi suurin ja ainoana yli 20 prosentin. Vihreät on puolestaan historiallisesti noussut kakkoseksi, muun muassa ohi SDP:n.

Jungner kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että vihreiden noste voi vielä kantaa ykkössijalle asti.

”Mikä taas nostaa edelleen kokoomusta vihreän vaihtoehtona. Ihan kuin Helsingin kuntavaaleissa.”

Jungnerin mukaan saattaa käydä niin, että vaalien jälkeen Suomessa onkin kaksi suurta ja neljä keskikokoista puoluetta.

”Ja mikäpä siinä, kun molemmat suuret ovat arvoliberaaleja edistyspuolueita.”

”Hyvään suuntaan tässä mennään, Suomen kannalta”, arvioi Jungner.

Li Andersson ryöpyttää: ”Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvostelee voimakkain sanankääntein Sipilän hallituksen tekemiä suurituloisten veroaleja. Andersson puhui Vasemmistoliiton kesäkokouksessa Imatralla.

– Sipilän hallituksella on ollut jakovaraa, mutta se on käytetty mittaviin tuloeroja kasvattaviin veronleikkauksiin. Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille, mutta ei koskaan työttömille, pienipalkkaisille yksinhuoltajille tai pienituloisille eläkeläisille.

Solidaarisuusveron alentaminen olisi jälleen uusi kädenojennus kaikkein rikkaimmille.

– Puhe “solidaarisuusverosta” oli alun alkaenkin harhaanjohtavaa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan hyvinvointivaltiolle normaalista progressiosta. Suurista tuloista menee suurempi vero kuin pienistä.

Anderssonin mielestä pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo kieltäytyvät näkemästä ongelmia, joita koulutusleikkaukset aiheuttavat Suomen osaamisperustalle ja taloudelle pitkällä aikavälillä.

– Kun koulutuksen eriarvoisuuden ja osaamisperustan romuttaminen alkaa toden teolla näkyä, on jo liian myöhäistä suunnanmuutokselle. Siksi muutos on tehtävä nyt, Andersson vaati puheessaan.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen talouden rakenteelliset ongelmat korjautuvat vain sivistyspolitiikan suunnanmuutoksella. Anderssonin mielestä Suomi tarvitsee uuden sivistysvision. Vasemmistoliitto tavoittelee muun muassa yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, maksutonta toisen asteen koulutusta myös oppimateriaalien osalta sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden väestöstä kääntämistä kasvuun.

Andersson puuttui myös puheessaan Suomen epävarmaan talouskasvuun. Anderssonin mielestä Suomen talouden orastava kasvu kärsii kilpailukykysopimukseen sisältyvistä palkanleikkauksista. Anderssonin mielestä kikyn haitalliset vaikutukset kansantaloudelle ja perheiden toimeentulolle on korjattava palkankorotuksilla. Syksyn työmarkkinakierroksen yhteydessä on syytä luopua erityisesti julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuneesta erillisestä lomarahaleikkauksesta.

– On järjetöntä, että kun talouskasvu vihdoin näyttää alkaneen, on Suomessa sitouduttu vielä kahdeksi vuodeksi palkanleikkauksia tarkoittavaan sopimukseen, joka kaiken lisäksi toimii niin, että valtion pitää kompensoida palkanalennukset verokevennyksillä, jotta ostovoima ei laskisi. Palkankorotukset ovat perusteltu ja luonnollinen tapa lisätä kotimaista kysyntää, Andersson sanoi.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin: Vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys – ”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on kommentoinut Ylen torstaista gallup-mittausta sosiaalisessa mediassa. Aiemmin puoluesihteeri Antton Rönnholm kuvasi tulosta ”kiistatta huonoksi”.

Marin kirjoittaa pikaviestipalvelu Twitterissä, että SDP:n historiallisesti ohittaneiden vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys.

”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on. SDP:llä kova työ edessä luottamuksen vahvistamiseksi.”

Vihreät on siis noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.
Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm: ”Gallup-tulos kiistatta huono”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm myöntää, että Ylen tämänaamuinen gallup-tulos SDP:lle on ”kiistatta huono”.

”Se, että puolueen kannatus tippuu järjestään kesällä, ei selitä tulosta eikä yksittäisillä tekijöillä kannata spekuloida. Kävimme aiheesta aamun puoluehallituksessa syväluotaavan ja rakentavan keskustelun”, hän päivittää Facebookissa.

Rönnholmin mukaan tässä ajassa ja demokratian tilassa uskottava politiikka perustuu taktiikan sijaan ideologiaan.

”Arvoilla on merkitystä. Ja me uskomme omiimme. Puoluekokouksessa tehtyjen päätösten ja kuntavaalien tuloksen perusteella lähdimme valmistelemaan omaa vaihtoehtoa ja suurta sosialidemokraattista visiota tulevaisuuden Suomesta. Ratkaisut eivät synny hetkessä tai yksittäisillä toimilla. Työmme jatkuu.”

Kokoomusmeppi Ylellä: EU ei välttämättä velvoitakaan Suomea raideliikenteen kilpailutukseen

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) toteaa Ylen haastattelussa, että raideliikenteen kilpailuttamisesta määräävä EU-lainsäädäntö jättää paljon tulkinnanvaraa. Pietikäisen mukaan lainsäädäntö muun muassa antaisi Suomelle mahdollisuuksia raideliikenteen kilpailutuksen välttämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedottaessa raideliikenteen henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle, ministeriö mainitsi EU-lainsäädännön olevan yksi peruste päätökselle.

­– EU on saanut päätökseen neljännen rautatiepaketin, joka lähtee liikkeelle siitä, että silloin kun valtio hankkii liikennettä, se ei sitä voi jatkossa tehdä suorahankintana, vaan se tulee kilpailuttaa, Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi reilu viikko sitten.

”Neljäs rautatiepaketti” tarkoittaa joukkoa EU-lainsäädäntöä, jolla EU pyrkii yhtenäistämään jäsenmaidensa rautatieverkostoa. Lakipaketin markkinoiden avaamisen velvoittavasta asetuksesta löytyy kuitenkin kohta, joka jättää paljon tulkinnanvaraa.

Asetuksessa lukee muun muassa, että ”toimivaltainen viranomainen voi päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia rautateiden julkisista henkilöliikennepalveluista, jos se katsoo, että sopimuksen teko ilman tarjouskilpailua on perusteltua ottaen huomioon asianomaisten markkinoiden ja verkon asiaankuuluvat rakenteelliset ja maantieteelliset ominaispiirteet ja erityisesti koko kysynnän ominaispiirteet, verkon monitahoisuus, tekninen ja maantieteellinen eristyneisyys sekä sopimuksen kattamat palvelut”.

Suomi olisi voinut vaatia korkeampaa kilometrimäärää, jolloin Suomi olisi saanut pysyvämmän poikkeusaseman.

Pietikäinen toteaakin, että asetus mahdollistaa tarjouskilpailusta poikkeamisen harvaan asutussa maassa, jollaisena Suomea voidaan ilman muuta pitää.

– Kyllähän nuo kaikki melko hyvin Suomen raideliikenteen ominaisuuksiin istuu. Jos verrataan Hollantia, Saksaa tai Ranskaa, joissa on paljon ihmisiä ja lyhyet etäisyydet, niin onhan se ihan toisenlainen markkina, kuin tarvittava junayhteys Tampereelta Seinäjoelle, Seinäjoelta Ouluun, tai yöjuna Kemijärvelle, Pietikäinen sanoo Ylelle.

EU:n asetuksessa todetaan lisäksi, että kilpailutuksen voi välttää myös silloin, jos jäsenvaltion junaliikenteen vuosittainen enimmäismäärä on 23 miljoonaa junakilometriä.

Vaikka Suomen junakilometrimäärät menevät yli 30 miljoonan, Suomi olisi voinut Pietikäisen mukaan asetusta tehtäessä vaatia korkeampaa kilometrimäärää, jolloin Suomi olisi saanut pysyvämmän poikkeusaseman.

– Tätäkin keskustelua käytiin, mutta Suomi ei nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Ylelle antamassaan haastattelussa Pietikäinen toteaa myös ettei sinällään vastusta kilpailutusta, mutta epäilee kuitenkin sen hyötyjä Etelä-Suomen ulkopuolella. Hän ihmettelee lisäksi hallituksen kiirettä asiassa.

Asia lopulta ole ministeriön päätettävissä.

Liikenneministeriö vahvistaa Ylelle, ettei Pietikäisen tulkinta EU:n asetuksesta ole täysin väärä.

Ministeriö kuitenkin korostaa, ettei asia lopulta ole heidän päätettävissään. Ministeriö esittää, että uudistuksella mahdollistetaan siirtymäaikoja ja annetaan mahdollisuus poiketa asetuksesta.

– On sitten kyettävä osoittamaan, että suorahankinta todella olisi tehokkaampi keino kuin kilpailutus, hallitusneuvos Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa.

– Miten asiaa tulkitaan, se on komission, tai EU-tuomioistuimen asia.