Education at a Glance -raportissa vertailtiin tänä vuonna maita erityisesti tasa-arvon toteutumisessa koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Raportissa todetaan muun muassa, että vanhempien koulutustaustalla on suuri vaikutus lasten koulutustasoon.

Suomessa korkeakoulututkinto on 60 prosentilla niistä 25-64-vuotiaista, joiden vähintään toisella vanhemmalla on korkeakoulutus. Sen sijaan korkeakoulutettuja on vain 30 prosenttia niistä 25-64-vuotiaista, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa.

OECD-maiden keskiarvoluvut ovat 72 prosenttia ja 19 prosenttia, eli korkeakoulutus periytyy niissä selvästi Suomea enemmän.

Suomessa sukupuolten väliset erot nuorten aikuisten koulutustasossa ovat OECD-maiden keskitason mukaisia. Suomessa 25-34-vuotiaista naisista 46 prosentilla ja miehistä 33 prosentilla on korkeakoulutus. OECD-maiden keskiarvot ovat naisilla 54 prosenttia ja miehillä 41 prosenttia.

Roolit kääntyvät toisin päin työmarkkinoilla. Vaikka nuoret naiset ovat paremmin koulutettuja, he työllistyvät miehiä heikommin.

Nuoret, korkeakoulutetut naiset myös tienaavat Suomessa 85 prosenttia verrattuna nuoriin, korkeakoulutettuihin miehiin. OECD-maissa vastaava osuus on keskimäärin 83 prosenttia.

RAPORTISSA vertailtiin myös sitä, kuinka paljon rahaa valtiot käyttävät koulutukseen vuodessa. Sen mukaan Suomi käytti koulutukseen rahaa 5,4 prosenttia bruttokansantuotteestaan. OECD-maiden keskiarvo oli 4,9 prosenttia.

OECD-maat käyttivät koulutukseen keskimäärin 14  209 dollaria (12  684 euroa) vuodessa oppilasta kohden, kun taas Suomi käytti raportin mukaan 14  723 dollaria (12  685 euroa) vuodessa oppilasta kohden.

OECD-järjestöön kuuluu 38 maata ympäri maailmaa.

Uutista muokattu klo 12.56: lisätty toiseksi viimeiseen lauseeseen täsmennys ”oppilasta kohden”.