Oikeuskansleri tutkii, onko valmiuslain mukaisesta valtionhallinnon viestinnän välittömän johdon kuulumisesta VNK:lle aiheutunut epäselvyyksiä, jotka rajoittavat viranomaisten mahdollisuutta viestintään tiedonsaannin kannalta tärkeässä asiassa.

Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kirjoittaa Perustuslakiblogissa ihmettelevänsä oikeuskanslerinviraston aloitteellisuutta asiassa.

”Niin poikkeusolojen toteamisen kuin käyttöönottoasetusten antamisen yhteydessä oikeuskansleri on suorittanut valtioneuvoston päätösten laillisuusvalvontaa. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että käsitys perustuslaista on ollut jälleen poikkeava siitä, mitä perustuslakivaliokunta ajattelee. Käytännössähän tuoreimmista perustuslakivaliokunnan puheenvuoroista käy ilmi se, että oikeuskanslerin silmien ohi meni sekä lainvastaisesti toteutettu poikkeusolojen toteaminen että hyvin ongelmallinen käyttöönottoasetus.”

”Oikeuskansleri ikään kuin irrotti itsensä syntyneistä ongelmista ja siirtyi aiemmista tapahtumista ulkopuoliseksi toimijaksi lähinnä argumentoimaan perustuslakivaliokunnan kannoilla, jotka olivat poikkeavia siitä, mitä oikeuskanslerin oman ennakkovalvonnan läpi oli lipsahtanut. Tämä kuvio on toistunut nyt jo liian monta kertaa ja kuten olen sosiaalisessa mediassa tuonut esiin, herättää ainakin kollegakunnan keskuudessa ihmetystä, jonka lisäksi käsittääkseni myös ministeriöissä on ihmetelty tilannetta. Mielenkiinnolla odotan, kuinka kauan tämän annetaan jatkua.”

Eduskunta hyväksyi torstaina valmiuslain käyttöönottoasetukset, joilla muun muassa keskitetään koronaviestintää valtioneuvoston kanslialle.

Viestintäjohtajat muistuttavat, että monissa ministeriöissä vain pieni osa viestittävistä asioista liittyy koronaan.

–  Jatkossakin kukin hallinnonala vastaa oman toimialansa viestinnästä. Valtioneuvoston kanslia ei tule esimerkiksi kertomaan meille, miten jonkin valtiovarainministeriölle kuuluvan asian viestintä hoidetaan, valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio sanoi STT:lle perjantaina.