Eduskunta hyväksyi torstaina valmiuslain käyttöönottoasetukset, joilla muun muassa keskitetään koronaviestintää valtioneuvoston kanslialle.

Viestintäjohtajat muistuttavat, että monissa ministeriöissä vain pieni osa viestittävistä asioista liittyy koronaan.

–  Jatkossakin kukin hallinnonala vastaa oman toimialansa viestinnästä. Valtioneuvoston kanslia ei tule esimerkiksi kertomaan meille, miten jonkin valtiovarainministeriölle kuuluvan asian viestintä hoidetaan, valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio sanoi STT:lle.

–  Mitään sen suuntaista ei ole puhuttu ministeriöiden viestintäjohtajille, että tässä suitsittaisiin suita millään tavalla, sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen sanoo.

Viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kanslialle tarkoittaa yksittäisten ministeriöiden kohdalla ennen muuta sitä, että jatkossa ministeriöt informoivat kansliaa tarkemmin omasta korona-aiheisesta viestinnästään ja sen aikatauluista.

Valtioneuvoston kanslia voi myös pyytää ministeriöiltä resurssiapua viestinnän hoitamiseksi esimerkiksi siten, että ministeriöiden tiedottajia siirtyy väliaikaisesti työskentelemään kanslian puolelle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön viestintäjohtajan Mari-Kaisa Branderin mukaan viestinnän keskittämisessä valtioneuvoston kanslialle on olennaista ennen muuta hallinnon yhteenkurominen, mikä mahdollistaa paremman kokonaiskuvan saamisen.

–  Ulkopuolisen voi olla vaikea hahmottaa kuinka sirpaleinen tämä viestintäjärjestelmä on. Tässä on valtava koordinointipalapeli koottavana, Brander sanoo.