Timosen mukaan esitys perustui kokonaisarviointiin, johon vaikuttivat erityisesti terveysturvallisuusriskit.

STT kertoi, että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja puoluesihteerit tyrmäsivät ehdotuksen yksimielisesti. Vaalien järjestelyä jatketaan nyt Timosenkin mukaan normaalisti.

Oikeusministeriöllä ja puoluesihteereillä oli eilen illalla yhteinen kokous, jossa virkamiesten esityksestä kerrottiin.

– Olen sillä tavalla yllättänyt, että aikaisemmin on painotettu sitä, että kynnys vaalien siirtämiseen on todella korkealla. Itsekin olen lähtenyt siitä.

Henriksson toteaa myös ymmärtäneensä virkamiesten kantoja niin, että hallituksen päivitys hybridistrategian toimintasuunnitelmaan on osaltaan vaikuttanut heidän muuttuneeseen näkemykseensä siirtää vaalit huhtikuusta syksyyn. Demokraatti ei ole tavoittanut Pekka Timosta tänään.

Hybridistrategiaan tuli hiljattain mukaan kolme uutta epidemianhallinnan tasoa, josta viimeisin eli kolmas taso olisi poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönotto. Tasoihin voi tutustua tästä linkistä.

Henriksson itsekin toteaa, että vaalien terveysturvallisuuden kannalta voi olla, että syksyllä koronatilanne olisi parempi. Hän muistuttaa, ettei tästä kuitenkaan ole varmuutta, ja että jo tällä hetkellä rokotteita annetaan riskiryhmille ja iäkkäillä. Asia etenee siinä mielessä vaalien kannalta parempaan suuntaan.

– Kun demokratiassa on hyvin korkea kynnys siirtää vaaleja, tämän hetken tiedon ja tartuntatilanteen perusteella, mielestäni on vielä liian aikaista päättää, että vaaleja pitäisi siirtää, Henriksson sanoo.

Hän on siis käytännössä huhtikuisten vaalien kannalla.

– Minun mielestä vaalit pitää järjestää, jos tartuntatautilanne sen sallii. Kynnys vaalien siirtämiselle on tosi korkealla, Henriksson linjaa.

Hän toteaa myös, että Suomessa on järjestetty aiemminkin vaaleja haastavissa olosuhteissa.

Henriksson allekirjoittaa kuitenkin sen, että poikkeusoloihin tai jopa ulkonaliikkumiskieltoon siirtyminen estäisi vaalit.

– Tällä hetkellä me emme ole siinä, vaan olemme edelleen hallituksen hybridistrategian päivittämisen jälkeisessä maailmassa tasolla 1. Taso 3 olisi kriittinen, hän selventää.

– Tässä täytyy seurata tautitilannetta. Kukaan ei vielä pysty sanomaan, mikä on tilanne helmikuun loppupuolella. Lähdetään siitä, että tässä pystytään vaalit järjestämään. Valmistelu jatkuu ministeriössä siltä pohjalta.

Mitään lainsäädäntömuutoksia oikeusministeri ei usko kuntavaalijärjestelyjen enää jatkossa kaipaavan.

– Luulen, että emme ole nyt lainsäädäntömuutosten tarpeessa, vaan tarvitaan luovia ratkaisuja ja ohjeita, jotta kunnat tietävät, miten toimia eri tilanteissa. Se on se mitä tarvitaan.

Eilisen oikeusministeriön virkamiesten ja puoluesihteerien kokouksen Henriksson halusi koolle, jotta kaikki eduskuntapuolueet saavat tiedon tuolloisesta muuttuneesta virkamieskannasta.

– Kun on parlamentaarisesti erittäin perustavaa laatua olevasta kysymyksestä kyse, asia kuuluu kaikille eduskuntapuolueille. On meidän yhteinen asia ottaa kantaa, mitä tehdään.

Henriksson sanoo jokaisen puoluesihteerin omalta osaltaan todenneen olevansa vaalien järjestämisen kannalla kuten on suunniteltu. Eli huhtikuussa uurnille.

Tapaamisessa oli myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen. Henriksson kertoo pyytäneensä Salmisen paikalle selvittämään THL:n erilaisia mallinnoksia koronaviruksen mahdolliseen etenemiseen.

Eräässä mallinnoksessa tilanne saattaisi edetä siten, että tasolla kolme eli poikkeusoloissa oltaisiin juuri kuntavaalien alla.

– Salminen selitti siinä, ettei tässä ole otettu kuntavaaleihin kantaa ja että mallinnos voisi toteutua aiemmin tai myöhemmin tai voi olla että se ei toteudu koskaan. Se ei ole ennuste, mikä meillä on edessä vaan se on mallinnus, joka sisältää monta eri epävarmuustekijää, Henriksson huomauttaa.

Henriksson toteaa myös Salmisen muistuttaneen, ettei mallinnos huomioi koronarokottamisen vaikutuksia.

Ilmeisesti tässä oli kyse ennen kaikkea mallinnosten avaamisesta virkamiehille.

Demokraatti ei ole tavoittanut Salmista kommentointia varten tänään.

Henrikssonin mukaan vielä on pohdittava sitä, liittyykö kuntavaaleihin vakavia perusoikeuksiin liittyviä ongelmia.

– Tämähän on kysymys, joka vielä pitää pohtia, hän vastaa asiaa kysyttäessä.

Kyse on muun muassa siitä, pääseekö koronakaranteenissa oleva äänestämään.

Henriksson muistuttaa, että jo ennen koronaa ihmisiä on eristetty lääketieteellisin perustein.

Henrikssonin mukaan asiaa pyritään hoitamaan niin, että omaehtoisessa karanteenissa olevat pääsevät äänestämään.

– Myös ne, jotka ovat lääkärin asettamassa karanteenissa ja jotka eivät itse ole sairaita eli eivät ole eristyksessä pääsevät äänestämään, Henriksson selventää.

Näiden henkilöiden äänestysmahdollisuuden järjestämisestä on luvassa ministeriön ja THL:n ohjeet kuntiin jo melko pian.

Hankala kysymys on Henrikssonin mukaan on tällä hetkellä niiden ihmisten äänestysmahdollisuus, jotka juuri ennen vaalipäivää sairastuvat tai sen alla sairastavat koronaa.

Vaalit ovat 18.4. ja esimerkiksi kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään 6.4.2021 ennen kello 16:ta. Kotiäänestys on myös järjestettävä terveysturvallisesti.

– Ei voida ajatella, että vaalitoimitsija olisi velvollinen lähtemään koronaa sairastavan luo, koska tartuntariski olisi ilmeinen.

Henrikssonin mukaan kaksi perusoikeutta joutuu vastakkain tilanteessa, oikeus äänestää ja oikeus elämään ja terveyteen.

– Tämä ristiriita on olemassa ja tätä pitää nyt vielä pohtia, onko jokin sellainen mahdollisuus, jolla tätäkin epäkohtaa voitaisiin korjata. En ole vielä nähnyt sellaista ratkaisuehdotusta, mutta omaehtoisessa karanteenissa olevat ja altistuneet karanteenissa olevat pääsevät äänestämään.

Voisivatko sitten vaalit jopa peruuntua tällaisen takia.

– Kukaan ei ole sellaista esittänyt minulle myöskään virkamiestasolta.

Pohdintaan siitä, että pitäisikö esimerkiksi perustuslakivaliokunnan ottaa asiaan kantaa Henriksson sanoo muun muassa, ettei ole perustuslakiasiantuntija.

– Minulla on ministeriö täynnä virkamiehiä, he pystyvät ottamaan tällaisiin asioihin kantaa.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä totesi eilen STT:lle, että aina on ollut joukko kansalaisia, jotka eivät terveydellisistä syistä johtuen pääse äänestämään.

–  Ei tässä sinällään mitään ihmeellistä ja uutta ole, mutta periaatetasolla on aina tietysti ikävää, että tulee tällaisia esteitä, hän sanoi.

Suomen Kuvalehden mukaan puoluesihteerit epäilevät, että ehdotus kuntavaalien siirrosta on virkamiesten yritys pestä kätensä. Vaalit olisi pakko siirtää, koska ministeriö ei ole riittävän hyvin valmistautunut järjestämään vaaleja poikkeusoloissa.

– Allekirjoitan, että eilen tuli esille kokouksessa, että on olemassa tyytymättömyyttä. Samalla oltiin hyvin tyytyväisiä, että kokous eilen pidettiin. Sen päätteeksi totesin myös sen, että lähitulevaisuudessa oikeusministeriön virkamiehet käyvät puoluesihteeriin kanssa läpi yksityiskohdat, jotka liittyvät vaalien terveysturvalliseen äänestämiseen ja esitettyihin kysymyksiin kyllä vastataan, Henriksson toteaa Demokraatille.

Demokraatti kertoi eilen, että THL ja oikeusministeriö selvittävät, pitäisikö vaalivirkailijat rokottaa koronaa vastaan ennen kuntavaaleja.

– Minun kantani siihen on, että on hyvä, jos THL yhdessä oikeusministeriön kanssa miettii ehkä ensi kädessä sitä, olisiko syytä ja onko mahdollista, että kotiäänestykset hoitavat vaalivirkailijat saisivat rokotteen. Tässäkin asiassa haluan nojata THL:n asiantuntijuuteen. Siksi heidän on hyvä katsoa asia oikeusministeriön virkamiesten kanssa läpi.

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko toteaa Demokraatille, että on ollut puoluesihteerien yhteinen linja, että vaalit pidetään ajallaan ja niihin valmistautuminen jatkuu.

– Totta kai, jos tautitilanne merkittävästi huononee, sitten pitää asiaa miettiä uudelleen, Kokko sanoo.