Tavoitteena on sopimusratkaisu, joka painottaisi yleiskorotusta. Järjestelyvara liitoille sopisi, jos siitä sovitaan keskustasolla. Puhtaasti paikallisesti jaettaviin eriin ne suhtautuvat varauksellisesti. Sopimuksen pituutta ei vielä haluta tässä vaiheessa lukkoon.

Tavoitteena on myös palkkaohjelma.

– Tällä kierroksella mitään hurjia prosentteja ole kellekään jaossa, siksi me puhumme palkkaohjelmasta. Haluamme keskustella useamman keskustelukierroksen yli liittyvästä ajattelusta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

– Palkkaohjelman tavoite on saada kuntapuolen palkkoja kirittyä lähemmäksi yksityissektoria. Me olemme jäljessä kokonaispalkkakehityksestä. Yritetään kuroa kuilua kiinni, mikä vaikuttaisi myös siihen, että naisen euro ero kapenisi suhteessa miesten euroon, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo.

Järjestölliset toimet ja sen myötä ongelmat kansalaisten palveluissa ovat kunta-alan työntekijöiden sopijajärjestöjen mukaan mahdollisia, jos neuvottelut eivät muutoin etene. Käytännössä lakot voisivat tulla kyseeseen.

Pääsopijajärjestöjen JUKOn, KoHon ja JAU:n puheenjohtajat kertoivat tänään neuvottelujen kulusta ja tavoitteistaan.

KT Kuntatyönantaja lähetti oman tiedotteensa julkisuuteen heti työntekijäjärjestöjen edustajien kantojen jälkeen. Kannat eroavat kuin yö ja päivä.

KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan kunta-alan naisten palkat ovat nousseet keskimäärin miesten palkkoja enemmän ilman erillisiä nais- tai samapalkkaisuuseriä ja kunta-alan yleinen ansiokehitys on seurannut hyvin yksityisen sektorin tasoa.

Työntekijäjärjestöjen vaatimalle erilliselle palkkaohjelmalle ei ole KT Kuntatyönantajan mukaan perusteita eikä kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyys pidä sen mukaan paikkaansa.

Kunta-alan työntekijöiden ansiokehitystä on heikentänyt myös määräaikainen lomarahaleikkaus, joka oli osa kilpailukykysopimusta eli kiky-ratkaisua. Nyt vaaditaan myös jo menetettyjen ja/tai tänä ja ensi vuonna leikkuriin joutuvien lomarahojen kompensoimista.

– Tämä palkkapotti, josta tällä hetkellä puhumme neuvottelupöydässä on vain ja ainoastaan palkankorotuksiin eli lomarahaleikkausten osalta pitää olla ylimääräinen erä. Kun me tiedämme sen, että tämä on kunnilta imetty pois niin Sipilän (kesk.) hallituksella on iso työ miettiä, onko lomarahan palauttaminen tässä kohtaa ajankohtaista, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo ja käytännössä siis vaatii palauttamaan lomarahat.

Niemi-Laineen mukaan se ei riitä, että lomaraha saataisiin takaisin palkankorotuksena.

– Se on jo meidän ansaittua palkkaa, joka meiltä otettiin pois.

Niemi-Laine toteaa, että hallituksen on myös syytä miettiä, onko kilpailukykysopimuksella ylipäänsä enää sitä arvoa, mikä sillä on ollut.

Eli hallitus sanoutuisi siitä irti?

– Juuri näin. Se on poliittinen sopimus, vaikka sanotaan että työmarkkinajärjestöt olivat siinä mukana, se on hyvin vahva poliittinen sopimus kuitenkin. Kyllä se on Sipilän kabinetista lähtöisin oleva asia ja hyvin voimakkaasti sitä eteenpäin on sieltä viety, Niemi-Laine sanoo Demokraatille.

Myös TEHYn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteaa, että lomarahojen kompensaatio on tärkeä asia.

– Me emme suostu siihen, että sitä ruvetaan meille jakamaan yleiskorotuksesta. Tämä on erillinen asia tämä lomarahojen kompensaatio.

Maija Pihlajamäki pohtii lomarahojen kompensaation hoitamisesta myös tes-sopimuksen tekstikohtia käsiteltäessä, tarkemmin hän ei asiaa yksilöi. Hän nostaa esiin myös mahdollisen kertakorvauksen, vaikka tiedostaa sen olevan vaikeasti neuvoteltavissa.

Millariikka Rytkönen sanoo, että koko kiky-sopimusta “ei voi räjäyttää”.

– Mutta lomarahaleikkausten kompensaatio on sellainen, minkä pystyisi kikystä ehkä pienimmällä jumpalla selvittämään. Kyllä minä huutelen Sipilää avuksi, se kompensaatio ratkaistaan rahalla. Eikö se ollut marraskuuta, kun Sipilä sanoi, että nyt menee hyvin, nyt on rahaa.

Kaikki kunta-alan sopimukset päättyvät 31. tammikuuta.

Kunta-ala on maan suurin sopimusala. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on 421 000 työntekijää, joista valtaosa on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Opettajilla, lääkäreillä ja teknisillä on oma sopimus. Lisäksi kunta-alalla neuvotellaan myös tuntipalkkaisten sopimus.