Työmarkkinat
1.2.2019 10:20 ・ Päivitetty: 1.2.2019 10:20
”Olemme vedenjakajalla” – Kotihoito on myös rempallaan, pahimmillaan vanhuksen kohtaamiseen jää aikaa vain 10 minuuttia
Vanhusten hoivapalveluista pääosa, 57 prosenttia, painottuu kotihoitoon. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty muistuttaa, että hoidon laatu ontuu kotihoidossa yhtä vakavasti kuin yksityisissä hoivakodeissa. Tämä on jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle.
Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan kotihoitoa vaivaa paheneva resurssipula, joka näkyy riittämättömänä henkilöstön määränä. Se vaikuttaa hoivatyön laatuun.
– Tarvitaan sitovaa vanhustyön – kotihoidon ja laitoshoidon – henkilöstömitoitusta. Pelkkään hyvään tahtoon tai yritysten yhteiskuntavastuuseen ja omavalvontaan ei voi luottaa.
Pihlajamäki moittii, että vanhustenhoidosta on tullut kovaa bisnestä, jossa yritysten voiton tavoittelu ajaa inhimillisyyden yli.
– Yhteiskunnassamme on noussut vallalle näkemys, jossa vanhustenhoito nähdään menoeränä. Olemme vedenjakajalla, jossa kyse on ennen kaikkea arvovalinnasta, miten hoidamme ikääntyvää väestöämme ja miten kunnioitamme vanhenevia läheisiämme.
Kotikäyntejä voi olla työvuoron aikana jopa 15–20.
Yhä useampi vanhus asuu viimeiset vuotensa omassa kodissaan kotihoidon palvelujen piirissä. Vanhuspalvelulaki suosii kotihoitoa, jolloin laitoshoitopaikkoja on vähennetty. Samalla kotihoitoon siirretyt vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia. Vuonna 2015 lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) kotihoidon piirissä olevasta kärsi muistisairaudesta.
Lisää aiheesta
Kotihoitoala on hyvin naisvaltainen ja Jytyn jäsenistöstä sen piirissä toimii merkittävä osa. Kotihoidon asiakkaan luona tehtävät käynnit voivat vaihdella muutamista kerroista kuukaudessa useisiin käynteihin vuorokaudessa.
Jyty laskee, että kotipalvelun työntekijällä voi olla työvuoron aikana kotikäyntejä jopa 15–20. Kun lasketaan siirtymiset paikasta toiseen vaikkapa omalla autolla, kohtaamiset hoitotoimenpiteineen jäävät työpäivän aikana todella lyhyiksi, minimissään 10–15 minuutiksi.
Nordcare 2 -tutkimuksen mukaan kotihoidon työolot ovat heikentyneet ja asiakasmäärät nousseet merkittävästi. Samalla kotihoidon työntekijöiden työpaine on noussut Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle, joka on näkynyt esimerkiksi palkallisen ja palkattoman ylityön lisääntymisenä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna vanhustyön henkilöstömitoitus on Suomessa pienin.
Uhkana on työntekijöiden pako alalta.
Yhteiskuntapolitiikan professorin Teppo Krögerin mukaan miljardi euroa vuodessa nostaisi Suomen vanhustenhuollon Pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan panostukset ovat noin 1,7 kertaa suuremmat Suomeen verrattuna.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kotihoidon tutkimuksesta selviää, että vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet, henkilöstön kokonaismäärä kotihoidossa on laskenut joissakin maakunnissa. Nouseva asiakaspaine, mutta yhtä aikaa vähenevät resurssit kohdistuvat etenkin Uudellemaalle ja suuriin kaupunkeihin.
– On hyvin erikoista, että Uudellamaalla, jossa on parhaat taloudelliset resurssit vastata vanhusväestön lisääntyvään määrään, kotihoidon henkilöstöresursseja on vähennetty, Pihlajamäki ihmettelee.
Hän pelkää, että mikäli henkilöstö uupuu työtaakan alle, on uhkana työntekijöiden pako alalta. Samalla uusien ja ammattitaitoisten kotihoidon työntekijöiden löytäminen on entistä hankalampaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.