– Varmaan sote-muutos vaikuttaa aktiivisuuteen. Nyt asiaan voi vielä vaikuttaa, kun rakentaminen alkaa vasta heinäkuussa, ja muutoksen sisältöön ja toimintatapoihin pystyy silloin vaikuttamaan, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Hän muistuttaa, että sote-uudistuksen on määrä tulla voimaan vasta vuoden 2019 alusta.

Lähi- ja perushoitajien liiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että liiton jäsenet ovat selkeästi aktivoituneet.

Sana sairaanhoitaja löytyy noin tuhannen ehdokkaan tittelistä, mikä on hieman enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Myös terveydenhoitajaksi ilmoittautuu useampi kuin vuoden 2012 vaaleissa.

Lukuihin pitää suhtautua varauksella, koska ehdokkaat saavat itse ilmoittaa tittelinsä, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi koulutusta, ammattia tai eläköitymistä edeltänyttä ammattia. Lisäksi kirjoitusvirheet ja erilaiset kirjoitusasut vaikeuttavat vertailua.

Samalla ehdolla olevien opettajien määrä näyttäisi pienentyneen, vaikka koulutuksesta ja kasvatuksesta on tulossa kesken valtuustokauden kuntien merkittävin tehtävä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka sanoo, että moni valtuustossa istuva opettaja on kokenut koulutusleikkaukset hankalana.

– Kun saa palautetta, että miksi ei tee valtuustossa mitään, ja samalla itse kokee, ettei pysty leikkauksiin vaikuttamaan, niin on ristiriitaista olla päättäjänä. Se voi olla vaikuttanut, kun jotkut kokevat olevansa tosi loppu, Misukka sanoo.

Hänen mukaansa valtuustoissa opettajia on samaan aikaan syytetty oman edun ajamisesta, eikä asiantuntemusta ole aina otettu huomioon.

Kuntavaalien ehdokkaiden titteleistä löytyy sana opettaja noin 1 700 kertaa, mikä on noin neljännes vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. Lastentarhanopettajan on tittelikseen ilmoittanut noin kolmannes harvempi kuin edellisissä vaaleissa. Kuntavaalien kokonaisehdokasmäärä on pudonnut edellisvaaleista noin kymmeneksellä, ja nyt listoilla on noin 33 600 ehdokasta.

Yrittäjiä on kuntavaaleissa ehdolla hieman enemmän kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa. Suomen Yrittäjien laskelman mukaan yrittäjiä on ehdolla lähes 6 000, mikä on noin 200 enemmän kuin edelliskerralla. Suomen Yrittäjät sanoo täydentäneensä Tilastokeskuksen tietoja oman jäsenrekisterinsä tiedoilla.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että tavoitteena on ollut kasvattaa yrittäjäehdokkaiden suhteellista osuutta jokaisen aluejärjestön alueella. Hänen mukaansa yrittäjiä kaivataan erityisesti huolehtimaan kuntien elinvoimasta.

– Kunta kuolee pois, jos se ei ole yrityksille houkutteleva ympäristö. Kunta pystyy elinkeinopolitiikalla kannustamaan yrityksiä hakeutumaan kuntaan ja pysymään kunnassa, Pentikäinen sanoo.

Keskustalla on eniten yrittäjiä ehdokkainaan, kokoomuksella on lähes yhtä paljon. Näillä puolueilla myös yrittäjien osuus omista ehdokkaistaan on selvästi suurin, yli neljäsosa puolueiden ehdokkaista.

Kolmanneksi eniten yrittäjäehdokkaita on perussuomalaisilla.

STT–MIKKO ISOTALO