Kun Yhdysvaltain on odoteltu ilmoittavan raakaöljyn tuonnin lopettamisesta, öljy-yhtiö Shell ehti jo tiistaina kertoa, ettei se jatkossa enää osta Venäjältä öljyä eikä kaasua.

– Tulee virallista päätöstä Yhdysvalloista tai ei, nyt näyttää siltä, että venäläisen raakaöljyn kysyntä supistuu joka tapauksessa tämän mainehaittariskin takia. Olisin hämmästynyt, elleivät muut suuret yhtiöt seuraisi Shellin perässä, Solanko sanoo.

Neste on jo merkittävästi vähentänyt ostoja Venäjältä.

– Aiempaa suurempi osa raakaöljyn kysynnästä kohdistuu muihin laatuihin kuin Uralsiin tai Espoon, jotka ovat keskeiset venäläiset vientilaadut. Voi olla, että hinnat pysyvät jonkin aikaa korkealla. Se heijastuu bensan hintaan kaikkialla maailmassa.

– Vaikka Venäjä löytäisi öljylleen ostajia muualta, luultavasti Aasiasta, hinta olisi 90-100 dollaria barreli. Se on edelleen korkea. Yleensä hintaero Brentiin on pari dollaria.

Saksan talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck vaatii tiistaina öljynviejämaiden järjestöä Opecia lisäämään öljyn tuotantoa rajun hinnannousun vuoksi.

Venäjältä odotellaan vastapakotteita esimerkiksi tavarakauppaan. Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014 vastapakotteet kohdistuivat muun muassa suomalaiseen elintarviketeollisuuteen.

– Pääomaliikkeiden rajoituksiin sisältyy paljon sellaista, joka voidaan tulkita vastapakotteiksi. Esimerkiksi ulkomaalaisten ja epäystävällisten maiden yritysten mahdollisuuksia kotiuttaa tuloja Venäjältä on rajoitettu samalla, kun kaikkea rahaliikennettä on rajoitettu. Myös puheet yritysten omaisuuden kansallistamisesta ovat selvästi vastatoimi, vaikka on vähän vaikea nähdä mikä sen hyöty taloudelle olisi.

Solanko ei pidä maakaasuhanojen sulkemista kovin todennäköisenä pakotteena. Kaasun ostamisen lopettaminen sattuisi enemmän EU-maihin kuin Venäjään, jonka viennistä kaasun osuus on paljon öljyä pienempi. Kaasun tulo Eurooppaan tuskin lakkaa myöskään Venäjän vastapakotteena.

– Luulen, että Venäjän tarvitsee tässä maailmantilanteessa kaikki vientitulot. Toisekseen Moskovassakin luultavasti ymmärretään, että jos tässä tilanteessa katkaisee kaasun tulon, sen jälkeen sitä kaasua ei osta enää kukaan. Maakaasuasetta voi käyttää vain kerran.

– Tietysti sanottuani vahvasti tämän, olemme tilanteessa, jossa kaikki on mahdollista. Paljon asioita tapahtuu, joita viikko sitten en olisi pitänyt mahdollisena.

Raakaöljyn korkea hinta valuu bensan ja lämmityspolttoaineiden hintoihin.

– Vaikka EU-laajuista tukea puuhattaisiin, täytyyhän vähittäishinnoilla olla jotakin tekemistä markkinahintojen kanssa. Energiahinnat nousevat ja joudutaan miettimään onko syytä tukea pienituloisia kotitalouksia jollain muulla tavalla. Jotenkin se hinta täytyy jakaa kaikkien kannettavaksi.

Hurjimmissa arvioissa Venäjän talouden on ennustettu jopa romahtavan pakotteiden vuoksi. Tällaisen lausunnon on antanut muun muassa Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire.

Solanko puhuu mieluummin talouslamasta.

– Se tarkoittaa, että edessä on ankeita aikoja, jolloin reaalitulot supistuvat, työttömyys nousee eikä valtio pysty tukemaan siinä määrin taloutta kuin vielä pari viikkoa sitten kuviteltiin. On vaikea sanoa mikä sen vertailukohta olisi. Vuoden 1998 kriisi vai 1990-luvun alun kriisi.