Politiikka
27.5.2020 15:01 ・ Päivitetty: 27.5.2020 15:01
“On helppo ajatella tilannetta, että seitsemän vuoden jälkeen, kun käytetyt rahat on tienattu takaisin, EU-veroille keksitään muuta käyttöä”
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi arvioivat, että EU-komission ehdotus elvytysrahastosta on talousvaikutuksiltaan hidas ja pieni.
Heidän mukaansa EU:n finanssipolitiikkaan luotaisiin ensimmäistä kertaa suhdanteita tasaava väline, jossa avun saaja ja maksaja olisivat eri jäsenmaita. Elvytykseen käytetyt rahat kerättäisiin takaisin avun saajasta riippumatta joko korotettuina jäsenmaksuina kaikilta jäsenmailta tai EU-tason veroina.
“Jos avustuksena jaettavat rahat kerättäisiin takaisin jäsenmaksuina, 500 miljardin euron takaisinmaksu tarkoittaisi Suomelle reilun miljardin euron pottia seitsemäksi vuodeksi – riippuen tietenkin siitä, minkä verran Suomi voisi itse saada rahastosta tukea. Suomen olisi korotettava veroja tai säästettävä muissa menoissa EU:n budjetin tasapainottamiseksi, vaikka se ei välttämättä saisi rahastosta itse penniäkään”, Kangasharju ja Kuusi kirjoittavat kolumnissaan.
Jäsenmaksuja tarvitsee puolestaan korottaa vähemmän, jos osa rahaston varoista taas kerättäisiin takaisin EU-tason veroilla.
“Silloin otettaisiin askel kohti liittovaltioon kuuluvaa fiskaaliunionia. Vaikka itse rahastoa käytettäisiin kertaluonteisesti vain koronan hoitoon, EU-verojen keruu todennäköisesti lisääntyisi pysyvästi. On helppo ajatella tilannetta, että seitsemän vuoden jälkeen, kun käytetyt rahat on tienattu takaisin, EU-veroille keksitään muuta käyttöä.”
Kangasharju ja Kuusi sanovat kuitenkin, että liittovaltioon päätymistä ei tarvitse tämän perusteella pelätä.
“Kukaan ei ole ehdottamassa, että jäsenmaat luovuttaisivat EU:n instituutioille valtaa muuttaa perussopimuksia tai jäsenmaiden perustuslakeja.”
Lisää aiheesta
Etlan asiantuntijat sanovat, että poliittinen viesti yhteenkuuluvuudesta on elvytysrahaston merkittävin vaikutus.
“Korona voimistaa globalisaation vastaisia voimia, minkä vuoksi EU:n pitäisi pystyä löytämään yhteinen sävel sisämarkkinoiden kehittämiseen. Se voi olla vaikeaa, jos koronakriisin hoidosta syntyy kovin syviä arpia. Eurooppa tarvitsee vahvan unionin myös globaalin valtapolitiikan kannalta, sisäiset kiistat jättävät Euroopan Yhdysvaltojen ja Kiinan jalkoihin.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.