– Me haluamme huolehtia jäsenistöstämme loppuun saakka, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Oulun kunta-alan yhteisjärjestön puheenjohtaja Kirsi Särkelä vakuuttaa. Hän toimii kaupungilla myös pääluottamusmiehenä.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti lokakuun alussa, että kaupunki ulkoistaa ateria- ja puhtauspalvelunsa, ICT-palvelut sekä koulusihteerit. Tiukin äänestys käytiin Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen ateria- ja puhtauspalveluista. Äänet menivät tasan, joten valtuuston puheenjohtajan ääni ratkaisi ulkoistamisen puolesta.

Tämä tarkoittaa, että liikelaitoksen koko henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutuksella kilpailutuksen voittavalle palveluntuottajalle.

Hän huomauttaa, että monella on pitkä työura takanaan ja kaupungille on annettu kaikkensa jopa oman terveyden kustannuksella. Särkelän mukaan se on loukannut, että kaupungin mielestä työssä on ”löysää”.

Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalvelut ovat käyneet läpi monet organisaatiouudistukset. Viimeksi perustettiin Oulun Tilapalvelut -liikelaitos vuoden 2019 alussa. Kesäkuun alussa Tilapalvelut-liikelaitos ulkoisti aterianvalmistuksen Tuotantokeittiö Oy:lle, mutta muut ateria- ja puhtauspalvelut jäivät Tilapalveluun, joka ollaan nyt siis ulkoistamassa yksityisille.

Särkelää harmittaa, ettei viimeisien uudistusten jälkeen henkilöstön tekemää työtä ei ole päästy kehittämään ollenkaan.

– Siellä olisi kyllä löytynyt keinoja työn tehostamiseksi, jos sellaista vaaditaan – vaikka jo nyt työntekijät puurtavat mielettömästi. Todellisuus työpaikoilla ei ole tullut päättäjille selväksi.

Mikäli kaupungin kaikki suunnitelmat toteutuvat, mahdollinen muutos yksityisen työnantajan palvelukseen toteutuu syyskuun alussa 2021.

– Se tarkoittaisi työntekijöille löysässä hirressä olemista aika pitkään. Olen jo nyt huolestunut heidän jaksamisestaan, Särkelä painottaa.

Hänen mielestään on selvää, että yksityiselle sektorille siirryttäessä työehtosopimus muuttuu. Tällöin palkat laskevat ja työsuhteen ehdot muuttuvat.

– Pahimmillaan palkan alenema voi olla kuukaudessa jopa 300–500 euroa.

Hän on erityisen huolissaan ikääntyneistä työntekijöistä, joille kaupunki on pystynyt räätälöimään tehtäviä muun muassa fyysisen työkyvyn mukaan.

– Yksityisellä työnantajalla ei ole välttämättä tällaisia järjestelyjä. Se haluaa kaikki tehot irti tavoitellessaan voittoa. Kuinka pitkään ikääntyneellä on taattu työpaikka, Särkelä kysyy.

Hänen mukaansa edessä voi olla tulojen putoaminen radikaalisti ja ihminen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen tai pahimmillaan voi pudota kokonaan työttömäksi. Särkelässä aiheuttaa huolta myös jaksamisen ja motivaation hiipuminen.

Ulkoistuspäätös koskee Oulussa noin 400 työntekijää, joista noin 300 on JHL:n jäseniä. Särkelä on kuullut, että jonkin verran on jo haettu muihin töihin.

– Meidän tehtävämme on ollut toki rauhoitella, että kannattaa harkita ennen kuin tekee hätäisiä ratkaisuja.

JHL:n Oulun kunta-alan yhteisjärjestö odottaa nyt, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus reagoi kunnallisvalitukseen nopeasti ja työntekijöiden hyväksi. JHL pyytää hallinto-oikeutta kumoamaan valtuuston päätöksen sekä kieltämään päätöksen täytäntöönpanon. Liiton mukaan valtuusto rikkoi lakia äänestysmenettelyssään, joten päätös on laiton.

– Poliittisessa päätöksenteossa pitää voida luottaa sovittuihin pelisääntöihin. Jos siellä ei menetellä oikein, ulkopuolisen pitää tutkia asia. Tällä päätöksellä on kauaskantoiset seuraukset. Nyt on kyse ihmisten työstä, elämästä ja tulevaisuudesta, Särkelä korostaa.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on moneen otteeseen painottanut, että kokemusten perusteella ulkoistaminen on osoittautunut lopulta kalliimmaksi kuin kunnan omana työnä tuotetut palvelut.

Oulun kaupunki lähti ulkoistuksen tielle ateria- ja puhtauspalveluissa selvityksen perusteella, jonka teki konsulttiyhtiö Perlacon, joka on tätä nykyä osa monialakonserni FCG:tä. Perlacon on konsultoinut kuntia muun muassa kuntatalouden sopeuttamisessa.

Monessa muussa kunnassa, kuten esimerkiksi Raumalla, on huomattu myöhemmin, että siirto yksityiselle ei ole tuonut säästöjä. Kaupunki on ottanut ateria- ja puhtauspalvelunsa taas omalle kontolleen.

Aikeet ovat samat myös Mäntsälässä, joka on ottamassa heinäkuun alusta samaiset palvelut takaisin kunnan omaksi tuotannoksi. FCG päätyi raportissaan siihen, että palvelujen järjestäminen kunnan omana toimintana tulisi edullisemmaksi kuin yksityisen käsissä.

Niemi-Laine kertoo olleensa yhteydessä Oulun kaupunginjohtoon valtuuston päätöksen jälkeen.

– Kaupunginjohtaja on edelleen sitä mieltä, että ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistaminen tulee halvemmaksi, hän toteaa Demokraatille.

Innostusta ei ole herättänyt myöskään JHL:n ehdotus perustaa ateria- ja puhtauspalveluihin oma inhouse-yhtiö, joka tuottaisi tuki- eli runkopalveluja sairaalalle ja kaupungille ohi kilpailutuksen.

– Kelpoisuusvaatimukset ovat esimerkiksi sairaaloissa ja päiväkodeissa kovat. Sairaanhoitajan rinnalla ei voi työskennellä laitoshuoltaja, jolla ei ole kunnollista koulutusta, Niemi-Laine perustelee.

Palveluiden ulkoistamis- eli yksityistämisaikeita tulee hänen mukaansa esille tämän tästä.

– Nämä aikeet tulevat aina yllätyksenä, niitä tehdään selän takana.

Lahden suunnitelmat kilpailuttaa ateriapalvelut oli tällainen yllätys. JHL reagoi nopeasti ja järjesti mielenosoituksen. Kaupunginvaltuusto torppasi lokakuun alussa suunnitelmat.

Harvoin käytetty kunnallisvalitus on nyt yksi keino pyörtää Oulun päätös. JHL toivoo, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kieltää Oulun ulkoistamisen täytäntöönpanon, kunnes se antaa asiasta ratkaisunsa.

– Valtuuston tulos ei ole reilu. Jos äänestystulos on 33–33 ja puheenjohtajan ääni ratkaisee, kuka sanoo, että se on enemmistön päätös, Niemi-Laine kysyy.

Hänessä on herännyt epäilys, onko yksityistämisvimman taustalla muutakin kuin kuntatalouden kipuilu – esimerkiksi ideologia, jonka mukaan julkinen ei pärjää yksityiselle.

– Tältähän tämä näyttää. Jotkut kunnat haluavat nyt toteuttaa unelmiaan yksityistämisestä – koronan varjolla minun mielestäni.

Niemi-Laine huomauttaa, että hallitus on antamassa rutkasti rahaa kunnille ja sairaanhoitopiireille tämän vuoden seitsemännessä lisäbudjetissa ja ensi vuoden talousarviossa.

– Kysynpä vaan, mihin taskuun näitä rahoja ollaan nyt laittamassa esimerkiksi Oulussa, JHL:n puheenjohtaja heittää.