ehdokaspaneli

Kolumni

Ulla Kaukola

kaupunginvaltuutettu, OAJ:n valtuutettu

Onko duunarilla enää oikeutta sivistykseen ja jatkokoulutukseen?

Suomen hallitus säästää ammatillisesta koulutuksesta tänä vuonna 190 miljoonaa. Leikkaukset vievät oppilaitosten budjetista noin 10–15 prosenttia. Ammatillisia opettajia irtisanotaan jopa 1 600. Opiskelijoille pyritään vaikeassa tilanteessa takaamaan se, että ammatin ydinosaaminen ei heikentyisi. Säästökohteeksi jäävät silloin yleissivistystä kehittävät aineet eli esimerkiksi äidinkieli, matematiikka, englanti ja ruotsi. Kampaaja oppii toivottavasti jatkossakin leikkaamaan asiakkaan hiukset ja tarjoilija tarjoilemaan, mutta onko kampaajalla ja tarjoilijalla riittävä ammattiosaaminen ilman viestinnällisiä ja matemaattisia taitoja? Kykeneekö hän jatko- tai täydennysopintoihin halutessaan tai työttömyyden uhatessa?

Ammattiopetuksen laadun eteen on Suomessa tehty todella paljon työtä ja ammattikoulu on noussut nuorille varteenotettavaksi vaihtoehdoksi lukiokoulutuksen rinnalle. Yleissivistävät aineet ovat mahdollistaneet sen, että toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittanut on voinut halutessaan jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Hänellä on ollut jatko-opintokelpoisuus. Ennen näin ei ollut. Vielä 90-luvulla sillä, joka valitsi ”amiksen”, ei ollut mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Nyt me olemme pahimmassa tapauksessa palaamassa takaisin tähän vanhaan.

Eduskunta saa keväällä käsiteltäväkseen ammatillisen koulutuksen lakipaketin. Teoriassa jatko-opintokelpoisuus säilynee, mutta todellisuudessa opiskelijalla ei ole kykyjä suoriutua jatko-opinnoista, sillä yleissivistävät aineet integroidaan ammattiaineiden opetukseen hyvin vähäisillä tuntimäärillä. Esimerkiksi kielen opetusta voi olla kolmen vuoden aikana 16 tuntia ja senkin voi opettaa joku muu kuin kieltenopettaja. Sama matematiikassa ja äidinkielessä. Sillä osaamisellako jatketaan opintoja korkeakoulussa? Opiskelija ei suoriudu edes pääsykokeista, saati vieraskielisen kirjallisuuden lukemisesta opinnoissa. Duunarilta viedään tässä uudistuksessa oikeus sivistykseen ja jatkokoulutukseen.

Ulla Kaukola

kaupunginvaltuutettu, OAJ:n valtuutettu

kuntavaaliehdokas , Vantaa (sd)

Ulla Kaukola

kaupunginvaltuutettu, OAJ:n valtuutettu

Kolumni

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

Lehmänkauppoja, sote-soppaa ja hallitusfarssi

Brittien EU-ero keskustelutti miltei yhtä paljon kuin Suomen sekava poliittinen tilanne Pohjoismaiden neuvoston viime viikon kokouksessa. Ensin yksi hallituspuolue heitetään pihalle, sitten kyseinen puolue hajoaa kahtia. Pääministeri oli jättämässä presidentille eroilmoituksensa, mutta muutti mieltään ja poltti asiakirjan. Nyt hallitus jatkaa vanhaan malliin, sillä erolla, että osa ministereistä ei kuulu mihinkään puolueeseen, vaan heidän tehtävänsä on Keskustan ja Kokoomuksen hallituspolitiikan tukeminen. Naapurimme katselevat meitä hämmästyneinä, mitä Suomessa oikein tapahtuu?

Hallitusfarssin lisäksi hämmästystä herättää sote-uudistus. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomessa on kustannustehokkain sairaanhoitojärjestelmä ja sairaanhoidon laadussakin Suomi yltää kymmenen parhaan maan joukkoon. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sote-palveluita tulee kehittää ja saatavuutta parantaa. Asiantuntijoiden lailla oppositio haluaisi kehittää maailman parasta järjestelmää, kun taas hallitus haluaa romuttaa nykyjärjestelmän ja rakentaa jotain ihan uutta, jonka toimivuudesta ei ole mitään takeita.

Viime viikolla perustuslakivaliokunta pakotti hallituksen ottamaan aikalisän ongelmallisen sote-paketin suhteen. Valiokunta piti välttämättömänä poistaa pakkoyhtiöittämisvelvoite kokonaisuudesta. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Tämä olisi vaarantunut, jos pakkoyhtiöittämisestä ei olisi luovuttu.
Nyt hallitus joutuu valmistelemaan sote-uudistuksen uudestaan, sillä täydentävä esitys ei riitä. Virkamiehet valmistelevat uuden esityksen kesän aikana ja syksyllä kokonaisuudesta järjestetään lausuntokierros. Kokonaisuus tulee eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä ja lait tulisi hyväksyä kesään 2018 mennessä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että maakuntavaalit siirtyvät tammikuulta lokakuulle 2018.

Viimeistään tässä vaiheessa hallituksen olisi pitänyt siirtyä kolmen miehen valmistelusta parlamentaariseen valmisteluun. Jos tahtoa löytyisi, olisi hallituksella nyt mahdollisuus palata uudistuksen alkuperäiseen tavoitteeseen, eli perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja palveluiden sujuvoittamiseen. Siihen ei kuitenkaan ole tahtoa tai aikaa, sillä Keskustalle ja Kokoomukselle näyttää olevan tärkeintä saada puolueiden välinen lehmänkauppa maakunnista ja markkinavetoisesta sote-mallista maaliin ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja. Aika näyttää, millainen lopputulos sote-sopasta saadaan aikaiseksi.

Tärkeät vaalit tammikuussa

On ilahduttavaa, että SDP:stä löytyi kolme osaavaa ja vahvaa naista puolueen presidenttiehdokkaaksi. Maailmanpolitiikan myllerryksessä Suomi tarvitsee vahvan arvojohtajan ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustajan, jolla on hyvät kansainväliset suhteet ja laaja ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaaminen.

Sosialidemokraattiset naiset ovat kautta historian rikkoneet lasikattoja yhteiskunnassamme. Suomen 100-vuotisen historian aikana ministereistä vain 12 prosenttia on ollut naisia ja meillä on ollut vain yksi nainen presidenttinä. Olisi erittäin hienoa, jos itsenäisen Suomen toinen vuosisata alkaisi naispresidentin johdolla. Sosialidemokraattien ansiosta tämä on mahdollista.

Kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero ovat erinomaisia henkilöitä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Heillä kaikilla on vahvat sosialidemokraattiset arvot, pitkä parlamentaarinen ura ja laaja ulko- ja turvallisuuspoliittinen osaaminen. SDP:n jäsenillä on elokuussa mahdollisuus vaikuttaa kuka edustaa puoluetta talven presidentinvaaleissa. Äänestys järjestetään sähköisenä 7.-13.8. ja postiäänestyksenä 17.-30.8. Jäsenäänestyksen tulos vahvistetaan ja presidenttiehdokas valitaan puoluevaltuuston kokouksessa 2.9. Jyväskylässä. Syyskuussa meidän kaikkien on lähdettävä liikkeelle ja tehtävä hartiavoimin töitä yhteisen ehdokkaamme puolesta.

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

Kolumni

Pekka Tuuri

Kirjoittaja on SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija

Yankee Stadiumin metropysäkki – pelko vapaamatkustajista tuhoaa luottamuksen

Ulkomailla on melko normaalia, että metroon ei pääse ilman leimaamatta matkalippua. New Yorkin Bronxin Yankee Stadiumin metropysäkki ei ”juuri” eroa synnyinkaupunkini Järvenpään Saunakallion junaseisakkeesta. Saunakallion seisaketta, ei kuitenkaan ole rajattu aidoilla ja liikkumista kontrolloivilla porteilla. Sama koskee Suomen metroa.

Meillä luottamuksen Suomessa jokainen saa kulkea metrossa vapaasti ilman liikkumista rajoittavia portteja ja aitoja. Luotamme julkisessa liikenteessä kansalaistovereillamme olevan taskussaan voimassaoleva lippu.

Mikään järjestelmä ei ole vapaa vapaamatkustajista. Sen takia meillä on lipuntarkastajat. He ovat ystävällisiä ihmisiä, jotka tekevät tärkeää työtä meidän kaikkien puolesta. Noin 3 % helsinkiläisistä matkoista tehdään pummilla. Pitäisikö 97 %:n hidastaa työmatkaansa leimaamalla lippunsa ja aiheuttaa tällä pysähdyksellä mittavia jonoja ja hidastelua? Vuositasolla vapaa-aikaa menetettäisiin turhiin pysähdyksiin ja hidasteluun useita tunteja.

Nyt hallitus on vaatimassa työttömiltä hakemusten tehtailua. Jotkut ovat laskeneet, että näillä työttömien määrillä työnantajat saavat jopa 17 miljoonaa hakemusta vuodessa. Vaarana on, että luottamuksen puute tuhoaa kaikkien meidän työmarkkinat.

Luottamus on yhteiskunnan peruskivijalka. Ei tuhota sitä.

Pekka Tuuri

Kirjoittaja on SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija

Kolumni

Reijo Liinamaa

Kirjoittaja on Mäntsälän demareiden puheenjohtaja

Hiljaisen tiedon tervaskannot kunniaan

SDP:llä on Mäntsälässä pitkät perinteet. Paikallisyhdistyksen iäkkäin toveri, Reino Eerola on pitänyt tapanaan käydä demareiden vapputilaisuuksissa. Niin hän teki nytkin.

Vaikka mittariin tulee ensi syyskuussa 96 vuotta, mies ajelee edelleen tilaisuuksiin omalla autollaan. Puolueen jäsen hän on ollut vuodesta 1937.

Reinon kaltaiset, hiljaisen tiedon tervaskannot ovat niitä, jotka antavat puolueelle oikeuden
puhua politiikasta hieman päivänpolitiikkaa laajemmin siveltimenvedoin.

Toivotamme veteraanille leppoisaa ja lämmintä kesää!

Reino Eerola, Mäntsälä.
96 v.

 

Reijo Liinamaa

Kirjoittaja on Mäntsälän demareiden puheenjohtaja

Kolumni

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

Sisäänpäin lämpiävät kokoukset työväentalojen kellareissa ovat menneisyyttä — annetaan tilaa aktiivisille uudistajille

Kuntavaalit on käyty, tulevan kauden kuntapäättäjät valittu ja vappua vietetty. Vaaleissa tuli hopeaa, vaikka alkuun näyttikin lupaavammalta. Demareita äänestetään aktiivisesti ennakkoon, mutta jostain syystä vaalipäivänä kannatuksemme hiipuu. SDP:n kenttäväen kannalta vaalitulos on hämmentävä – saimme kakkossijan, vaikka teimme sotien jälkeisen ajan huonoimman kuntavaalituloksen. Eduskuntavaaleihin nähden tuli suhteellisen aseman parantuminen, mutta tulos ei ole hääppöinen, kun vastassa on historiallisen epäsuosittu hallitus.

Nyt puolueen ja kaikkien puoluetoimijoiden tulee tehdä rehellinen analyysi ja pohtia miksi kannatuksemme laskee vaalien viimeisellä viikolla. Syynä ei voi olla pelkästään puoluejohdon esiintyminen ja ulostulot, vaikka niillä on merkitystä liikkuville äänestäjille, jotka eivät ole päättäneet puoluekantaansa. Kuntavaalit ovat kuitenkin mitä suurimmissa määrin henkilövaalit. Ehdokkaita on paljon ja monet heistä ovat äänestäjille arkipäivän tuttuja. Perinteinen puoluetoiminta ei puhuttele kuten ennen, ihmiset kaipaavat toimintaa ja suoraa vaikuttamista. Kansalaisaktiivisuus sai näissä vaaleissa kannatusta ympäri maan. Sairaaloiden puolesta taistelleet, kyläkoulujen puolustajat ja sisäilmaongelmien ratkaisijat menestyivät. Myös SDP:tä pienemmät oppositiopuolueet pärjäsivät hyvin. Vihreiden voitto oli kiistaton. Tyytymättömyys hallitukseen ja suvaitsevaisuuden vastaisku suvaitsemattomuudelle kanavoitui näissä vaaleissa vihreisiin.

Naiset pärjäsivät, vaikka tasa-arvosta ollaan vielä kaukana

Monissa kunnissa naiset keräsivät hyvin ääniä, vaikka useimmilla paikkakunnilla naisvaltuutettujen määrä jäi alle 50 prosentin. Uudenmaan 208 kunnanvaltuutetusta 99 on naisia. Tuusulassa, Espoossa, Hyvinkäällä, Inkoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa on naisenemmistö valtuustossa. Demareiden valtuustoryhmissä naisia ja miehiä on yhtä paljon Lohjalla, Espoossa, Inkoossa ja Järvenpäässä, demarinaisia on enemmän Keravan ja Hyvinkään valtuustoissa. Uudellamaalla 20 demaria sai yli 500 ääntä, heistä 13 oli naisia ja 7 miehiä. Ehdokasasettelu on todennäköisesti suurin syy naisten vähäisemmälle määrälle Uudenmaan kuntien valtuustoissa. Toivottavasti tulevissa vaaleissa ehdolla on yhtä paljon naisia ja miehiä.

Nyt määritellään SDP:n kohtalo

Meidän on uusiuduttava ja kehitettävä toimintatapojamme, jos haluamme menestyä. Sisäänpäin lämpiävät kokoukset työväentalojen kellareissa ovat menneisyyttä. Meidän on liikuttava ihmisten parissa myös vaalien välillä ja kerrottava mitä on tekeillä. Vaikeista päätöksistä on kannettava vastuu ja ihmisille tulee kertoa totuudenmukaisesti miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty. Vaalien alla kansalaisten viesti oli selvä – ihmisiä kiinnostaa, mutta monet ovat pettyneitä populismiin ja valheellisiin vaalilupauksiin. Sille tielle me demarit emme saa lähteä. Rehellinen arvoihimme pohjautuva politiikka kantaa pitkälle, ja tähän meidän tulee nojautua tulevalla valtuustokaudella.

Seuraavina vuosina käydään mahdolliset maakuntavaalit, presidenttivaalit, eurovaalit ja eduskuntavaalit. Näinä viikkoina puolueväki ympäri Suomea määrittelee mihin suuntaan SDP:tä lähdetään viemään ja millaisia tuloksia meille on luvassa seuraavissa vaaleissa. Meidän poliittiset ohjelmamme ovat hyviä ja tulevaisuuteen katsovia. Demareilla on olemassa eväät suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi ja hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Nyt tarvitaan vain aktiiviset tekijät viemään tavoitteitamme käytäntöön sekä kunnissa että eduskunnassa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan SDP:n jäsenistö on kuudesta suurimmasta puolueesta vanhin. Puolueen lähitulevaisuuden haaste on jäsenkunnan monipuolistaminen ja liikkuvien äänestäjien puhutteleminen. Olemmeko valmiita antamaan uusille aktiivisille toimijoille tilaa kehittää toimintaamme vai jatkammeko samaa vanhaa rataa kuin olemme aina ennenkin tehneet?

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

Kolumni

Tiina Arlin

Kuntavaaliehdokas, Vantaa

Haittavero hajusteille? — Tuoksuyliherkkyys kiusaa ihmistä ja aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle

Kun puhutaan sisäilmaongelmista, tulisi kiinnittää myös huomiota siihen, että julkisten tilojen ja kulkuneuvojen tulisi olla hajusteettomia.

Vahvasti tuoksuvat pyykinpesuaineet, pyykinhuuhteluaineet, puhdistusaineet, parfyymit, partavedet, hiuskosmetiikka, tuoksukynttilät, ilmanraikastimet, suitsukkeet ja muut keinotekoiset tuoksut aiheuttavat 10-40 prosenttille väestöstä suuria terveyshaittoja.

Toisten ihmisten käyttämät hajusteet rajoittavat monien elämää, työntekoa, harrastamista ja liikkumista.

Tuoksuyliherkkyys on krooninen sairaus, jonka oireina ovat muun muassa äänen käheys, yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky, pahoinvointi ja iho- ja limakalvo-oireet. Monet astmaatikot, allergiset ja migreenipotilaat myös oireilevat tuoksuista.

Tuoksut aiheuttavat selvästi kustannuksia yhteiskunnalle lääkärissä käynteinä, sairaspäivinä ja lääkekuluina.  Haittavero hajusteille toisi valtion kassaan tuloja näitä menoja kattamaan.

Ohjaisiko verotus myös kuluttajia vaihtamaan käyttämiään tuotteita hajusteettomiin versioihin? Niitä on olemassa.

Toki huoli verotuksen kiristymisestä on aiheellinen, mutta tämän veron maksamisen voisi välttää käyttämällä hajustamatonta tuotetta aiemmin käyttämänsä hajusteellisen sijaan!

Ympäristö ilman keinotekoisia hajusteita eli tuoksujen välttäminen on toistaiseksi ainoa tepsivä keino hajusteista kärsiville.

Emmehän halua turhaan rajoittaa sairaudesta kärsivien ihmisten liikkumista tässä vapaata liikkuvuutta ja esteetöntä kulkemista tukevassa maassa.

Tiina Arlin

Kuntavaaliehdokas, Vantaa