Tämän jälkeen EK käänsi takkinsa myös kannassaan paikalliseen sopimiseen ja on nyt samalla kannalla kuin Suomen Yrittäjät. Eli myös järjestäytymättömissä yrityksissä voitaisiin neuvotella ilman liittoihin kuuluvaa luottamushenkilöä samoista joustoista kuin järjestäytyneissä yrityksissä.

Järjestäytymättömän eli työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen osalta neuvotteluosapuoli voisi olla liittoon kuuluvan luottamushenkilön ohella luottamusvaltuutettu tai henkilöstö kokonaisuudessaan.

Ay-liikkeessä EK:n edesottamuksia on seurattu suurella ihmetyksellä. Niiden nähdään heikentävän liittoihin kuulumista työntekijä- mutta myös työnantajapuolella.

Summa summarum, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta nimesikin hiljattain Demokraatissa EK:n ”johtavaksi oppositioksi”.

Hän aloittaa, että yleisestä työttömuusturvasta on hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan asiasta tehdään selvitystyö.

– Pallo on maan hallituksella. Se ei ole työmarkkinajärjestöjen päätettävissä oleva asia vaan poliittinen kysymys. Kun kaikki puolueet nostivat käden ylös heinäkuussa Suomi-areenassa yleisen ansiosidonnaisen puolesta, meidän oli aika vaikea jäädä toiselle puolelle rantaa, Häkämies sanoo.

Toki puolueiden ajattelussa on eroa siinä, toteutettaisiinko yleinen ansiosidonnainen niin, että samalla työntekijöiden pitäisi kuulua liittoon vai ei.

– Millainen mahdollinen uusi järjestelmä olisi, se on täysin auki, ja koko asia on täysin auki. Tämä yleisestä työttömyysturvasta, Häkämies sanoo ja siirtyy palastelussaan seuraavaan vaiheeseen eli paikalliseen sopimiseen.

Työmarkkinajärjestöt ovat jauhaneet työryhmässä asiaa pitkään ja yhteistä kantaa ei ole.

– Tilanne on patissa. Palkansaajien ja yritysten näkökulmasta se on sellaisessa asennossa, että ihan helppo ei ole kompromissia hakea.

Siihen, että EK:ssa oltaisiin hylkäämässä työehtosopimusten maailma, Häkämies sanoo, että ”ei tietenkään pidä paikkaansa”.

–Parhaiten asioista huolehditaan niin, että tes-maailma oikeasti kykenee reagoidaan.

Teknologiateollisuudesta on nostettu julkisuudessa esiin sitä, etteivät yritykset kestäisi koronan vuoksi jo sovittuja kahden prosentin palkankorotuksia.

– Se on juuri tes-kysymys. Jos se tie ei vedä, se väistämättä nostaa painetta lakitielle.

Häkämies heittää palloa palkansaajaleiriin.

– Nyt olisi mahdollisuus näyttää, että tessit joustavat yhteisen nimittäjän eli työpaikkojen säilyttäminen vuoksi.

Sipilän (kesk.) kaudella EK:n ja Suomen Yrittäjien (SY) välit olivat myrkylliset.

– Me olemme pelikentällä, emme katsomossa, Häkämies näpäytti tuolloin SY:tä Demokraatissa liittyen muun muassa kiky-sopimuksen valmisteluun.

Nyt niin kokoomus, EK, SY kuin Keskuskauppakamari liputtavat yhdessä niin yleistä ansioturvaa kuin luottamusvaltuutettuja siinä määrin, että SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen puhuu ”henkisten veljesten liitosta”.

Häkämies kiertää kysymyksen, maistuuko SY:n kanssa yhteistyö paremmin, kun maassa on vasemmistoon painottunut hallitus.

Hän palaa kiky-sopimuksen tekemiseen. Sipilän kaudella oli lähellä ratkaisu, jossa järjestäytymättömät yritykset olisivat päässeet käyttämään työehtosopimusten joustoja mutta kuitenkin niin, että neuvottelija olisi ollut aina liiton luottamushenkilö. Suomen Yrittäjille tämä ei kuitenkaan käynyt eikä se siis käy tänä päivänä enää EK:llekaan.

– Silloin se ratkaisu olisi ollut perusteltu, olisi menty askel eteenpäin. Kävi kuten kävi. Palaan siihen, että pallo on liitoilla. Mitä paremmin tes-tie kulkee, sitä enemmän se vähentää paineita. Viime liittokierros käytiin aika lailla työajan pidennyksen ympärillä. Siltä osin toki tuli paikallisia ratkaisuja, mutta vauhti olisi voinut olla pidemmälle. Olemme siis tarkistaneet kantamme, Häkämies summaa SY:n kanssa yhteiseksi muuttunutta kantaa.

Hallitus istuu alkuviikosta budjettiriiheen. EK toivoo sieltä pääkohtinaan ansiosidonnaisen porrastamista, eläkeputken poistoa ja työllisyyttä parantavaa perhevapaauudistusta.

– Nyt se on heikentävä, Häkämies sanoo perhevapaa-ehdotuksesta.

Tavoitetasoa, jonka mukaan hallitus valmistelee riihestä 30 000 uutta päätösperäistä työpaikkaa ja nostaa hallituskauden tavoitteen yli 60 000 työpaikan, Häkämies kehuu oikeaksi.

Hänellä on riiheen myös muita toiveita. Teollisuuden tilauskannat ovat jyrkässä laskussa. Tämän vuoksi Häkämies kehittäisi yritysten kustannustukea ja sen aikarajoja. Teollisuuden sähköveron alentamisesta hän kiittää ja toivoo myös väylämaksujen poistoa sekä päästökaupan kompensaation jatkamista.

Häkämies kiittää hallitusta tänään ja eilen tehdyistä helpotuksista matkustusrajoituksiin. Hän toteaa Lapin matkailun olleen veitsen terällä ja uskoo uusien päätösten parantavan tilannetta. Kun jatkossa myös yritysten avainhenkilöt tuotannon, projektien ja viennin kannalta pääsevät matkustamaan Suomeen helpommin, tämä auttaa myös vientiteollisuutta. Häkämiehen arvio on, että jokin vaikutus voi olla myös tilauskantojen parantumiseen.

Palataan vielä ainakin Teknologiateollisuudesta kuuluneisiin vaateisiin tessien avaamisesta tai palkkajoustoista koronakurimuksen takia.

Häkämies paaluttaa palkoista päättämisen olevan toimialojen, liittojen ja työpaikkojen asia. Hän huomauttaa, että toisilla aloilla lommot ovat isompia, toisilla pienempiä. Teknologiateollisuuden sopimus antaa mahdollisuuden paikalliseen reagointiin.

Häkämies sanoo, että niissä työehtosopimuksissa, joissa tätä mahdollisuutta ei ole ja alan tilanne on synkkä, pitäisi miettiä toimialoittain reagointia.

– Muutoin en halua tähän EK:n puitteissa kajota.

Työmarkkinajärjestöt sopivat keväällä yrityksien elämää helpottaen muun muassa lomautusjärjestelmän ja työttömyysturvan sekä työeläkemaksujen väliaikaisista muutoksista tämän vuoden loppuun asti.

Siitä, jatkuisiko menettely myös vuodenvaihteen jälkeen, ei ole Häkämiehen mukaan tällä hetkellä keskusteluja käynnissä. Hän ei ota asiaan kantaa.

– Mennään askel kerrallaan.

Häkämies odottaa, että riihestä tulee myös kolmikannan valmisteluun asioita. Näin hän uskoo käyvän esimerkiksi eläkeputkelle.

Entinen työministeri Lauri Ihalainen nosti eilen Demokraatissa esiin näkemyksiään koronakriisin hoidosta.

Ihalainen toivoo työnantajien ja valtiovallan satsaavan yhdessä työntekijöiden koulutukseen siinä nivelvaiheessa, jossa koronan vuoksi lomautettuja uhkaa työttömyys.

Ihalaisen mukaan keskusjärjestöt voisivat myös pikimmiten alkaa hahmotella korona-ajan ja sen jälkeisiä erilaisia toimintaskenaarioita. Niissä otettaisiin huomioon mahdolliset työmarkkinoiden toimintamallit viennin ja talouden eri kehitystilanteissa.

UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen puheisiin tarttuen Ihalainen kannattaa myös teollisuuspoliittista ohjelmaa. Ihalainen toivoo työmarkkinakeskusjärjestöjen ottavan vastuun ohjelman valmistelusta.

Häkämies suhtautuu myönteisesti Ihalaisen avauksiin ja kertoo keskustelleensa niistä hänen kanssaan.

– Tilanteessa, jossa irtisanomiset uhkaavat tai venyvät, henkilöstön kouluttaminen ja työvireen ylläpito on äärimmäisen tärkeä asia. Toivon mukaan joidenkin uudenlaisten ratkaisujen etsiminen ja hakeminen tulisi pöydälle.

Teollisuuspoliittisen ohjelman kehittelyä Häkämies lykkää teollisuuden työntekijä- ja työnantajaliitoille ja varoitellen samalla, ettei asioita haudattaisi työryhmiin.

– Nyt pitäisi riihestä saada päätöksiä vientiteollisuuden petraamiseksi.