Poliisin viestintä selvitti asiaa hetken ja palasi.

– Emme kommentoi tätä asiaa millään tavalla, viestinnästä kerrotaan tiukasti Demokraatille.

Perusteita kommentoimattomuudelle kysyttäessä vastaus kuuluu.

Viestinnästä sanotaan myös, että ainakaan ”tässä vaiheessa” asiaa ei kommentoida.

Tiedossa ei siis ole, onko tutkintapyyntöä jätetty vai ei.

Petelius esitti tänään julkisen anteeksipyynnön kaikille saamelaisille.

Peteliuksen mukaan Ylen viihdeohjelmien sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä.

Tiedotteen mukaan sketseillä pyrittiin aikanaan ”parodioimaan valtaväestön ennakkoluuloja, mutta tässä ajassa Petelius ymmärtää, kuinka syrjiviä ne ovat”.

Peteliuksen anteeksipyyntö on herättänyt myös kritiikkiä siinä mielessä, että miksei hän pyydä anteeksi myös yhtä lailla esimerkiksi romaneilta.

Demokraatti tavoitti tänään Peteliuksen eduskunta-avustajan. Hän vahvistaa jo tiedotteessa olleen eli sen, ettei Petelius aio kommentoida asiaa enempää. Avustajan mukaan myöskään kysymystä tutkintapyynnöstä ei kommentoida.

Sananvapauden rajoista on tällä hetkellä käynnissä vilkas ja kuumakin keskustelu.

Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan peräti kolmen kansanedustajan sanomisista. He ovat Hussein al-Taee (sd.), Päivi Räsänen (kd.) ja Juha Mäenpää (ps.).

Valtakunnansyyttäjä Raili Toiviainen ei ottanut eilisessä Helsingin Sanomien haastattelussa kantaa Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan takavuosien sketseihin.

– En ota tähän mitään kantaa. Pitäisi nähdä se ensin, Toiviainen sanoi

Et ole nähnyt sketsiä?

– No olen joskus, mutta en muista tarkalleen, miten se menee. Tässä on myös se, että taiteellakin on oma vapautensa, jota jouduttaisiin punnitsemaan. Tästä on hirveän vaikea sanoa. Silläkin on väliä, onko kyse fiktiivisistä sketseistä vai väitteistä, jotka on tarkoitettu otettavaksi todesta. Pitäisi ilman muuta nähdä se konteksti ensin, hän vastasi lehdelle.

Toiviaisen mukaan sananvapausrikokset ovat hyvin kontekstisidonnaisia eli asiayhteydestä riippuvaisia. Hänen mukaansa muun muassa seuraavilla seikoilla on väliä: onko puhe esitetty tahallisesti, onko puhe tarkoitettu syrjiväksi ja onko puheen esittäjä yhä samaa mieltä siitä, mitä joskus tuli sanottua tai kirjoitettua.

Esimerkiksi Petelius on jo aiemmin todennut, ettei saamelaissketsi kuulu nykyaikaan.