Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

OP: Asuntojen hinnat laskevat reippaasti vuonna 2023 – “Käänne on ollut nopea”

iStock

Suomessa asuntomarkkinoiden tunnelma viilentyi syksyllä, eikä käännettä parempaan vielä näy, sanoo OP-ryhmä tänään julkaistussa asuntomarkkinakatsauksessaan.

OP ennustaa asuntojen hintojen laskevan ensi vuonna keskimäärin 4-6 prosenttia.

Korkojen nousun vaikutukset näkyvät osin viiveellä, ja yleinen taloustilanteen heikkeneminen heijastuu asuntojen hintoihin, pankkiryhmä kuvailee.

-  Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP:n ekonomisti Joona Widgrén tiedotteessa.

-  On mahdollista, ettei tilanne enää ensi vuoden lopulla heikkene, jos epävarmuus korkojen kehityksestä vähenee ja työllisyystilanne pysyy hyvänä.

OP odottaa asuntojen hintojen laskevan voimakkaimmin suuremmissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla hintojen arvioidaan putoavan ensi vuonna 5-7 prosenttia ja muualla maassa keskimäärin 3,5-5,5 prosenttia.

OP:n mukaan syvin pudotus asuntojen hinnoissa nähdään tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa.

Toistaiseksi asuntomarkkinoita on tukenut Suomen työmarkkinoiden vahva veto. OP ennakoi työmarkkinoiden tilanteen pysyvän talouden taantumasta huolimatta kohtuullisen hyvänä, mikä tukee hieman asuntomarkkinoita myös jatkossa.

OP mainitsee katsauksessaan, että lainanhoitorasitus on eri puolilla Suomea hyvin eri suuruinen. Lainanhoitokulut ovat suurissa kaupungeissa selkeästi muuta maata suuremmat.

Lainanhoitorasitus on luku, joka kertoo, paljonko lainan lyhentämiseen, korkoihin ja muihin kuluihin menee rahaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

OP:n laskelmien mukaan tyypilliseen osakeasuntoon otetun lainan lainanhoitorasitus Helsingissä on noin 46 prosenttia kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin nähden, kun koko maan keskiarvo on noin 25 prosenttia.

-  Uusista asuntolainoista noin kolme neljäsosaa on annuiteettilainoja, joissa maksuerän suuruus elää korkojen mukana. Siksi korkojen nousu heijastuu lainanhoitomenoihin, ja eniten se vaikuttaa niihin, joilla on suurimmat asuntolainat, Widgrén sanoo.

Iiro-Matti Nieminen/STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE